Skip to content

Perustulokokeiluun osallistuneilla vähemmän stressiä ja vahvempi luottamus yhteiskuntaan

4.4.2019 12.59

Toimeentulo
PerusturvaToimeentulo

Suomessa vuosina 2017–2018 toteutetusta perustulokokeilusta julkaistiin lisää tuloksia 4. huhtikuuta. Ne antavat tärkeää pohdittavaa sosiaaliturvan uudistamisen pohjaksi, vaikka ne koskevat vasta ensimmäistä kokeiluvuotta ja tutkimusasetelmassa on rajoitteita ja vastausprosentti on alhainen. Havainnot tukevat myös SOSTEn ja sote-järjestöjen joustavan perusturvan periaatteita, joissa muun muassa painotetaan riittävän perusturvan merkitystä ihmisten toimintakyvyn ja luottamuksen rakentajana.

Taloushuolien ja stressin väheneminen tukevat toimintakykyä

Perustulon saaminen vaikutti myönteisesti ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Kyselytutkimuksen tulokset osoittavat, että perustulon saajat kokivat toimeentulonsa paremmaksi kuin vertailuryhmään kuuluneet. He tunsivat vähemmän stressiä ja huolta omasta taloudestaan – stressi oli pienempää myös silloin, kun heillä oli vaikeuksia tulla toimeen.

Taloushuolien ja stressin väheneminen parantavat ihmisten hyvinvointia ja toimintakykyä. Toimeentulovaikeudet heikentävät terveyttä, vaikeuttavat sosiaalisia suhteita ja lisäävät stressiä. Pitkäaikainen stressi vaikuttaa negatiivisesti muun muassa mielenterveyteen ja kognitiivisiin kykyihin, jolloin ihmisen on vaikea tehdä pitkälle ulottuvia suunnitelmia.

Kun toimintakyky paranee, ihminen voi ryhtyä aktiivisesti parantamaan omaa tilannettaan. Pidemmällä aikavälillä toimintakyvyn vahvistuminen todennäköisesti edistää myös työllistymistä.

Myönteistä luottamuksen vahvistuminen toisiin ihmisiin ja yhteiskunnan instituutioihin

Perustuloa saaneet vastaajat luottivat vertailuryhmän jäseniä enemmän toisiin ihmisiin ja yhteiskunnan instituutioihin – poliitikkoihin, poliittisiin puolueisiin, poliisiin ja oikeuslaitokseen. He luottivat enemmän myös omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa, omaan talouteensa ja tulevaan työllistymiseensä.

Toisia ihmisiä ja instituutioita kohtaan tunnettu luottamus on välttämätöntä sekä ihmisen hyvinvoinnille että yhteiskunnan toimivuudelle. Ilman luottamusta tulevaisuuteen ihmisen elämä on epävarmaa. Epävarmuus aiheuttaa stressiä ja heikentää hyvinvointia. Työttömillä luottamus on yleensä selvästi muuta väestöä vähäisempää. Perustuloa saaneilla luottamus on samalla tasolla kuin koko väestössä.

Kun perusturvaa kehitetään, on tärkeää huomioida se, että järjestelmä tukee toimintakyvyn lisäksi ihmisten uskoa tulevaisuuteen. Jos se menetetään, on millään aktivoinneilla vaikea herätellä ihmisten motivaatiota pyrkiä parantamaan tilannettaan.

Työllisyysvaikutusten saamiseksi tarvitaan myös oikea-aikaisia, räätälöityjä palveluja

Tulokset osoittavat, että perustuloryhmä osallistui työvoimahallinnon palveluihin kuten muutkin, vaikka perustulo tarjosi kaikki mahdollisuudet vältellä työnhakuvelvoitteita. Ihmiset haluavat siis olla aktiivisia ja parantaa omaa tilannettaan. Tulokset kertovat myös siitä, ettei työvoimahallinnon aktivointitoimia pidetty erityisen vastenmielisinä. Nämä ensimmäisen vuoden tulokset kuvaavat tilannetta ennen aktiivimallin voimaantuloa vuoden 2018 alussa.

Perustulokokeilulla ei ollut ensimmäisen kokeiluvuoden aikana vaikutuksia työllisyyteen. Perustuloa saaneet eivät tehneet sen aikana työtä enempää kuin vertailuryhmään kuuluneet, mutta eivät myöskään vähempää. Tarkasteluperiodin kolmen viimeisen kuukauden aikana koeryhmällä oli keskimäärin hieman enemmän työllisyyspäiviä kuin verrokeilla, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkittävä. Se voi kertoa siitä, että perustulon vaikutus työllistymiseen tulisi viipeellä.

