Koronakriisi on vaikuttanut ihmisten arkeen monin eri tavoin. Riskiryhmiin kuuluvien elämä rajoittuu kotiin, eikä kaikilla ole lähipiiriä, joka voisi tukea heitä. Lomautettujen ja irtisanottujen perheissä tulee taloudellisia huolia. Yksinäisyys ja pelot lisääntyvät sekä perhekriisit kärjistyvät.
Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat jo tarttuneet haasteeseen kehittämällä esimerkiksi digitaalisen tuen saatavuutta ja uusia tapoja auttaa. SOSTE pitää tärkeänä, että Suomen hallitus päätti nyt lisätalousarviossaan myöntää järjestöille 5 miljoonaa euroa psykososiaalisen tuen antamiseen.
”Hienoa, että maan hallitus tarttui SOSTEn ehdotukseen ylimääräisesti panostuksesta, jotta järjestöt voivat tarjota haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille tarpeenmukaisen tuen”, korostaa SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas. Tämä arvokas työ on huomattu ja sille osoitetaan varoja.
Lisäksi hallitus lupasi, että koronakriisin aiheuttamat Veikkauksen rahapelituottojen alenemat kompensoidaan täysimääräisesti vuoden 2020 myöhäisemmissä lisätalousarvioesityksissä.
”On tärkeää, että budjetista tapahtuva kompensaatio koskettaa myös sosiaali- ja terveysalan järjestöjä ja toteutetaan kaikille edunsaajaryhmille yhtäläisin ehdoin”, jatkaa Kiukas.
Sote-uudistukselle erityinen tarve juuri nyt
SOSTE pitää kunnille suunnattua tukea erityisen tärkeänä, jotta koronakriisin ”jälkipyykki” saadaan hoidettua. On vaikea arvioida tuen riittävyyttä, koska vielä ei ole tiedossa, miten paljon kriisi tulee lisäämään esimerkiksi lastensuojelun ja muun sosiaalityön tarvetta, pitkäaikaissairaiden hoitamatta jättämisestä aiheutuvia kustannuksia tai päihdehoidon kuluja.
”On tärkeää seurata tilannetta ja päätettävä lisätoimista, jotta kunnat selviävät ja kuntalaiset eri puolilla Suomea saavat tarvitsemansa palvelun ja tuen”, toteaa SOSTEn edunvalvontapäällikkö Anne Perälahti.
Jos palveluja ei turvata, hinta olisi myöhemmin kova sekä kansanterveyden että talouden näkökulmasta, kun hoitamattomat sairaudet pahenevat, aiheuttavat uusia liitännäissairauksia, toimintakyvyn heikentymistä, työkyvyttömyyttä jne.
Sairaaloiden toimintaresursseihin, lääkkeisiin, laitteisiin ja suojavarusteisiin on välttämätöntä panostaa, jotta selvitään akuutista kriisistä ja jotta pystytään takaamaan myös muu tarpeenmukainen ja oikea-aikainen hoito kaikille hoidon tarpeessa oleville.
”Koronakriisi on osoittanut, että sote-uudistusta tarvitaan. Uudistusta ei pidä lykätä vaan pikemminkin nopeuttaa”, korostaa SOSTEn johtaja Anne Knaapi.
Toimeentulon tukemiseksi määräaikaisia laajennuksia etuuksiin
SOSTE pitää hallituksen esityksiä sosiaaliturvan vahvistamisesta koronaepidemian vuoksi erittäin tärkeinä.
Koronakriisi on kasvattanut huomattavasti työttömien ja lomautettujen määrää. Helpottaakseen toimeentuloa näissä tilanteissa, hallitus varaa lisärahoitusta työttömyysturvan määräaikaisiin laajennuksiin. Työttömyysturvan alkamista edeltävä omavastuuaika poistuu, työssäoloehtoa lyhennetään ja lomautuksen perusteella maksettava työttömyyspäiväraha ei kuluta työttömyyspäivärahan enimmäismaksuaikaa. Myös yrittäjät saavat oikeuden työmarkkinatukeen.
Koronaepidemian vuoksi palkatta töistä poissa oleville vanhemmille annettava väliaikainen tuki on tervetullut kädenojennus perheille.
”Esimerkiksi erityislasten perheiden toimeentulo on vaikeutunut vanhempien jouduttua jäämään palkatta pois töistä, koska erityislapsi vaatii vanhemman kotona oloa”, kertoo SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen.
Lisärahoitusta etuuksien käsittelyyn ja lisääntyneeseen tarpeeseen
Hallitus varaa perustoimeentulotukeen ja asumistukeen lisää rahoitusta etuuksien tarpeen kasvaessa lomautusten ja työttömyyden lisääntyessä. Lisääntyneiden hakemusten käsittelyyn ja muuhun siihen liittyvään työhön varataan Kelalle ja työttömyyskassoille lisärahoitusta.
”Pienituloisille tukien myöhästyminen aiheuttaa kohtuuttomia tilanteita, kun rahat ruokaan ja vuokranmaksuun puuttuvat. Hakemusten käsittelyn sujumista ja käsittelyaikoja on seurattava ja tarvittaessa resursseja lisättävä, mikäli etuuskäsittely ja maksatus viivästyvät”, jatkaa Järvinen.
Nuorten syrjäytymisen estäminen vaatii aktiivisia toimia
On hyvä, että hallitus on tunnistanut tarpeen vahvistaa heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien palveluja. Ohjaamoiden psykososiaaliseen tukeen panostetaan 5 milj. € vuosille 2021–2022. Uudenlaisen nuorten oppisopimusmallin pilotointiin varataan 400 000 €. Nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön ohjataan 1,5 miljoonan euron lisämäärärahaa.
”Kolmannen sektorin rooli työllisyyden edistämisessä on ainakin puheissa tunnistettu, turvataan se myös jatkossa. Järjestöjen työ asettuu tärkeään rooliin, etenkin kun heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistyminen vaikeutuu yleisen työttömyyden kasvaessa”, muistuttaa SOSTEn erityisasiantuntija Päivi Kiiskinen.
Lisätiedot
- SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas
- SOSTEn edunvalvontapäällikkö Anne Perälahti