Folktinget ja Kuntaliitto kutsuivat vuonna 2019 koolle työryhmän, jonka tehtävänä on ollut luoda ehdotuksia ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden varmistamiseksi, kun sosiaali- ja terveydenhoidon rakenteita uudistetaan. Tavoitteena oli yhdessä seurata Suomen kaksikielisille alueille tärkeitä kysymyksiä ja varmistaa ruotsinkielisen väestön oikeus sosiaali- ja terveydenhoitopalveluihin omalla kielellään. Työryhmän nimi on Vård på svenska-gruppen, ja se koostuu kaksikielisten sairaanhoitopiirien, kuntien, kolmannen sektorin ja kehityssektorin edustajista. Kolmatta sektoria työryhmässä edustavat SOSTEn Maria Helsing-Johansson sekä SAMS:n Nina af Hällström ja Marica Nordman. Työryhmän tukimateriaali kaksikielisille hyvinvointialueille on nyt julkaistu.
Tukimateriaalin tausta
Vård på svenska –työryhmän 18.5. julkaiseman tukimateriaalin ideana on tarjota työkaluja ruotsinkielisen sosiaali- ja terveydenhuollon valmisteluun kaksikielisillä hyvinvointialueilla. Tavoitteena on myös tarjota työkaluja ruotsinkieliseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvien erityistehtävien valmisteluun. Yksi erityistehtävä on kaksikielisten hyvinvointialueiden solmima yhteistyösopimus, jonka valmistelu koordinoi Varsinais-Suomen hyvinvointialue. Toinen tehtävä on Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tehtävä tukea ruotsinkielisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistä koko maassa.
Ruotsinkielisen sosiaali- ja terveydenhuollon saatavuudessa on jo pitkään ollut puutteita useimmilla kaksikielisillä alueilla. Kun sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita uudistetaan, on mahdollista luoda rakenteita ja toimintamalleja, jotka voivat johtaa ruotsinkielisten palvelujen parempaan saatavuuteen. Hyvinvointialue vastaa siitä, että asukkaat saavat palvelun, johon heillä on oikeus. Asiakkaalla, joiden asiointikielenä on ruotsi, on lakisääteinen oikeus saada kaikki palvelunsa ruotsiksi. Samalla kaksikielisyys voidaan nähdä mahdollisuutena luoda asiakaslähtöinen, osallistava toiminta. Kaksikielistä toimintaa rakentaessa luodaan samalla hyviä malleja siihen, miten palvelut voidaan järjestää muilla kielillä kuin suomeksi ja ruotsiksi.
Työkalu tuleville hyvinvointialueille
Jotta kielelliset oikeudet toteutuisivat sosiaali- ja terveydenhuoltoa järjestettäessä, tarvitaan keskittymistä sekä palveluverkostoon että viranomaisen hallintoon. Rakenteiden ja palveluverkon lisäksi on muitakin haasteita, jotka on huomioitava, jotta varmistetaan toimiva ruotsinkielinen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä. Esimerkkejä tällaisista haasteista ovat ruotsin kielen osaavan henkilöstön saatavuus, sopiva koulutusvalikoima, lähestyvä eläkebuumi sekä sosiaali- ja terveysalan houkuttelevuus. Muita haasteita ovat ruotsinkielisten palvelujen hankinta, kolmannen sektorin tulevaisuus sekä kuntien ja hyvinvointialueiden toiminnan rajapinta. Tukimateriaali keskittyy asioihin, jotka liittyvät suoraan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteisiin.
”Kolmannen sektorin organisaatiot voivat hyödyntää tukimateriaalia myös osallistuessaan valmistelutyöhön kaksikielisillä hyvinvointialueilla. Tukimateriaali korostaa kolmannen sektorin merkitystä ruotsinkieliselle sosiaali- ja terveydenhuollolle”, korostaa SOSTEn erityisasiantuntija Maria Helsing-Johansson.
Ruotsinkielisen palvelun turvaamiseksi kaksikielisillä hyvinvointialueilla tarvitaan systemaattista työtä ja rakenteita, joissa otetaan huomioon asiakkaan kieli ja henkilökunnan kielitaito. Tukimateriaali sisältää työkaluja tähän työhön.