Skip to content

Kuntoutuksen uudistaminen saamassa uutta vauhtia

3.3.2020 13.08

Sosiaali- ja terveyspalvelut
KuntoutusSosiaali- ja terveyspalvelutSote-uudistus

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaan kuntoutusjärjestelmää kehitetään tällä hallituskaudella kuntoutuskomitean syksyllä 2017 antamien suositusten pohjalta. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru kutsui järjestöjä ja muita kuntoutuksen ammattilaisia 26.2. yhteiseen pöytään keskustelemaan niistä toimista, joilla kuntoutusta tulisi uudistaa osana sotea.   

SOSTE korosti keskustelussa ihmisten oikeutta oikea-aikaiseen ja tarpeenmukaiseen kuntoutukseen. Yhtenä avaimena tilanteen kohentamiseen toimisi kuntoutustakuun käyttöönotto. Se turvaisi pääsyn kuntoutustarpeen arviointiin säädetyssä määräajassa. Myös asiakas- ja palveluohjausta on kehitettävä. Kuntoutukseen pääsyä tulee ohjata kuntoutuksen tarve, eikä ihmisen kyky hakeutua kuntoutukseen. Nykyisin ihmiselle itselleen jää liikaa vastuuta kuntoutusasioidensa eteenpäin viemisestä.

Kuntoutuksen uudistaminen jatkuu käydyn keskustelun pohjalta kevään aikana.

