Skip to content

Katja Raunion esseelle Köyhän perheen lapsi vuoden 2021 Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustus

8.12.2021 15.00

Toimeentulo
Toimeentulo

”Tässä jutussa on oikeastaan ihan kaikki: lapsiperheköyhyyden tai ylipäänsä köyhyyden historiaa, taloustieteen, sosiologian ja muiden alojen tutkimuksia, poliitikkojen näkemyksiä ja oman köyhyyden analysointia, myös itsekritiikkiä.” Näin Kunnioittavasti köyhyydestä -raati arvioi Katja Raunion Long Playssa julkaistua esseetä Köyhän perheen lapsi, jolle se päätti antaa tämän vuotisen Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen. Tunnustus jaettiin 8. joulukuuta.

Tunnustuksen jakaa Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin. Raati koostuu köyhyyttä kokeneista ihmisistä. Vuoden 2021 raatiin kuuluivat Elina Aaltonen, Tii Judén, Juha Kaski, Irja Remekselä ja Anne Tyni.

Tänä vuonna ehdokkaana oli 26 juttua, joissa käsitellään paljon lapsiperheköyhyyttä. Palkittu Raunion essee käsittelee kuitenkin nimestään huolimatta köyhyyttä monipuolisesti eri ikävaiheissa ja elämäntilanteissa, esimerkiksi kirjoittajan äidin elämänkaaren kautta. Raati katsoi, että Raunion artikkeli vetää tavallaan yhteen kaikki muut ehdokkaat ja sen asenne on nimenomaan köyhyyttä kokevia ihmisiä kunnioittava.

”Tiedon runsaudesta huolimatta Raunion juttu soljuu erinomaisesti kirjoitettuna eteenpäin. Se on pitkä, mutta sen lukemista on pakko jatkaa”, Irja Remekselä sanoo.

Köyhyyttä kokevien näkemykset esiin

Ihmiset, jotka eivät köyhyyttä tai sitä kokevia ihmisiä tunne, leimaavat ja luokittelevat helposti köyhät tietynlaisiksi. Köyhyys voi kuitenkin koskettaa ketä tahansa erilaisissa elämäntilanteissa. Raatilaiset ovat kokeneet, että lähes aina köyhyys esitetään ihmisen omana vikana, näin monesti myös mediassa.

Tunnustus pyrkii rikkomaan tätä toisten puolesta tietämistä. Se tuo keskusteluun köyhyyttä kokevien ihmisten näkemyksiä siitä, miten mediassa käsitellään ja pitäisi käsitellä köyhyyttä. Köyhyyttä kokevilla on myös ratkaisuehdotuksia köyhyyden poistamiseksi.

Kunniamaininnan raati antoi Heidi Nummen artikkelille Köyhyys on Suomessa syventynyt – silti moni pitää sitä ihmisen omana vikana. Se on julkaistu Maailman Kuvalehdessä. Tämä artikkeli näyttää kolmen ihmisen tarinan ja tutkimustiedon kautta, miten köyhyyteen voi joutua monista, itsestään riippumattomista syistä.

Raati totesi, että jutussa ovat kaikki tunnustuksen kriteerit kohdallaan, kuten se, että köyhyyttä kuvataan monipuolisesti ja että yksilötarinat laajenevat yhteiskunnallisiksi.

”Juttu on selkeä, kattava ja ajankohtainen. Mukana on myös korona-ajan vaikutuksia freelancemuusikon tilanteen kautta”, Anne Tyni sanoo.

”Jutussa kosketti jatkuvan selviytymistaistelun kuvaus. Se sulattaa unelmat, kun ei ole massia”, Juha Kaski toteaa.

Työssäkäyvien köyhyyteen lisää huomiota

Raadin mielestä pääkaupunkiseudulta tehdään usein juttuja, jotka käsittelevät asunnottomuutta, leipäjonoja ja päihdeongelmia eivätkä esimerkiksi kaikkea sitä köyhyyttä, jota pienet palkat ja asumisen kalleus ihmisille aiheuttavat. Tänä vuonna ehdolla oli erinomaisia artikkeleita maakuntalehdistä. Niissä köyhyyden käsittely oli monipuolisempaa.

