”Tässä jutussa on oikeastaan ihan kaikki: lapsiperheköyhyyden tai ylipäänsä köyhyyden historiaa, taloustieteen, sosiologian ja muiden alojen tutkimuksia, poliitikkojen näkemyksiä ja oman köyhyyden analysointia, myös itsekritiikkiä.” Näin Kunnioittavasti köyhyydestä -raati arvioi Katja Raunion Long Playssa julkaistua esseetä Köyhän perheen lapsi, jolle se päätti antaa tämän vuotisen Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen. Tunnustus jaettiin 8. joulukuuta.
Tunnustuksen jakaa Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin. Raati koostuu köyhyyttä kokeneista ihmisistä. Vuoden 2021 raatiin kuuluivat Elina Aaltonen, Tii Judén, Juha Kaski, Irja Remekselä ja Anne Tyni.
Tänä vuonna ehdokkaana oli 26 juttua, joissa käsitellään paljon lapsiperheköyhyyttä. Palkittu Raunion essee käsittelee kuitenkin nimestään huolimatta köyhyyttä monipuolisesti eri ikävaiheissa ja elämäntilanteissa, esimerkiksi kirjoittajan äidin elämänkaaren kautta. Raati katsoi, että Raunion artikkeli vetää tavallaan yhteen kaikki muut ehdokkaat ja sen asenne on nimenomaan köyhyyttä kokevia ihmisiä kunnioittava.
”Tiedon runsaudesta huolimatta Raunion juttu soljuu erinomaisesti kirjoitettuna eteenpäin. Se on pitkä, mutta sen lukemista on pakko jatkaa”, Irja Remekselä sanoo.
Köyhyyttä kokevien näkemykset esiin
Ihmiset, jotka eivät köyhyyttä tai sitä kokevia ihmisiä tunne, leimaavat ja luokittelevat helposti köyhät tietynlaisiksi. Köyhyys voi kuitenkin koskettaa ketä tahansa erilaisissa elämäntilanteissa. Raatilaiset ovat kokeneet, että lähes aina köyhyys esitetään ihmisen omana vikana, näin monesti myös mediassa.
Tunnustus pyrkii rikkomaan tätä toisten puolesta tietämistä. Se tuo keskusteluun köyhyyttä kokevien ihmisten näkemyksiä siitä, miten mediassa käsitellään ja pitäisi käsitellä köyhyyttä. Köyhyyttä kokevilla on myös ratkaisuehdotuksia köyhyyden poistamiseksi.
Kunniamaininnan raati antoi Heidi Nummen artikkelille Köyhyys on Suomessa syventynyt – silti moni pitää sitä ihmisen omana vikana. Se on julkaistu Maailman Kuvalehdessä. Tämä artikkeli näyttää kolmen ihmisen tarinan ja tutkimustiedon kautta, miten köyhyyteen voi joutua monista, itsestään riippumattomista syistä.
Raati totesi, että jutussa ovat kaikki tunnustuksen kriteerit kohdallaan, kuten se, että köyhyyttä kuvataan monipuolisesti ja että yksilötarinat laajenevat yhteiskunnallisiksi.
”Juttu on selkeä, kattava ja ajankohtainen. Mukana on myös korona-ajan vaikutuksia freelancemuusikon tilanteen kautta”, Anne Tyni sanoo.
”Jutussa kosketti jatkuvan selviytymistaistelun kuvaus. Se sulattaa unelmat, kun ei ole massia”, Juha Kaski toteaa.
Työssäkäyvien köyhyyteen lisää huomiota
Raadin mielestä pääkaupunkiseudulta tehdään usein juttuja, jotka käsittelevät asunnottomuutta, leipäjonoja ja päihdeongelmia eivätkä esimerkiksi kaikkea sitä köyhyyttä, jota pienet palkat ja asumisen kalleus ihmisille aiheuttavat. Tänä vuonna ehdolla oli erinomaisia artikkeleita maakuntalehdistä. Niissä köyhyyden käsittely oli monipuolisempaa.
Raati toivoo työssäkäyvien köyhyyden laajempaa käsittelemistä. Monet ihmiset joutuvat elämään pienellä, usein osa-aikaisesta työstä saatavalla palkalla. Toiset taas tekevät pitkää päivää työtoiminnassa, harjoitteluissa ja työkokeiluissa ilmaiseksi tai hyvin pienillä korvauksilla. Vaikka nämä työjaksot sujuisivat kuinka hyvin, niistä seuraa harvoin työllistyminen normaaliin palkkatyöhön. Järjestöt työllistävät paljon palkkatuella, mutta niillä ei ole useinkaan rahaa jatkaa työtä normaalina työsuhteena.
Raati palkitsi toisella kunniamaininnalla Asta Lepän Ylen sivuilla julkaistun kolumnin Iso joukko suomalaisia tekee työtä, jolla ei yksinkertaisesti tule toimeen ja halusi myös kiittää tätä laajasta Köyhä Suomi -radio-ohjelmasarjasta.
Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustus on taiteilija Helena Korkan teos Hyvä kello kauas kuuluu. Lisäksi tunnustuksen saaja saa Huoltaja-säätiön tuhannen euron stipendin.
[button class=”” text=”Ehdokkaat Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen saajaksi” url=”http://www.eapn.fi/kunnioittavasti-koyhyydesta-tunnustus-jaetaan-8-joulukuuta-ehdokkaita-26/” ]
Lisätiedot
- raadin jäsen Irja Remekselä, p. 050 336 5057, irja.remeksela@gmail.com
- raadin sihteeri Erja Saarinen, p. 050 433 4202, erja.saarinen@soste.fi