Suomessa vuosina 2017–2018 toteutetusta perustulokokeilusta julkaistiin lisää tuloksia 4. huhtikuuta. Ne antavat tärkeää pohdittavaa sosiaaliturvan uudistamisen pohjaksi, vaikka ne koskevat vasta ensimmäistä kokeiluvuotta ja tutkimusasetelmassa on rajoitteita ja vastausprosentti on alhainen. Havainnot tukevat myös SOSTEn ja sote-järjestöjen joustavan perusturvan periaatteita, joissa muun muassa painotetaan riittävän perusturvan merkitystä ihmisten toimintakyvyn ja luottamuksen rakentajana.
Taloushuolien ja stressin väheneminen tukevat toimintakykyä
Perustulon saaminen vaikutti myönteisesti ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Kyselytutkimuksen tulokset osoittavat, että perustulon saajat kokivat toimeentulonsa paremmaksi kuin vertailuryhmään kuuluneet. He tunsivat vähemmän stressiä ja huolta omasta taloudestaan – stressi oli pienempää myös silloin, kun heillä oli vaikeuksia tulla toimeen.
Taloushuolien ja stressin väheneminen parantavat ihmisten hyvinvointia ja toimintakykyä. Toimeentulovaikeudet heikentävät terveyttä, vaikeuttavat sosiaalisia suhteita ja lisäävät stressiä. Pitkäaikainen stressi vaikuttaa negatiivisesti muun muassa mielenterveyteen ja kognitiivisiin kykyihin, jolloin ihmisen on vaikea tehdä pitkälle ulottuvia suunnitelmia.
Kun toimintakyky paranee, ihminen voi ryhtyä aktiivisesti parantamaan omaa tilannettaan. Pidemmällä aikavälillä toimintakyvyn vahvistuminen todennäköisesti edistää myös työllistymistä.
Myönteistä luottamuksen vahvistuminen toisiin ihmisiin ja yhteiskunnan instituutioihin
Perustuloa saaneet vastaajat luottivat vertailuryhmän jäseniä enemmän toisiin ihmisiin ja yhteiskunnan instituutioihin – poliitikkoihin, poliittisiin puolueisiin, poliisiin ja oikeuslaitokseen. He luottivat enemmän myös omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa, omaan talouteensa ja tulevaan työllistymiseensä.
Toisia ihmisiä ja instituutioita kohtaan tunnettu luottamus on välttämätöntä sekä ihmisen hyvinvoinnille että yhteiskunnan toimivuudelle. Ilman luottamusta tulevaisuuteen ihmisen elämä on epävarmaa. Epävarmuus aiheuttaa stressiä ja heikentää hyvinvointia. Työttömillä luottamus on yleensä selvästi muuta väestöä vähäisempää. Perustuloa saaneilla luottamus on samalla tasolla kuin koko väestössä.
Kun perusturvaa kehitetään, on tärkeää huomioida se, että järjestelmä tukee toimintakyvyn lisäksi ihmisten uskoa tulevaisuuteen. Jos se menetetään, on millään aktivoinneilla vaikea herätellä ihmisten motivaatiota pyrkiä parantamaan tilannettaan.
Työllisyysvaikutusten saamiseksi tarvitaan myös oikea-aikaisia, räätälöityjä palveluja
Tulokset osoittavat, että perustuloryhmä osallistui työvoimahallinnon palveluihin kuten muutkin, vaikka perustulo tarjosi kaikki mahdollisuudet vältellä työnhakuvelvoitteita. Ihmiset haluavat siis olla aktiivisia ja parantaa omaa tilannettaan. Tulokset kertovat myös siitä, ettei työvoimahallinnon aktivointitoimia pidetty erityisen vastenmielisinä. Nämä ensimmäisen vuoden tulokset kuvaavat tilannetta ennen aktiivimallin voimaantuloa vuoden 2018 alussa.
Perustulokokeilulla ei ollut ensimmäisen kokeiluvuoden aikana vaikutuksia työllisyyteen. Perustuloa saaneet eivät tehneet sen aikana työtä enempää kuin vertailuryhmään kuuluneet, mutta eivät myöskään vähempää. Tarkasteluperiodin kolmen viimeisen kuukauden aikana koeryhmällä oli keskimäärin hieman enemmän työllisyyspäiviä kuin verrokeilla, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkittävä. Se voi kertoa siitä, että perustulon vaikutus työllistymiseen tulisi viipeellä.
SOSTE on aiemminkin todennut, että on oletettavaa, että perusturvan tekeminen joustavammaksi vaikuttaa työllistymiseen hitaammin kuin esimerkiksi koettuun terveyteen ja hyvinvointiin. Pidemmällä aikavälillä toimintakyvyn vahvistuminen todennäköisesti edistää työllistymistä. Siksi kokeilun toisen vuoden tulokset ovat työllisyysvaikutusten näkökulmasta kiinnostavampia.
Kokeilun kohdejoukossa oli paljon pitkäaikaistyöttömiä, joiden työllistyminen on keskimääräistä vaikeampaa. Kokeilussa taloudelliset kannusteet paranivat, mutta sillä ei juuri ollut vaikutusta tämän ryhmän työllistymiseen. Heidän työllisyytensä kohentamiseksi tarvitaankin muita keinoja. Sen sijaan, että pohditaan taloudellisten kannustinloukkujen purkamista, tulisi perusturvaa kehitettäessä luoda työttömien tarpeisiin vastaavia oikea-aikaisia ja räätälöityjä palveluja.
Perustulokokeilussa 2 000 satunnaisesti valittua työtöntä henkilöä sai perustuloa 560 euroa kuukaudessa riippumatta muista tulostaan tai esimerkiksi siitä, hakivatko he aktiivisesti töitä. Osallistujat valittiin Kelan peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea marraskuussa 2016 saaneista 25–58-vuotiaista henkilöistä.
Lisätietoa
Anna Järvinen, anna.jarvinen @ soste.fi, +358 50 586 5677