SOSTEn viestit kuntoutuksen uudistamiseen

  • Kuntoutus on laaja kokonaisuus ja muutakin kuin sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Se on työllisyyttä, koulutusta ja osallisuutta yhteiskuntaan ja sen toimintoihin. Kuntoutus tulee sitoa kiinteäksi ja tunnistetuksi osaksi soten rakenne- ja sisältöuudistusta, tulevaisuuden sote-keskusten palveluja ja työvoimapolitiikkaa.
  • Kuntoutusjärjestelmässä on paljon hyvin toimivia osia, joita ei tarvitse muuttaa tai korjata. Hyvin toimivat esimerkiksi työeläke-, tapaturma- ja liikennevakuutuskuntoutus sekä Kelan valtakunnalliset kuntoutuspalvelut.
  • Muutenkin monissa tilanteissa on saatavissa laadukasta ja asiakkaan tarpeen mukaista kuntoutusta. Suomessa on korkeatasoista kuntoutuksen osaamista ja esimerkiksi järjestöillä on vuosikymmenten mittainen historia kuntoutuksen asiantuntijoina, kehittäjinä, vertaistukijoina ja palveluntarjoajina.
  • Toimivia osia ei ole tarkoituksenmukaista heikentää, vaan keskittyä vahvistamaan heikommin toimivia kohtia ja rakentaa tehokasta, oikeudenmukaista ja nykyistä paremmin integroitua kokonaisuutta.
  • Tehokkain ja parhaiten toimiva järjestelmä on silloin, kun eri toimijoiden tehtävät, työnjako ja vastuut ovat selkeät, yhteistyö ja tiedonkulku toimivat hyvin, siirtymät palvelusta toiseen ovat joustavia ja resurssit ovat sillä tavoin mitoitetut, että ihmisten tarpeisiin pystytään vastaamaan oikea-aikaisesti.
  • Yleisesti tunnistettuna ongelmana on hajanainen ja kuntoutujan näkökulmasta sekava järjestelmä, jossa vastuunjako on epäselvää ja kuntoutujalta puuttuu riittävä tuki ja ohjaus. Osalle kuntoutujista tehdään kuntoutusselvityksiä ja -suunnitelmia, mutta ne voivat jäädä toteutumatta epäselvän vastuunjaon vuoksi.
  • Esimerkiksi vammaisten lasten kohdalla rajanveto siitä, onko kyseessä koulun vai jonkun muun tahon järjestämä kuntoutus, saattaa olla epäselvä. Tai työikäisen monisairaan oikea-aikaista kuntoutusta ei saada alkamaan, kun pallotellaan toimijalta toiselle kysymystä siitä, mikä taho kuntoutuksen maksaa. Ikäihmisellä esteeksi kuntoutukselle saattaa tulla Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen 65 vuoden ikäraja.
  • Ihmiselle itselleen jää liikaa vastuuta oman kuntoutusasiansa eteenpäin viemisestä usein vähäisillä voimavaroilla ja alentuneella toimintakyvyllä. Kuntoutukseen pääsyä tulee ohjata kuntoutuksen tarve, eikä ihmisen kyky hakeutua kuntoutukseen. Väliinputoamisen riskiä on pystyttävä pienentämään.
  • Kuntoutujan kannalta keskeinen ratkaistava asia on oikea-aikainen kuntoutukseen pääsy.
  • Ratkaisuna tähän on kuntoutustakuun käyttöönotto. Tämä takaisi tietyssä määräajassa pääsyn kuntoutustarpeen arviointiin ja tarpeen vaatimaan kuntoutukseen.
  • Kuntoutuksesta puhuttaessa on hyvä erottaa toisistaan lyhytkestoinen kuntoutuksen tarve ja vaikeasti vammaisille ja sairaille suunnattu pitkäaikainen, usein elämänmittainen kuntoutus. Jatkuvaluonteinen kuntoutus on osalle ihmisistä välttämätöntä päivittäisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Kuntoutuksen toteutuminen tarpeenmukaisena on turvattava.
  • Asiakas- ja palveluohjausta on kehitettävä. Tarvitaan nykyistä enemmän koordinoivia henkilöitä, jotka kartoittavat kuntoutusta tarvitsevan tilannetta ja ohjaavat hakeutumaan oikeantyyppiseen kuntoutukseen.
  • Asiakas- ja/tai palvelusuunnitelma on keskeinen nivottaessa ihmisen tarvitsemat palvelut yhteen saumattomaksi kokonaisuudeksi, samoin vastuutahon tai -henkilön nimeäminen selkeyttää kuntoutujan tilannetta etenkin pitkällä ja moniulotteisella kuntoutuspolulla.
  • SOSTEn Sosiaalibarometri 2019 osoitti, että järjestöjen kuntoutuspalveluja ja etenkin osittain vapaaehtoisvoimin tarjottavaa kuntoutumisen tukea tunnetaan kunnissa erittäin heikosti. Hyvin toimiva järjestelmä ei hukkaa resursseja ja osaamista, vaan järjestöjen erityisrooli tulee tunnistaa ja järjestöjen toiminnan pariin ohjaaminen nivoa kiinteäksi osaksi ihmisten kuntoutuspolkuja ja sen eri vaiheita.
  • Kuntoutusta pitää pystyä tarjoamaan riittävän varhaisessa vaiheessa eli ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista on resursoitava riittävästi. Kuntoutuksessa pitää nähdä ihmisten tarpeiden ja kuntoutustarjonnan koko kaari ehkäisevästä kuntoutuksesta korjaavaan ja pitkäaikaiseen kuntoutumisen tukeen, jota tarjotaan ajallisesti rajattujen kuntoutuspalvelujen päätyttyä tai niiden ohella.
  • Potilasjärjestöjen kokemus on, että monilla sairausryhmillä riittävä psykososiaalinen tuki puuttuu hoitopolulta. Liikaa vastuuta tästä tuesta on siirtynyt potilasjärjestöille. Järjestöt vastaavat tarpeeseen omalta osaltaan, mutta tuki tulee lähtökohtaisesti sisällyttää hoidon kokonaisuuteen.
  • Sairauden tai vamman akuuttihoidon yhteydessä myös kuntoutustarve pitää tulla aina arvioitavaksi osana hoitopolkua. Nyt nämä näyttäytyvät erillisinä eikä oikea-aikaisuuden tavoite kuntoutukselle ja saavutettavissa oleville tuloksille toteudu.
  • Kuntoutuksen palvelupolkuja ja -prosesseja tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti ja kuntoutujalähtöisesti. Ihmisen osallisuutta omaan kuntoutusprosessiinsa pitää tukea ja vahvistaa.
  • Kuntoutuskomitean suositukset toimivat erinomaisena pohjana kehittämistyölle. Suosituksissa on kattavasti tunnistettu keskeisiä kehittämiskohtia ja esitetty ratkaisuja niihin.
  • Kehittämistyö pitää saada ripeästi vauhtiin, etenkin, kun osa tarvittavista muutoksista vaatii pitkää ja huolellista valmistelua ja edellyttää lainsäädäntömuutoksia.
  • Kun luodaan uusia rakenteita, tulee varmistaa, että kuntoutus toteutuu eri puolilla maata yhdenvertaisesti, laadukkaasti ja ihmisten tarpeisiin vastaavasti. Suositeltavaa on edetä kokeilujen kautta, jos tehdään isompia rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia.
  • Järjestöt ovat mielellään mukana kuntoutuksen uudistamisen jatkoprosesseissa.

