Skip to content

Ruotsinkielisten palvelujen tukimateriaali kaksikielisille hyvinvointialueille

19.5.2021 12.59

Sote-järjestöt
Sosiaali- ja terveyspalvelutSote-järjestötSote-uudistus

Folktinget ja Kuntaliitto kutsuivat vuonna 2019 koolle työryhmän, jonka tehtävänä on ollut luoda ehdotuksia ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden varmistamiseksi, kun sosiaali- ja terveydenhoidon rakenteita uudistetaan. Tavoitteena oli yhdessä seurata Suomen kaksikielisille alueille tärkeitä kysymyksiä ja varmistaa ruotsinkielisen väestön oikeus sosiaali- ja terveydenhoitopalveluihin omalla kielellään. Työryhmän nimi on Vård  svenska-gruppen, ja se koostuu kaksikielisten sairaanhoitopiirien, kuntien, kolmannen sektorin ja kehityssektorin edustajista. Kolmatta sektoria työryhmässä edustavat SOSTEn Maria Helsing-Johansson sekä SAMS:n Nina af Hällström ja Marica Nordman. Työryhmän tukimateriaali kaksikielisille hyvinvointialueille on nyt julkaistu.

Tukimateriaalin tausta

Vård  svenska työryhmän 18.5. julkaiseman tukimateriaalin ideana on tarjota työkaluja ruotsinkielisen sosiaali- ja terveydenhuollon valmisteluun kaksikielisillä hyvinvointialueilla. Tavoitteena on myös tarjota työkaluja ruotsinkieliseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvien erityistehtävien valmisteluun. Yksi erityistehtävä on kaksikielisten hyvinvointialueiden solmima yhteistyösopimus, jonka valmistelu koordinoi Varsinais-Suomen hyvinvointialue. Toinen tehtävä on Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tehtävä tukea ruotsinkielisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistä koko maassa.

Ruotsinkielisen sosiaali- ja terveydenhuollon saatavuudessa on jo pitkään ollut puutteita useimmilla kaksikielisillä alueilla. Kun sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita uudistetaan, on mahdollista luoda rakenteita ja toimintamalleja, jotka voivat johtaa ruotsinkielisten palvelujen parempaan saatavuuteenHyvinvointialue vastaa siitä, että asukkaat saavat palvelun, johon heillä on oikeus. Asiakkaalla, joiden asiointikielenä on ruotsi, on lakisääteinen oikeus saada kaikki palvelunsa ruotsiksi. Samalla kaksikielisyys voidaan nähdä mahdollisuutena luoda asiakaslähtöinen, osallistava toiminta. Kaksikielistä toimintaa rakentaessa luodaan samalla hyviä malleja siihen, miten palvelut voidaan järjestää muilla kielillä kuin suomeksi ja ruotsiksi.

Työkalu tuleville hyvinvointialueille

Jotta kielelliset oikeudet toteutuisivat sosiaali- ja terveydenhuoltoa järjestettäessä, tarvitaan keskittymistä sekä palveluverkostoon että viranomaisen hallintoon. Rakenteiden ja palveluverkon lisäksi on muitakin haasteita, jotka on huomioitava, jotta varmistetaan toimiva ruotsinkielinen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä. Esimerkkejä tällaisista haasteista ovat ruotsin kielen osaavan henkilöstön saatavuus, sopiva koulutusvalikoima, lähestyvä eläkebuumi sekä sosiaali- ja terveysalan houkuttelevuus. Muita haasteita ovat ruotsinkielisten palvelujen hankinta, kolmannen sektorin tulevaisuus sekä kuntien ja hyvinvointialueiden toiminnan rajapinta. Tukimateriaali keskittyy asioihin, jotka liittyvät suoraan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteisiin.

Kolmannen sektorin organisaatiot voivat hyödyntää tukimateriaalia myös osallistuessaan valmistelutyöhön kaksikielisillä hyvinvointialueilla. Tukimateriaali korostaa kolmannen sektorin merkitystä ruotsinkieliselle sosiaali- ja terveydenhuollolle”, korostaa SOSTEn erityisasiantuntija Maria Helsing-Johansson.

Ruotsinkielisen palvelun turvaamiseksi kaksikielisillä hyvinvointialueilla tarvitaan systemaattista työtä ja rakenteita, joissa otetaan huomioon asiakkaan kieli ja henkilökunnan kielitaito. Tukimateriaali sisältää työkaluja tähän työhön. 

Tutustu tukimateriaaliin ruotsiksi ja suomeksi.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

15.6.2021 15:14

SOSTE: Järjestöjen osaaminen käyttöön sote-palveluiden uudistamisessa koko Suomessa

Sosiaali- ja terveyspalvelut SOSTE on tyytyväinen, että sote-uudistus etenee viimein ja yhä aikataulussaan. Uudistus on välttämätön, jotta sosiaali- ja terveyspalvelut olisivat yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla. Sote-järjestöissä on paljon osaamista ja asiantuntijuutta, jota on viisasta hyödyntää hyvinvointialueiden palveluiden kehittämisessä. Siksi on tärkeää, että hyvinvointialueet kuuntelevat ja kuulevat järjestöjä myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Esimerkiksi sote-keskuksissa järjestöt voivat tarjota vertaistukea ja matalan kynnyksen apua tai sote-ammattilaiset voivat ohjata ihmisiä muualle järjestöjen avun ja tuen piiriin. Järjestöille on tärkeää, että mahdollisuus palveluiden monituottajuuteen on edelleen olemassa. Tulevaisuudessa […]

Uutinen

15.6.2021 10:00

Hur får man organisationernas stöd och tjänster till en del av framtidens social- och hälsovårdscentraler? – i Kymmenedalen fann man lösningen till problemet på fem minuter

Kansalaisyhteiskunta Hur ska en arbetstagare i framtidens social- och hälsovårdscentral kunna styra en kund som behöver hjälp till organisationers stöd och tjänster? Detta är en av de stora utmaningar som organisationer står inför i vårdreformen. I Kymmenedalen arbetar organisationer och Kymsote, samkommunen med ansvar för social- och hälsovårdstjänster i sex kommuner, just nu med att övervinna […]

Uutinen

15.6.2021 10:00

Miten saada järjestöjen tuki ja palvelut osaksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksia? – Kymenlaaksossa keksittiin ratkaisu pulmaan viidessä minuutissa

Sosiaali- ja terveyspalvelut Miten tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksessa työskentelevä ammattilainen pystyisi ohjaamaan apua tarvitsevan asiakkaan järjestöjen tuen ja palveluiden äärelle? Tämä on yksi järjestöjen isoista haasteista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa. Kymenlaaksossa järjestöt sekä kuuden kunnan sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava kuntayhtymä Kymsote ovat parhaillaan selättämässä haastetta yhdessä keksityllä ratkaisulla. Kun Kymsoten kanssa oli päästy pohtimaan järjestöjen ottamista mukaan sote-palveluiden […]