Raati toivoo työssäkäyvien köyhyyden laajempaa käsittelemistä. Monet ihmiset joutuvat elämään pienellä, usein osa-aikaisesta työstä saatavalla palkalla. Toiset taas tekevät pitkää päivää työtoiminnassa, harjoitteluissa ja työkokeiluissa ilmaiseksi tai hyvin pienillä korvauksilla. Vaikka nämä työjaksot sujuisivat kuinka hyvin, niistä seuraa harvoin työllistyminen normaaliin palkkatyöhön. Järjestöt työllistävät paljon palkkatuella, mutta niillä ei ole useinkaan rahaa jatkaa työtä normaalina työsuhteena.

Raati palkitsi toisella kunniamaininnalla Asta Lepän Ylen sivuilla julkaistun kolumnin Iso joukko suomalaisia tekee työtä, jolla ei yksinkertaisesti tule toimeen ja halusi myös kiittää tätä laajasta Köyhä Suomi -radio-ohjelmasarjasta.

Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustus on taiteilija Helena Korkan teos Hyvä kello kauas kuuluu. Lisäksi tunnustuksen saaja saa Huoltaja-säätiön tuhannen euron stipendin.

Ehdokkaat Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen saajaksi

Lisätiedot

  • raadin jäsen Irja Remekselä, p. 050 336 5057, irja.remeksela@gmail.com
  • raadin sihteeri Erja Saarinen, p. 050 433 4202, erja.saarinen@soste.fi

Muut teeman artikkelit

Uutinen

17.1.2022 11:30

Sote-järjestöjen ehdotuksia Kelan toiminnan kehittämiseksi

Toimeentulo SOSTE keräsi loppuvuonna 2021 jäsenverkostojensa kautta ehdotuksia Kelan toiminnan kehittämiseksi. Ehdotuksista on keskusteltu Kelan johdon kanssa. Koonti sisältää esimerkiksi ehdotuksia hakemusten ja päätösten kehittämiseksi. Käytettävää kieltä olisi edelleen tarpeen yksinkertaistaa. Päätösten perusteita olisi avattava enemmän. Kun asiakkaan tilanne on vakiintunut, tulisi tehdä pitkiä tai toistaiseksi voimassa olevia päätöksiä. Vammaisetuuksissa valmistelu- ja ratkaisutoiminnan keskittäminen parantaisi asiakkaiden […]

Uutinen

30.12.2021 13:00

SOSTE vaatii lisää kunnianhimoa ja toimenpiteitä työllisyyden ja osaamisen kehittämisen sekä köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämisen kansallisiin tavoitteisiin

Toimeentulo Euroopan komissio on pyytänyt EU-jäsenmaita ilmoittamaan tavoitteensa työllisyyden ja osaamisen kehittämisessä sekä köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämisessä osana Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanoa. Suomen EU-ministerivaliokunta linjasi, että Suomen kansalliset tavoitteet vuoteen 2030 mennessä ovat: työllisyystavoite: 80 % (20–64-vuotiaat) osaamistavoite: 60 % aikuisista osallistuu vuosittain koulutukseen tavoite köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien määrän vähentämiseksi: 100 000 henkilöä vähemmän, […]

Uutinen

16.12.2021 12:00

Joulu voi kärjistää köyhyyden ja ulkopuolisuuden kokemuksia

Toimeentulo Köyhyyttä kutsutaan usein viheliäiseksi ongelmaksi. Se sulkee monia ulos vallitsevasta elämäntavasta ja aiheuttaa erilaisuuden, usein häpeän, ja eriarvoisuuden tunnetta. Monilla köyhyys vähentää sosiaalisia suhteita ja lisää yksinäisyyttä. Tänään 16.12. julkistettujen Tilastokeskuksen tilastojen perusteella vuonna 2020 pienituloisia oli 678 800 henkilöä eli 12,5 prosenttia väestöstä. Pienituloisia lapsia oli 114 300 eli 11,1 prosenttia. Kotitalous on määritelmällisesti pienituloinen silloin, […]