Skip to content

Ihmiset voivat jäädä ilman tarvitsemaansa hoitoa ja lääkitystä – Korona lisää terveydenhuoltojärjestelmän aukkopaikkoja

29.4.2020 11.00

Sosiaali- ja terveyspalvelut
KoronavirusKoronavirus ihmisten arjessaSosiaali- ja terveyspalvelut

Korona on muuttanut arkea. Monet ikänsä tai perussairauksiensa puolesta riskiryhmiin kuuluvat ovat suositusten mukaisesti eristäytyneet kotiin. Muuttuneet arkirutiinit, sosiaalisten kontaktien vähäisyys ja koronan luomat hoito- ja kuntoutusjärjestelmän aukot horjuttavat hyvinvointia.

SOSTEn 26.3.-1.4. jäsenistölleen tekemä koronakysely kertoo, miten poikkeustilanne heikentää hoitoon pääsyä, vähentää omahoidon tukea, syventää yksinäisyyttä ja lisää ahdistuksen tunteita. Monilla riskiryhmiin kuuluvilla myös päivittäinen liikunta on jäänyt vähäiseksi. Tämä kaikki yhdessä pahentaa pitkäaikaissairauksien oireita ja lisää riskiä sairastua liitännäissairauksiin.

Riskiryhmiin kuuluvat eivät välttämättä uskalla lähteä varatulle hoitoajalle

Kysely paljastaa, että erityisesti uusien potilaiden on ollut haastavaa päästä hoidon ja kuntouksen pariin, jos tilanne ei ole kriittinen tai välittömästi henkeä uhkaava. Hoitavat tahot tasapainoilevat rajoitustoimien, epidemiaan varautumisen ja ihmisten tarvitsemien välttämättömien palvelujen välillä.

Osa ihmisistä ei uskalla lähteä vastaanotolle tartunnan pelossa. Diagnoosit viivästyvät ja hoitovelka kasvaa.

”Todella paljon kysytään, uskaltaako hoitokäynnille lähteä. Selkeälle tiedotukselle olisi tarvetta, etteivät potilaat peru seurantakäyntejään turhaan. Huolestuttavinta on, jos oireiden kanssa jäädään liian pitkäksi aikaa kotiin ja hoidon aloitus viivästyy. Viitteitä tähän näkyy jo sairaanhoitopiireissä.”, huolehtii Suomen Diabetesliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Laura Tuominen-Lozic.

Etäpalveluista helpotusta osalle

Hoitoa ja kuntoutusta on osittain pystytty tarjoamaan etäyhteyksin ja myös sosiaalista tukea on siirretty verkkovälitteiseksi. Monet järjestöt ja muut toimijat ovat olleet ketteriä muokkaamaan palvelujaan vastaamaan koronan aiheuttamaa tilannetta.

Osa ihmisistä on kokenut etäyhteydellä tarjottavat palvelut ja vertaistuen itselleen sopivaksi. Osaa ne eivät palvele yhtä hyvin.

”Etäyhteyksien kautta toteuttavasta terapiasta kokemukset ovat melko vaihtelevat. Jos terapeuttisuhde on jo hyvin vakiintunut ja pitkäaikainen, terapia toimii paremmin. Jos suhde on vasta muotoutumassa, on etätyöskentely ja luottamuksen rakentaminen haastavaa.”, pohtii Syömishäiriöliiton toiminnanjohtaja Kirsi Broström.

Potilas voi etävastaanotolla jäädä vaille tarvitsemaansa lääkitystä

Etävastaanottojen yleistyminen epidemian aikana on tuonut esille ilmiön, että osa potilaista jää entistä helpommin vaille tarvitsemaansa lääkitystä. Kyselyn vastauksista ilmenee, että etäyhteyden kautta ollaan haluttomia määräämään vahvoja reseptilääkkeitä, vaikka potilas olisi käyttänyt niitä jo vuosia.

Osalla potilaista vain vahvalla lääkityksellä voidaan helpottaa esimerkiksi kroonistunutta, vaikeaa kipua.