SOSTE on aiemminkin todennut, että on oletettavaa, että perusturvan tekeminen joustavammaksi vaikuttaa työllistymiseen hitaammin kuin esimerkiksi koettuun terveyteen ja hyvinvointiin. Pidemmällä aikavälillä toimintakyvyn vahvistuminen todennäköisesti edistää työllistymistä. Siksi kokeilun toisen vuoden tulokset ovat työllisyysvaikutusten näkökulmasta kiinnostavampia.

Kokeilun kohdejoukossa oli paljon pitkäaikaistyöttömiä, joiden työllistyminen on keskimääräistä vaikeampaa. Kokeilussa taloudelliset kannusteet paranivat, mutta sillä ei juuri ollut vaikutusta tämän ryhmän työllistymiseen. Heidän työllisyytensä kohentamiseksi tarvitaankin muita keinoja. Sen sijaan, että pohditaan taloudellisten kannustinloukkujen purkamista, tulisi perusturvaa kehitettäessä luoda työttömien tarpeisiin vastaavia oikea-aikaisia ja räätälöityjä palveluja.

Perustulokokeilussa 2 000 satunnaisesti valittua työtöntä henkilöä sai perustuloa 560 euroa kuukaudessa riippumatta muista tulostaan tai esimerkiksi siitä, hakivatko he aktiivisesti töitä. Osallistujat valittiin Kelan peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea marraskuussa 2016 saaneista 25–58-vuotiaista henkilöistä.

Lisätietoa

Anna Järvinen, anna.jarvinen @ soste.fi, +358 50 586 5677

Muut teeman artikkelit

Uutinen

17.4.2019 10:56

Yli 420 000 asiakasmaksua päätyi ulosottoon vuonna 2018 – kasvua edellisvuodesta lähes viidennes

Vuonna 2018 julkisista palveluista määrätyistä asiakasmaksuista 420 961 kappaletta päätyi ulosottoon. Tämä on viidenneksen enemmän kuin vuonna 2017. Mukana on esimerkiksi noin 69 000 terveyskeskusmaksua sekä reilu 34 000kappaletta lasten varhaiskasvatusmaksuja. Sosiaali- ja terveyspalveluista vireille tulleita ulosottotapauksia oli yhteensä 386 471 kappaletta. Luvut pohjautuvat Valtakunnanvoudinvirastolta saatuihin tietoihin. –Koska suurimpia maksuja maksavat väestöryhmät, joilla on vähiten rahaa, on perusteltua […]

Uutinen

15.4.2019 13:55

SOSTEn ja EAPN-Finin EU-ohjausjaksoon liittyvät varjosuositukset: köyhyyttä ja eriarvoisuutta vähennettävä

Euroopan unionin vuotuinen ohjausjakso on edennyt vaiheeseen, jossa Suomen kansallinen uudistusohjelma on juuri julkaistu. Sitä edelsi Euroopan komission helmikuussa jokaiselle jäsenmaalle laatima maaraportti. Ohjausjakson seuraavassa vaiheessa komissio antaa maakohtaiset suositukset Suomelle kesäkuun alussa. SOSTE ja EAPN-Fin ovat laatineet omat varjosuosituksensa komission suosituksille. SOSTE ja EAPN-Fin esittävät suosituksissaan, että Suomen on ryhdyttävä suunnitelmallisesti vähentämään köyhyyttä ja […]

Uutinen

6.3.2019 13:17

Riittävä perusturva kuuluu kaikille

Perusturvan riittävyyden arviointiraportti julkaistiin 5.3.2019. Neljän vuoden välein tehtävä raportti osoittaa, että vuodesta 2015 vuoteen 2019 erityisesti työttömän perusturvan taso on heikentynyt. Tämä on seurausta indeksileikkauksista ja aktiivimallista johtuvien etuuksien alentamisesta. Toimeentulotuen rooli työttömän perusturvan paikkaajana on kasvanut huomattavastimonissa esimerkkitapauksissa vuodesta 2015 – jopa yli sata euroa kuussa. ”Raportti osoittaa, että ensisijaisten etuuksien leikkaukset vievät järjestelmää väärään suuntaan sysäämällä ihmisiä väliaikaiseksi […]