Suomessa on suuria alueellisia eroja siinä, kuinka kattavasti järjestöt ovat osallistettavissa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen. Alueellisia eroja on myös siinä, kuinka hyvin järjestöjen yhteistyörakenteet pystyvät tuomaan järjestöjä yhteen ja kuinka kattavasti ne pystyvät tavoittamaan sosiaali- ja terveysyhdistykset eri puolilla maata.
Tämä selviää Järjestöjen sote-muutostuen kesäkuisesta hyvinvointialueiden tilannekuvakyselystä. Siihen vastasivat muutostuen eri puolilla Suomea työskentelevät järjestöasiantuntijat sekä joukko Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunnan jäseniä ja varajäseniä. He tuntevat alueiden toimintaympäristöä ja tietävät alueellisen yhteistyön tilanteesta.
Kysymys järjestöjen ja julkisten toimijoiden yhteistyörakenteiden kyvystä osallistaa järjestöt sote-uudistukseen sai koko maassa keskiarvon 3,3 asteikon ollessa 1–5 heikosta vahvaan. Parhaimmaksi yhteistyörakenteiden kyky osallistaa järjestöt sote-uudistukseen arvioitiin Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa, kun taas heikoimmaksi se arvoitiin Kainuussa.
Yhteistyörakenteita tarvitaan edistämään järjestöjen ja julkisen kumppanuutta hyvinvointialueilla
Yhteistyörakenteilla tarkoitettiin kyselyssä laajasti neuvottelukuntia, verkostoja, foorumeita, hankkeita, toimijoita ja tahoja, jotka edistävät järjestöjen ja julkisten toimijoiden kumppanuutta tai järjestöjen keskinäistä yhteistyötä.
”Sote-uudistus tasoittaa tietä entistä tiiviimmälle yhteistyölle julkistoimijoiden kanssa, sillä sote-lait edellyttävät julkisia toimijoita huomioimaan järjestöt rakennettaessa uusia sosiaali- ja terveyspalveluita. Yhteistyöllä järjestöt voivat saada edustamilleen ihmisille entistä parempia palveluita”, muistuttaa Järjestöjen sote-muutostuen tutkija Janne Haikari.
Kysymys järjestöjen yhteistyörakenteiden kyvystä yhdistää järjestökenttää sai koko maassa keskiarvon 3,4. Parhaimmaksi kyky arvioitiin Keski-Pohjanmaalla ja Lapissa, kun taas heikoimmaksi se arvoitiin Helsingissä ja Itä-Uudellamaalla.
Kysymys yhteistyörakenteiden kyvystä tavoittaa sosiaali- ja terveysalan yhdistykset sai koko maassa arvosanan 3,6. Parhaimmaksi yhteistyörakenteiden kyky tavoittaa sote-yhdistykset arvioitiin Kanta-Hämeessä ja Lapissa.
”Alueellisia eroja ei ole ainoastaan järjestöjen yhteistyörakenteissa, vaan myös alueiden toimintakulttuurissa. Tämä on ollut tiedossa, mutta kyselyllä Järjestöjen sote-muutostuki halusi tuottaa eroista konkreettista tietoa. Mitä selvemmin saamme erot esiin, sitä paremmin muutostuki pystyy vastaamaan alueiden erityistarpeisiin”, Janne Haikari korostaa.
Sote-uudistuksen toimeenpanossa riittää työtä järjestöille
Eduskunta hyväksyi sote-uudistuksen lakipaketin kesäkuun loppupuolella. Nyt vuorossa on uudistuksen varsinainen toteutus. Järjestöjen sote-muutostuella ja koko järjestökentällä riittää työtä, jotta järjestöt ovat vuonna 2023 mukana nyt rakennettavien 21 hyvinvointialueen ja Helsingin uudistuvissa sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä edistämässä ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta.
”Järjestöjen sote-muutostuki edistää järjestöjen ja julkistoimijoiden sekä järjestöjen keskinäistä yhteistyötä hyvinvointialueilla. Järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava. Lisäksi hyvinvointialueiden sekä kuntien viranhaltijoille ja päättäjille on tehtävä näkyväksi, miten järjestöt edistävät ihmisten hyvinvointia ja terveyttä hyvinvointialueilla”, sanoo Järjestöjen sote-muutostuen hankepäällikkö Anita Hahl-Weckström.
Kesäkuun lopulla tehtyyn Järjestöjen sote-muutostuen tilannekuvakyselyyn tuli yhteensä 39 vastausta, joista 22 muutostuen järjestöasiantuntijoilta ja 17 Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunnan jäseneltä tai varajäseneltä. Muutostuessa työskentelee seitsemän järjestöasiantuntijaa, joista kullakin on työalueenaan useita hyvinvointialueita.
”Järjestöjen keskinäisen ja julkisen puolen yhteistyön tilanne alueilla elää sote-toimeenpanon edetessä. Tilanne on voinut muuttua jo kyselyajankohdan jälkeenkin, mutta kyselytulokset kertovat asennosta, josta toimeenpanoon lähdettiin”, Janne Haikari tiivistää.
Tilannekuvakyselyn tuloksiin voit tutustua tarkemmin Järjestöjen sote-muutostuen kokonaisuudessa lnnokylä-verkkopalvelussa.
Järjestöjen sote-muutostuki auttaa järjestöjä matkalla sote-Suomeen
SOSTEn ja alueellisten verkostojärjestökumppaneiden muodostama Järjestöjen sote-muutostuki työskentelee sen puolesta, että ihmiset saavat apua ja tukea sosiaali- ja terveysjärjestöiltä myös sote-uudistuksen jälkeisessä Suomessa.
Osana työtään muutostuki tuottaa ajantasaista tilannekuvatietoa hyvinvointialueilta ja sote-uudistuksen etenemisestä järjestöjen näkökulmasta.
Lisätietoja antavat Järjestöjen sote-muutostuen tutkija Janne Haikari sekä hankepäällikkö Anita Hahl-Weckström.