Korona on muuttanut arkea. Monet ikänsä tai perussairauksiensa puolesta riskiryhmiin kuuluvat ovat suositusten mukaisesti eristäytyneet kotiin. Muuttuneet arkirutiinit, sosiaalisten kontaktien vähäisyys ja koronan luomat hoito- ja kuntoutusjärjestelmän aukot horjuttavat hyvinvointia.
SOSTEn 26.3.-1.4. jäsenistölleen tekemä koronakysely kertoo, miten poikkeustilanne heikentää hoitoon pääsyä, vähentää omahoidon tukea, syventää yksinäisyyttä ja lisää ahdistuksen tunteita. Monilla riskiryhmiin kuuluvilla myös päivittäinen liikunta on jäänyt vähäiseksi. Tämä kaikki yhdessä pahentaa pitkäaikaissairauksien oireita ja lisää riskiä sairastua liitännäissairauksiin.
Riskiryhmiin kuuluvat eivät välttämättä uskalla lähteä varatulle hoitoajalle
Kysely paljastaa, että erityisesti uusien potilaiden on ollut haastavaa päästä hoidon ja kuntouksen pariin, jos tilanne ei ole kriittinen tai välittömästi henkeä uhkaava. Hoitavat tahot tasapainoilevat rajoitustoimien, epidemiaan varautumisen ja ihmisten tarvitsemien välttämättömien palvelujen välillä.
Osa ihmisistä ei uskalla lähteä vastaanotolle tartunnan pelossa. Diagnoosit viivästyvät ja hoitovelka kasvaa.
”Todella paljon kysytään, uskaltaako hoitokäynnille lähteä. Selkeälle tiedotukselle olisi tarvetta, etteivät potilaat peru seurantakäyntejään turhaan. Huolestuttavinta on, jos oireiden kanssa jäädään liian pitkäksi aikaa kotiin ja hoidon aloitus viivästyy. Viitteitä tähän näkyy jo sairaanhoitopiireissä.”, huolehtii Suomen Diabetesliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Laura Tuominen-Lozic.
Etäpalveluista helpotusta osalle
Hoitoa ja kuntoutusta on osittain pystytty tarjoamaan etäyhteyksin ja myös sosiaalista tukea on siirretty verkkovälitteiseksi. Monet järjestöt ja muut toimijat ovat olleet ketteriä muokkaamaan palvelujaan vastaamaan koronan aiheuttamaa tilannetta.
Osa ihmisistä on kokenut etäyhteydellä tarjottavat palvelut ja vertaistuen itselleen sopivaksi. Osaa ne eivät palvele yhtä hyvin.
”Etäyhteyksien kautta toteuttavasta terapiasta kokemukset ovat melko vaihtelevat. Jos terapeuttisuhde on jo hyvin vakiintunut ja pitkäaikainen, terapia toimii paremmin. Jos suhde on vasta muotoutumassa, on etätyöskentely ja luottamuksen rakentaminen haastavaa.”, pohtii Syömishäiriöliiton toiminnanjohtaja Kirsi Broström.
Potilas voi etävastaanotolla jäädä vaille tarvitsemaansa lääkitystä
Etävastaanottojen yleistyminen epidemian aikana on tuonut esille ilmiön, että osa potilaista jää entistä helpommin vaille tarvitsemaansa lääkitystä. Kyselyn vastauksista ilmenee, että etäyhteyden kautta ollaan haluttomia määräämään vahvoja reseptilääkkeitä, vaikka potilas olisi käyttänyt niitä jo vuosia.
Osalla potilaista vain vahvalla lääkityksellä voidaan helpottaa esimerkiksi kroonistunutta, vaikeaa kipua.
”Kipuoireet voivat pahimmillaan hallita ihmisen koko elämää. Kun erikoislääkäri on miettinyt lääkityksen ja potilas kokee siitä hyötyvänsä, lääkitystä ei pitäisi perusterveydenhuollossa purkaa ilman konsultointia.”, korostaa Suomen Kipu ry:n toiminnanjohtaja Kaisa Hirn.
Vaikka koronaepidemia aikanaan menee ohi ja tilanne normalisoituu, kestää sairastavien voinnin palautuminen pitkään. Monella hoidon keskeytyminen ja koronan mukanaan tuoma oireiden vahvistuminen on vienyt tilannetta taaksepäin ja huonontanut toipumisennustetta.
Epidemian aikana on tärkeää vahvistaa ihmisten luottamusta siihen, että perussairauksia hoidetaan koronapotilaiden ohella ja että apua ja tukea on saatavissa.
Koronaepidemian vaikutuksia kartoittavan kyselyn toteutti SOSTE. Vastaukset koottiin 26.3–1.4 SOSTEn jäsenjärjestöiltä, jotka ovat valtakunnallisia sosiaali- ja terveysjärjestöjä. Kyselyyn vastasi 140 järjestöä, mikä on 61 prosenttia kyselyn saaneista.
Lisätiedot
- Päivi Opari, SOSTE, erityisasiantuntija