Valtakunnallisista sosiaali- ja terveysjärjestöistä 71 prosenttia on huolissaan järjestöjen autonomian tulevaisuuden näkymistä. Vaikka nykytilanne nähdään varsin hyvänä, selvä enemmistö järjestöistä tunnistaa autonomiaansa eli riippumattomuuttaan uhkaavia riskejä. Tieto käy ilmi SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n tammi-helmikuussa tekemän Järjestöbarometri-kyselyn ennakkotiedoista. Järjestöbarometri 2022 julkaistaan lokakuussa.
Järjestöjen näkemykset nykytilanteesta melko myönteisiä – uhkakuvat varjostavat tulevaisuutta
Valtakunnallisista sosiaali- ja terveysjärjestöistä 67 prosenttia arvioi nykyisen autonomiansa tilan riittäväksi. Ne pitävät riittävinä mahdollisuuksiaan toimia ja kehittää edelleen toimintaansa itse määrittelemiensä sääntöjen mukaan ilman että ulkopuoliset tahot määräävät sitä liiaksi. Vain 16 prosenttia järjestöistä arvioi tämänhetkisen autonomiansa riittämättömäksi.
SOSTE selvitti järjestöjen autonomian tilaa ensimmäisen kerran vuoden 2016 Järjestöbarometrissa. Tuolloin autonomiaansa piti riittävänä peräti 80 prosenttia ja riittämättömänä vain 10 prosenttia valtakunnallisista sosiaali- ja terveysjärjestöistä.
”Vuonna 2018 järjestöjen arviot olivat kriittisimpiä: omaa autonomiaansa piti riittävänä vain 58 prosenttia ja riittämättömänä 23 prosenttia. Siihen verrattuna tilannearvio on nyt taas hieman myönteisempi”, kertoo tutkija Juha Peltosalmi.
Jonkin verran kohentuneista autonomia-arvioista huolimatta tulevaisuus huolestuttaa sosiaali- ja terveysjärjestöjä. Lähes kolme neljästä (71 %) barometrikyselyn vastaajasta tunnistaa erityisten järjestöautonomiaa uhkaavien riskien olemassaolon tulevaisuudessa.
”Suurella osalla vastaajista huolet liittyvät järjestöjen rahoitukseen ja monilla erityisesti tulevaan valtionavustusjärjestelmään”, Peltosalmi kuvailee.
”Avustusuudistuksen myötä mahdollisesti tiiviimpi sidoksisuus politiikkaan.”
”Budjettirahoitus merkitsee väistämättä julkisen vallan ohjauksen tiivistymistä.”
”Järjestöjen rahoituksen uusi malli? Millaiseksi se muodostuu.. lisääkö vai kaventaako autonomiaa.”
”Rahoituksen riippuvaisuus poliittista suhdanteista.”
(esimerkkejä valtakunnallisten järjestöjen toiminnanjohtajien vastauksista)
Järjestöjen autonomia tulee turvata tulevassa valtionavustusjärjestelmässä
Autonomia eli riippumattomuus ulkopuolisten tahojen vaikutuksista tai vaikuttamispyrkimyksistä on yksi kansalaisjärjestötoiminnan keskeisiä edellytyksiä. Sen turvaaminen tulevassa valtionavustusjärjestelmässä on tärkeää niin järjestöjen kuin koko yhteiskunnan kannalta.
”Riippumaton kansalaisyhteiskunta on demokratian ja avoimen yhteiskunnan perusta. Maailmalta on valitettavan paljon ajankohtaisia esimerkkejä siitä, mihin suuntaan vapaan kansalaisyhteiskunnan tilan kaventaminen voi johtaa”, muistuttaa SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.
Hän toteaa, että Suomessa on tekeillä historiallinen ja kansalaisjärjestöjen tulevaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeä avustusuudistus.
”Järjestöjen autonomiaa tulee uudistuksessa tukea myöntämällä järjestöjen pysyvät avustukset yhtenä yleisavustuksena lukuisten erillisten avustusten sijaan. Lisäksi avustusjärjestelmän tulee ohjata avustuksen saajaa tehokkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen toiminnan järjestämiseen, ei kangistaa toimintaa turhalla hallinnolla”, Kiukas muistuttaa.
Järjestöbarometri 2022
Tulokset perustuvat SOSTEn Järjestöbarometri 2022 -kyselyyn valtakunnallisille sote-järjestöille. Kysely tehtiin tammi-helmikuussa 2022, ja siihen vastasi 115 järjestöä. Järjestöbarometri 2022 -tutkimus julkaistaan lokakuun alussa, ja se sisältää muun ajankohtaisen järjestötiedon lisäksi myös laajemmin järjestöautonomiaa käsitteleviä tuloksia. Järjestöautonomiaa koskeva osio barometrista toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän yliopiston Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen kanssa.
Lisätietoja antavat SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas ja tutkija Juha Peltosalmi.