Skip to content

Ihmiset voivat jäädä ilman tarvitsemaansa hoitoa ja lääkitystä – Korona lisää terveydenhuoltojärjestelmän aukkopaikkoja

29.4.2020 11.00

Sosiaali- ja terveyspalvelut
KoronavirusKoronavirus ihmisten arjessaSosiaali- ja terveyspalvelut

Korona on muuttanut arkea. Monet ikänsä tai perussairauksiensa puolesta riskiryhmiin kuuluvat ovat suositusten mukaisesti eristäytyneet kotiin. Muuttuneet arkirutiinit, sosiaalisten kontaktien vähäisyys ja koronan luomat hoito- ja kuntoutusjärjestelmän aukot horjuttavat hyvinvointia.

SOSTEn 26.3.-1.4. jäsenistölleen tekemä koronakysely kertoo, miten poikkeustilanne heikentää hoitoon pääsyä, vähentää omahoidon tukea, syventää yksinäisyyttä ja lisää ahdistuksen tunteita. Monilla riskiryhmiin kuuluvilla myös päivittäinen liikunta on jäänyt vähäiseksi. Tämä kaikki yhdessä pahentaa pitkäaikaissairauksien oireita ja lisää riskiä sairastua liitännäissairauksiin.

Riskiryhmiin kuuluvat eivät välttämättä uskalla lähteä varatulle hoitoajalle

Kysely paljastaa, että erityisesti uusien potilaiden on ollut haastavaa päästä hoidon ja kuntouksen pariin, jos tilanne ei ole kriittinen tai välittömästi henkeä uhkaava. Hoitavat tahot tasapainoilevat rajoitustoimien, epidemiaan varautumisen ja ihmisten tarvitsemien välttämättömien palvelujen välillä.

Osa ihmisistä ei uskalla lähteä vastaanotolle tartunnan pelossa. Diagnoosit viivästyvät ja hoitovelka kasvaa.

”Todella paljon kysytään, uskaltaako hoitokäynnille lähteä. Selkeälle tiedotukselle olisi tarvetta, etteivät potilaat peru seurantakäyntejään turhaan. Huolestuttavinta on, jos oireiden kanssa jäädään liian pitkäksi aikaa kotiin ja hoidon aloitus viivästyy. Viitteitä tähän näkyy jo sairaanhoitopiireissä.”, huolehtii Suomen Diabetesliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Laura Tuominen-Lozic.

Etäpalveluista helpotusta osalle

Hoitoa ja kuntoutusta on osittain pystytty tarjoamaan etäyhteyksin ja myös sosiaalista tukea on siirretty verkkovälitteiseksi. Monet järjestöt ja muut toimijat ovat olleet ketteriä muokkaamaan palvelujaan vastaamaan koronan aiheuttamaa tilannetta.

Osa ihmisistä on kokenut etäyhteydellä tarjottavat palvelut ja vertaistuen itselleen sopivaksi. Osaa ne eivät palvele yhtä hyvin.

”Etäyhteyksien kautta toteuttavasta terapiasta kokemukset ovat melko vaihtelevat. Jos terapeuttisuhde on jo hyvin vakiintunut ja pitkäaikainen, terapia toimii paremmin. Jos suhde on vasta muotoutumassa, on etätyöskentely ja luottamuksen rakentaminen haastavaa.”, pohtii Syömishäiriöliiton toiminnanjohtaja Kirsi Broström.

Potilas voi etävastaanotolla jäädä vaille tarvitsemaansa lääkitystä

Etävastaanottojen yleistyminen epidemian aikana on tuonut esille ilmiön, että osa potilaista jää entistä helpommin vaille tarvitsemaansa lääkitystä. Kyselyn vastauksista ilmenee, että etäyhteyden kautta ollaan haluttomia määräämään vahvoja reseptilääkkeitä, vaikka potilas olisi käyttänyt niitä jo vuosia.

Osalla potilaista vain vahvalla lääkityksellä voidaan helpottaa esimerkiksi kroonistunutta, vaikeaa kipua.

