Valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnanjohtajat pitävät järjestöjen operatiivisen johdon ja luottamusjohdon suhdetta sekä työn- ja vastuunjakoa varsin toimivana. Lähes yhdeksän vastaajaa kymmenestä arvioi hallituksen tuntevan riittävästi järjestön toimintaa ja tiedostavan vastuunsa siitä.
Tuoreessa Järjestöbarometri 2020:ssä kysyttiin sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnanjohtajien näkemyksiä järjestöjen hallitustyöskentelystä. ”Toiminnanjohtajista 70 prosenttia saa hallitukselta riittävästi asiantuntemusta oman työnsä tueksi. Noin joka viides sen sijaan kokee hallitukselta työnsä tueksi saamansa asiantuntijuuden riittämättömäksi. Alle 10 prosentissa järjestöistä toiminnanjohtaja ei ole tyytyväinen hallitustyöskentelyn ilmapiiriin”, kertoo SOSTEn tutkija Juha Peltosalmi.
Osa hallituksista koetaan passiivisiksi
Lähes joka kolmas Järjestöbarometriin vastannut toiminnanjohtaja kokee hallituksen suhtautuvan passiivisesti toiminnanjohtajan työskentelyyn. ”Hallituksen toiminnan passiivisuutta joissakin järjestöissä kuvaa myös se, että lähes puolet toiminnanjohtajista kokee kokonaisvastuun järjestön toiminnasta kasaantuvan liiaksi omille harteilleen”, kuvaa Peltosalmi.
Valtaosa toiminnanjohtajista on tyytyväisiä hallitustyöskentelyyn
Peräti 80 prosenttia vastanneista voidaan luokitella järjestönsä hallitukseen ja sen kanssa tekemäänsä yhteistyöhön tyytyväisiin toiminnanjohtajiin. He kokevat omaavansa riittävästi valtuuksia ja autonomiaa operatiivisen työnsä toteuttamiseen. Lisäksi heidän mielestään hallitus asettaa toiminnanjohtajan työlle selkeitä tavoitteita ja sillä on strateginen näkemys järjestön toiminnan kehittämisestä.
Viidennes vastaajista kuuluu taas kriittisten toiminnanjohtajien ryhmään. He kokevat hallituksen työlleen tarjoaman asiantuntemuksen ja tuen puutteelliseksi. Heidän mielestään hallitus puuttuu liikaa järjestön operatiiviseen johtamiseen ja sen näkemys järjestön strategiasta on jännitteinen.
Ristiriitatilanteet voivat vaikeuttaa järjestön toimintaa
Noin joka viidennessä järjestössä hallituksen ja toimivan johdon väliset ristiriitatilanteet ovat aiheuttaneet jossain vaiheessa järjestön toimintaan vaikuttavia ongelmia. ”Nämä tilanteet ovat tyypillisesti liittyneet hallituksen ja toimivan johdon välisiin näkemyseroihin tai luottamuspulaan. Ristiriitatilanteita ovat aiheuttaneet erityisesti toiminnanjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan yhteistyön ongelmat. Niitä ovat synnyttäneet myös henkilöstöpolitiikkaa koskevat näkemyserot”, kuvailee yliopistonlehtori Petri Ruuskanen Jyväskylän yliopistosta.
Vastuukysymykset vaativat tarkempaa määrittelyä
Noin joka seitsemäs toiminnanjohtaja arvioi, ettei toiminnanjohtajan ja hallituksen välisiä vastuukysymyksiä ole järjestössä määritelty riittävän selkeästi. Järjestöjen johtamiseen liittyviä toimivaltasuhteita on tyypillisesti selkiytetty erillisillä talous- ja hallintosäännöillä. Ne koetaan toimivaksi tavaksi täsmentää toiminnanjohtajan ja hallituksen keskinäistä roolijakoa. Niissä järjestöissä, joissa talous- ja hallintosääntöjä ei vielä ole, noin yhdeksän kymmenestä toiminnanjohtajasta toivoisi sellaisen käyttöönottoa.
”Onnistuneen roolijaon kannalta on tärkeää, että talous- ja hallintosäännöt käydään hallituksen kanssa säännöllisesti läpi ja tarvittaessa päivitetään ajantasaisiksi. Samalla kaikki osapuolet tulevat tietoisiksi yhteisesti sovituista pelisäännöistä ja niiden tulkinnasta. Tällä vähennetään roolien epämääräisyyttä ja täsmennetään toiminnanjohtajan ja hallituksen jäsenten käsitystä omasta toimivallastaan”, jatkaa Ruuskanen.
”Toimivan hallitustyöskentelyn kannalta on tärkeää, että uudet hallituksen jäsenet perehdytetään perusteellisesti tehtäväänsä ja järjestön toimintaan. Hallituksen valta- ja vastuukysymyksiä käsittelevillä koulutuksilla ja työnohjauksella hallitusten jäsenille ja toiminnanjohtajille voidaan ehkäistä ja korjata toiminnanjohtajan ja hallituksen välisen suhteen ja työnjaon jännitteitä. Käyttökelpoinen työväline on esimerkiksi SOSTEn ja muiden valtakunnallisten kattojärjestöjen yhdessä laatima Yhdistysten hyvä hallintotapa -suositus, joka kokoaa pelisääntöjä yhdistyksen hallituksessa, jäsenkokouksissa ja jäsenviestinnässä toimimiselle”, muistuttaa tutkija Juha Peltosalmi.
Tutustu tänään julkaistuun Järjestöbarometri 2020:een ja lataa se maksutta!
Lisätietoja
- SOSTEn tutkija Juha Peltosalmi, +358 40 829 8959, juha.peltosalmi@soste.fi
- Jyväskylän yliopiston yliopistonlehtori Petri Ruuskanen, +358 40 8054186, petri.l.t.ruuskanen@jyu.fi