”Kipuoireet voivat pahimmillaan hallita ihmisen koko elämää. Kun erikoislääkäri on miettinyt lääkityksen ja potilas kokee siitä hyötyvänsä, lääkitystä ei pitäisi perusterveydenhuollossa purkaa ilman konsultointia.”, korostaa Suomen Kipu ry:n toiminnanjohtaja Kaisa Hirn.

Vaikka koronaepidemia aikanaan menee ohi ja tilanne normalisoituu, kestää sairastavien voinnin palautuminen pitkään. Monella hoidon keskeytyminen ja koronan mukanaan tuoma oireiden vahvistuminen on vienyt tilannetta taaksepäin ja huonontanut toipumisennustetta.

Epidemian aikana on tärkeää vahvistaa ihmisten luottamusta siihen, että perussairauksia hoidetaan koronapotilaiden ohella ja että apua ja tukea on saatavissa.

Koronaepidemian vaikutuksia kartoittavan kyselyn toteutti SOSTE. Vastaukset koottiin 26.3–1.4 SOSTEn jäsenjärjestöiltä, jotka ovat valtakunnallisia sosiaali- ja terveysjärjestöjä. Kyselyyn vastasi 140 järjestöä, mikä on 61 prosenttia kyselyn saaneista.

Lisätiedot

Muut teeman artikkelit

Uutinen

17.6.2020 08:29

Ennakkotieto Sosiaalibarometri 2020: Kävelykokouksia ja perheiden kanssa ulkoilua – korona mullisti sosiaalityön asiakkaiden palvelua

Sosiaalibaro Koronaepidemia näkyy sosiaalityön asiakkailla yksinäisyytenä sekä talouden- ja elämänhallinnan ongelmina. Tuoreen Sosiaalibarometri 2020:n mukaan eniten sosiaalityöntekijöitä huolettavat tukea tarvitsevat lapsiperheet, nuoret ja ihmiset, joiden elämäntilanteessa on monia ongelmia. Kasvokkaisten tapaamisten estyminen johti siihen, että asiakkaisiin on pidetty yhteyttä tavanomaisesta poikkeavilla tavoilla. Lisäksi käyttöön on otettu uusia ratkaisuja ruoka- ja asiointiapuun. Koronaepidemia vaikeuttaa sosiaalityön asiakkaiden asiointia, […]

Uutinen

11.6.2020 09:55

Ennakkotieto Sosiaalibarometri 2020: Omaishoitajien jaksaminen huolestuttaa kunnissa

Sosiaalibaro Omaishoitajien jaksaminen on yksi ikääntyneitä eniten koskettaneista asioista koronaepidemian aikana. Tuoreessa Sosiaalibarometri 2020:ssä puolet kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon johtajista nimesi omaishoitajien kuormittuneisuuden kolmen kärkeen, kun heiltä kysyttiin, millaiset asiat ovat vaikuttaneet ikääntyneisiin koronan aikana. Omaishoidon tukipalveluihin on tehty koronan takia merkittäviä muutoksia: päivätoimintaryhmät on pääosin keskeytetty ja lyhytaikaishoitoa myönnetään vain hätätapauksissa tai erityisjärjestelyin. Kuitenkin sote-johtajista […]

Uutinen

8.6.2020 05:55

Ennakkotieto Sosiaalibarometri 2020: Koronaepidemia kärjistänyt toimeentulo-ongelmia  

Sosiaalibaro Taloudelliset ongelmat, kuten ruoka-avun tarve ja velkaongelmat, ovat sosiaalityöntekijöiden arvioiden mukaan lisääntyneet koronaepidemian aikana, selviää Sosiaalibarometri 2020 -julkaisusta. 73 prosenttia sosiaalityöntekijöistä arvioi ruoka-avun tarpeen lisääntyneen ja reilut 40 prosenttia sanoo vuokrarästien ja muiden velkaongelmien yleistyneen poikkeustilan aikana. ”Tulokset ovat samansuuntaisia kuin kolmannen sektorin toimijoiden kokemukset, joiden mukaan ruoka-avun määrä on jopa kaksinkertaistunut koronaepidemian aikana”, tulkitsee tuloksia THL:n erikoistutkija Merita Jokela. ”Vaikka lomautukset ja taloudellisen tilanteen heikentyminen koskettavat suurta osaa väestöstä, poikkeusajan rajoitukset […]