”Kipuoireet voivat pahimmillaan hallita ihmisen koko elämää. Kun erikoislääkäri on miettinyt lääkityksen ja potilas kokee siitä hyötyvänsä, lääkitystä ei pitäisi perusterveydenhuollossa purkaa ilman konsultointia.”, korostaa Suomen Kipu ry:n toiminnanjohtaja Kaisa Hirn.

Vaikka koronaepidemia aikanaan menee ohi ja tilanne normalisoituu, kestää sairastavien voinnin palautuminen pitkään. Monella hoidon keskeytyminen ja koronan mukanaan tuoma oireiden vahvistuminen on vienyt tilannetta taaksepäin ja huonontanut toipumisennustetta.

Epidemian aikana on tärkeää vahvistaa ihmisten luottamusta siihen, että perussairauksia hoidetaan koronapotilaiden ohella ja että apua ja tukea on saatavissa.

Koronaepidemian vaikutuksia kartoittavan kyselyn toteutti SOSTE. Vastaukset koottiin 26.3–1.4 SOSTEn jäsenjärjestöiltä, jotka ovat valtakunnallisia sosiaali- ja terveysjärjestöjä. Kyselyyn vastasi 140 järjestöä, mikä on 61 prosenttia kyselyn saaneista.

Lisätiedot

Muut teeman artikkelit

Uutinen

10.12.2020 13:59

SOSTE vaatii järjestöjen palvelutuotannon erityisyyden tunnistamista sote-uudistuksessa

Sote-uudistus Sote-uudistus on edennyt aikataulunsa mukaisesti, kun Marinin hallituksen esitys sote-uudistukseksi ja uudistusta koskeva lainsäädäntö annettiin 8.12. eduskuntaan. SOSTE kiittää hallitusta järjestöihin liittyvistä hyvistä kirjauksista. Hyviä kirjauksia ovat myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) vastuun kuuluminen sekä kunnille että hyvinvointialueille, hyten vastuutahon nimeäminen ja yhteistyövelvoite järjestöjen kanssa hyte-työssä. Arviointineuvoston lausunnon jälkeen lainsäädäntöön ei esitetty muutoksia, jotka […]

Uutinen

9.12.2020 11:00

Sosiaalibarometri 2014 ennakoi sosiaali- ja terveyspalvelujen kehitystä vuoteen 2020

Sosiaalibaro Vuonna 2014 Sosiaalibarometrin vastaajat arvioivat, millaisia muutoksia sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeissa, palveluissa ja etuuksissa tulee tapahtumaan vuoteen 2020 mennessä. Tarkastelen, miten oikeaan arviot osuivat. Peilaan vuonna 2014 tehtyjä arvioita erityisesti vuonna 2020 toteutettuun Sosiaalibarometriin, mutta käytän tarkastelussa myös muita soveltuvia lähteitä. Tarkastelu osoittaa, että vuonna 2014 tehdyt arviot osuivat yllättävän oikeaan. Parhaiten Sosiaalibarometrin vastaajat osasivat […]

Uutinen

10.11.2020 11:59

SOSTE: Järjestöjen mahdollisuus tuottaa palveluita on turvattava sote-uudistuksessa

Sote-uudistus SOSTE yhtyy lainsäädännön arviointineuvoston näkemykseen siitä, että pienten toimijoiden, kuten järjestöjen asemaa ja mahdollisuutta osallistua palvelujen tarjoamiseen tulisi varmistaa sote-uudistuksessa. Järjestöjen palvelutuotannon tärkeys on mainittu yleisellä tasolla esitysluonnoksessa, mutta säännöskohtaisten perustelujen hankintamenettelyä koskevassa kohdassa sitä ei ole mainittu. SOSTE on korostanut lausunnossaan, että palveluiden asiakaslähtöisyyden näkökulmasta on tärkeää, että järjestöt voivat jatkossakin toimia palveluntuottajina. Esimerkiksi […]