Muut teeman artikkelit

Artikkeli

Julkiset palvelut koronavirusepidemian aikana

Koronaviruksen leviämisen vastaiset poikkeustoimet vaikuttavat erityisesti niiden ihmisten arkeen, jotka ovat tavalla tai toisella riippuvaisia erilaisista palveluista. Koronavirustilanne aiheuttaa monenlaisia muutoksia sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä työllisyyspalveluihin. Välttämätön terveyden- ja sairaanhoito, toimeentulo ja huolenpito on varmistettava poikkeusoloista huolimatta.   Alle on koottu linkkejä eri viranomaistahojen ohjeistuksiin, jotka vaikuttavat sote- ja työllisyyspalveluihin. Sosiaali- ja terveysministeriön palveluita ja ohjeita kansalaisille Chatti-neuvonta avattu uudesta koronaviruksesta  Kansalaisille suunnattu koronavirustietoa sisältävä digipalvelu Omaolo.fi on avattu […]

Uutinen

10.3.2020 15:44

SOSTEn jäsenistä 74 prosenttia kannattaa yhden hankkeen mallia

SOSTE tiedusteli kyselyllä maaliskuun alussa jäsenjärjestöjensä kantaa siihen, millä hankemallilla järjestöjä voitaisiin parhaiten tukea, jotta varmistetaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteys ja tehokas vaikuttaminen kunta- ja maakuntarakenteisiin vuodesta 2021 lähtien. SOSTEn jäsenet ovat valtakunnallisia sosiaali- ja terveysjärjestöjä, lukuun ottamatta maakunnallisia sosiaali- ja terveysyhdistyksiä. Valtaosalla jäsenjärjestöistä on tiivis kytkentä alue- ja paikallistasolle omien jäsenyhdistysten tai aluetyöntekijöiden kautta. […]

Uutinen

9.3.2020 16:52

SOSTE etsii neljää erityisasiantuntijaa – hae 20.3. mennessä

SOSTE etsii neljää erityisasiantuntijaa toistaiseksi voimassaolevaan työsuhteeseen. Järjestöjen palvelutoiminta ja digitalisaatio Tehtäväsi on osana SOSTEn järjestötiimiä vastata erityisesti järjestöjen palvelutuotantoon ja digitalisaatioon liittyvästä asiantuntijatyöstä. Vaikutat siihen, että sääntely, ohjaus ja käytännöt tukevat järjestöjen mahdollisuutta tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita uudistuvissa palvelurakenteissa. Vahvistat järjestöjen kykyä ja osaamista toimia digitaalisessa toimintaympäristössä. Työssäsi tuotat asiantuntijasisältöä SOSTEn vaikuttamistyöhön, viestintään ja […]