Skip to content

Pääministeri Sanna Marin SOSTEn kuntavaalipaneelissa: järjestöjen rahoituksen ennustettavuutta on parannettava

15.4.2021 9.00

Kuntavaalit
AvustusjärjestelmäHyvinvointi ja terveysKansalaisyhteiskuntaKuntavaalitSote-järjestöt

Tänään SOSTEtalk!-tapahtuman yhteydessä järjestetty kuntavaalipaneeli oli uusi lähtölaukaus koronan vuoksi siirtyneille kuntavaalikampanjoille. Paneeliin osallistui näkyvimpiä valtakunnanpoliitikkoja: pääministeri Sanna Marin (sd.), kokoomuksen varapuheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen, ministeri ja keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko, varapuheenjohtaja Arja Juvonen (ps.), vihreiden varapuheenjohtaja Jaakko Mustakallio ja ministeri sekä vasemmiston varapuheenjohtaja Jussi Saramo.

Nyt tulisi investoida hyvinvointiin

Paneelin aluksi juontaja, Tampereen yliopiston tutkijatohtori Johanna Vuorelma, totesi kuntatalouden olevan sumuinen ja kysyi, onko kunnilla edessä leikkauslistat vai satsaukset hyvinvointi-investointeihin?

Lue lisää: SOSTEn kuntavaalitavoitteet: tulevaisuuden hyvinvointikunta syntyy investoinneista

Panelistit olivat yksimielisiä siitä, että painopistettä tulisi siirtää ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen. Mielenterveysalan toimijoiden Terapiatakuu-kansalaisaloitteen, jonka tavoitteena on nopeuttaa ja helpottaa pääsyä mielenterveysapuun, mainitsi tässä yhteydessä useampi panelisti. ”Peruspalveluista ei tule siirtää väkeä koronatehtäviin”, painotti Saarikko omassa puheenvuorossaan.

Myös tulevaisuudessa tehtävien sopeutustoimien tarpeellisuuden nostivat esille sekä Ikonen että Saarikko. Marin ja Juvonen toivoivat parempaa vaikuttavuuden arviointia.

Koronavuonna osa ihmisistä syrjäytettiin palvelujärjestelmän ulkopuolelle, toteaa tutkijatohtori Vuorelma

Sosiaalibarometri 2021 osoittaa, että palvelujärjestelmä onnistuu tukemaan ihmisiä, joiden ongelmat ovat selkeitä ja yksinkertaisia. Esimerkiksi ruoka-apua, asunto- ja etuusasioita on pystytty hoitamaan hyvin. Mitä vaikeampia ja monisyisempiä ongelmat ovat, sitä heikommin koronakriisissä pystyttiin tarjoamaan apua.

Lue lisää: Sosiaalibarometri 2021: Palveluissa epäonnistuttu kaikkein heikoimpien tukemisessa

Mitä tulisi tehdä?

Marin totesi, että koronakriisi on osunut kipeimmin niihin, jotka ovat jo valmiiksi hankalassa asemassa eli kuilu hyvä- ja huono-osaisten välillä on kasvanut. Järjestöt tekevät tässä todella arvokasta työtä, hän jatkoi. Tämän näkemyksen jakoi usea muukin panelisti.

Saarikko otti esille sen, että nämä palvelujärjestelmän ongelmat eivät johdu vain koronasta, vaan tämä on pidemmän aikavälin ongelma. Hän toi esille useita hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja.

Lue lisää: Innokylän toimintamallit

Järjestöjen roolia koronaepidemian seurausten hoidossa pidettiin keskeisenä. Järjestöt ovat saaneet jo aiemmin kiitosta nopeasta reagointikyvystään uudessa tilanteessa, mihin kiinnitti huomiota myös Saramo omassa puheenvuorossaan. Kolmas sektori on kaikkein lähinnä avun tarvitsijoita, totesi Juvonen.

Panelistit ovat kuulleet ja huomioineet järjestöjen huolen rahoitusjärjestelmän ongelmista

Sote-uudistuksen liittyy hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta riski. Vaarana on, että nykyisiltä järjestövetoisilta, hyvin toimivilta käytännöiltä katoaa rahoitus. Tämä on tullut esille myös viime vuoden Järjestöbarometrissä.

Miten turvataan järjestöille jatkossakin mahdollisuus vastata kuntien toiveeseen ja toteuttaa ruohonjuuritason auttamistyötä?

Marinin mukaan järjestötoiminnan rahoitukseen liittyy merkittäviä epävarmuuksia ja haasteita. Hallitus keskustelee tänään Veikkauksesta ja järjestöjen rahoituksen kokonaisuudesta. Keskusteluissa etsitään ratkaisuja siihen, miten rahoitus voidaan turvata ja miten ennustettavuutta voidaan parantaa. Huippuvuosien rahoitustasoa Marin ei kuitenkaan uskalla luvata.

”Valtion ja kuntien pitää kyllä yhdessä hakea ratkaisuja, että [järjestöjen] rahoituksen näkymä olisi hieman pidempi ja hallitus omalta osalta tästä tänään keskustelee.”, linjaa pääministeri Sanna Marin.

”On päivänselvää, että järjestörahoitukselle on löydettävä ja turvattava kestävä ratkaisu”, komppaa myös Mustakallio.

Saarikkoa hätkähdytti, että keskimääräisen sote-yhdistyksen vuosibudjetti pyörii alle 10 000 eurossa ja yli 8 000 sote-järjestöä toimii vapaaehtoistoimin. ”Onko kohtuullista periä tilavuokria”, kysyy Saarikko itseltään, ja vastaa heti perään: ”Ei ole.”

”Jatkossa on väistämätön tosiasia, että me ei voida elää vuosittaisessa jännityksessä, että mitä poliitikot päättävät sen kuilun yhteen kuromisesta, mikä veikkausvoittovarojen pienenemisestä syntyy. Tarvitaan uudistus.”, Saarikko jatkaa.

Järjestörahoituksen rakenteet ovat muuttumassa ja parhaillaan pohditaan sitä, miten turvataan aktiivinen ja elinvoimainen kansalaisyhteiskunta Suomessa.

Lue lisää: SOSTE: Järjestöjen toiminnan turvaaminen vaatii pitkäjänteisen suunnitelman

Osallistu kuntavaalikeskusteluun Twitterissä

Twitterissä keskustelua käytiin asiasanoilla #SOSTEtalk ja #kuntavaalit2021. Keskustelijoiden kesken vallitsi laaja yhteisymmärrys järjestöjen merkityksestä ja toiminnan turvaamisen tärkeydestä. Tähän riittää monesti varsin pienetkin asiat, kuten toimitilojen tarjoaminen, totesi SPR:n ohjelmajohtaja Jooel Niittynen.

Katso tallenne SOSTEn kuntavaalipaneelista alta

Muut teeman artikkelit

Uutinen

6.5.2021 14:00

Kehysriihessä useita hyviä linjauksia kuntoutuksesta ja hoitoon pääsystä

Hyvinvointi ja terveys Marinin hallitus teki kehysriihessä lukuisia hyviä linjauksia kuntoutuksesta ja sen kehittämisestä. ”Puoliväliriihi tarjosi kuntoutukseen monta hyvää asiaa, kuten pitääkin, kun kuntoutuksen uudistaminen on meneillään ja kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelma on voimassa vain tämän hallituskauden ajan”, korostaa SOSTEn erityisasiantuntija Päivi Opari. Kuntoutuksen uudistamista viedään eteenpäin osana erilaisia ohjelmia. On tärkeää, että näiden ohjelmien riittävä rahoitus varmistetaan ja että ne toteutetaan siten, […]

Uutinen

5.5.2021 13:24

Kehysriihen keskeiset vaikutukset koulutuspolitiikkaan

Hyvinvointi ja terveys Hallituksen puoliväliriihi tarjosi koulutuspolitiikan osalta hyviä uutisia: koulutuksesta ei leikata. Tämä on tärkeä linjaus, sillä korkea työllisyys edellyttää korkeaa osaamista. Paljon tehtävää kuitenkin vielä jää tuleville vuosille. “Koulutustason nosto vaatii kiireisiä ja huomattavia toimia. Vuoden 2030 koulutustasotavoite eli se, että puolet 25–34-vuotiaista olisi korkeasti koulutettuja, on karkaamassa ulottumattomiin. Myös tutkimus- ja kehittämistoimintaan varattavan rahoituksen tavoite (4 […]

Uutinen

4.5.2021 10:12

Kyselytutkimus: Järjestöt ovat halukkaita lisäämään yritysyhteistyötä

Sote-järjestöt Eri alojen järjestöt haluaisivat tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä yritysten kanssa. Järjestöt uskovat sisällöllisen yhteistyön kasvuun yritysten kanssa tulevina vuosina. Toiveena on myös, että yritykset hyödyntäisivät laajemmin järjestöjen osaamista ja asiantuntijuutta. Neljäsosa vastaajista suunnittelee yritysyhteistyön vahvistamista ja 28 prosenttia kertoo panostavansa tuote- ja palvelumyyntiin sekä tapahtumiin. Tiedot selviävät Taloustutkimuksen maalis-huhtikuussa 2021 toteuttamasta tutkimuksesta, johon vastasi 120 […]