Skip to content

Ruotsinkielisten palvelujen tukimateriaali kaksikielisille hyvinvointialueille

19.5.2021 12.59

Sote-järjestöt
Sosiaali- ja terveyspalvelutSote-järjestötSote-uudistus

Folktinget ja Kuntaliitto kutsuivat vuonna 2019 koolle työryhmän, jonka tehtävänä on ollut luoda ehdotuksia ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden varmistamiseksi, kun sosiaali- ja terveydenhoidon rakenteita uudistetaan. Tavoitteena oli yhdessä seurata Suomen kaksikielisille alueille tärkeitä kysymyksiä ja varmistaa ruotsinkielisen väestön oikeus sosiaali- ja terveydenhoitopalveluihin omalla kielellään. Työryhmän nimi on Vård  svenska-gruppen, ja se koostuu kaksikielisten sairaanhoitopiirien, kuntien, kolmannen sektorin ja kehityssektorin edustajista. Kolmatta sektoria työryhmässä edustavat SOSTEn Maria Helsing-Johansson sekä SAMS:n Nina af Hällström ja Marica Nordman. Työryhmän tukimateriaali kaksikielisille hyvinvointialueille on nyt julkaistu.

Tukimateriaalin tausta

Vård  svenska työryhmän 18.5. julkaiseman tukimateriaalin ideana on tarjota työkaluja ruotsinkielisen sosiaali- ja terveydenhuollon valmisteluun kaksikielisillä hyvinvointialueilla. Tavoitteena on myös tarjota työkaluja ruotsinkieliseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvien erityistehtävien valmisteluun. Yksi erityistehtävä on kaksikielisten hyvinvointialueiden solmima yhteistyösopimus, jonka valmistelu koordinoi Varsinais-Suomen hyvinvointialue. Toinen tehtävä on Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tehtävä tukea ruotsinkielisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistä koko maassa.

Ruotsinkielisen sosiaali- ja terveydenhuollon saatavuudessa on jo pitkään ollut puutteita useimmilla kaksikielisillä alueilla. Kun sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita uudistetaan, on mahdollista luoda rakenteita ja toimintamalleja, jotka voivat johtaa ruotsinkielisten palvelujen parempaan saatavuuteenHyvinvointialue vastaa siitä, että asukkaat saavat palvelun, johon heillä on oikeus. Asiakkaalla, joiden asiointikielenä on ruotsi, on lakisääteinen oikeus saada kaikki palvelunsa ruotsiksi. Samalla kaksikielisyys voidaan nähdä mahdollisuutena luoda asiakaslähtöinen, osallistava toiminta. Kaksikielistä toimintaa rakentaessa luodaan samalla hyviä malleja siihen, miten palvelut voidaan järjestää muilla kielillä kuin suomeksi ja ruotsiksi.

Työkalu tuleville hyvinvointialueille

Jotta kielelliset oikeudet toteutuisivat sosiaali- ja terveydenhuoltoa järjestettäessä, tarvitaan keskittymistä sekä palveluverkostoon että viranomaisen hallintoon. Rakenteiden ja palveluverkon lisäksi on muitakin haasteita, jotka on huomioitava, jotta varmistetaan toimiva ruotsinkielinen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä. Esimerkkejä tällaisista haasteista ovat ruotsin kielen osaavan henkilöstön saatavuus, sopiva koulutusvalikoima, lähestyvä eläkebuumi sekä sosiaali- ja terveysalan houkuttelevuus. Muita haasteita ovat ruotsinkielisten palvelujen hankinta, kolmannen sektorin tulevaisuus sekä kuntien ja hyvinvointialueiden toiminnan rajapinta. Tukimateriaali keskittyy asioihin, jotka liittyvät suoraan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteisiin.

Kolmannen sektorin organisaatiot voivat hyödyntää tukimateriaalia myös osallistuessaan valmistelutyöhön kaksikielisillä hyvinvointialueilla. Tukimateriaali korostaa kolmannen sektorin merkitystä ruotsinkieliselle sosiaali- ja terveydenhuollolle”, korostaa SOSTEn erityisasiantuntija Maria Helsing-Johansson.

Ruotsinkielisen palvelun turvaamiseksi kaksikielisillä hyvinvointialueilla tarvitaan systemaattista työtä ja rakenteita, joissa otetaan huomioon asiakkaan kieli ja henkilökunnan kielitaito. Tukimateriaali sisältää työkaluja tähän työhön. 

Tutustu tukimateriaaliin ruotsiksi ja suomeksi.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

22.9.2021 08:30

SOSTE juhlisti kymmenvuotista taivaltaan

Kansalaisyhteiskunta Järjestöjohdon perinteinen syysfoorumi pidettiin tällä kertaa juhlaseminaarina Helsingin Musiikkitalolla SOSTEn 10-vuotisen taipaleen kunniaksi. Puheenvuoroja järjestökentälle kuultiin niin politiikan kuin urheilun huipulta. SOSTEn perustajajärjestöjen entiset puheenjohtajat muistelivat kattojärjestöjen yhdistystä, arvioivat SOSTEn toimintaa ja loivat katsetta tulevaan. Tilaisuuden avaussanoissa SOSTEn hallituksen puheenjohtaja Eija Koivuranta korosti, että SOSTEsta on kymmenvuotisen historiansa aikana kasvanut vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja. Toiminnan juuret […]

Uutinen

21.9.2021 10:30

Järjestöjen sote-uudistuksen vaikuttamisen paikat listaava tiekartta valmistui

Järjestöille Järjestöjen sote-muutostuen työkaluna toimiva järjestöjen yhteistyön tiekartta on valmistunut. Se kokoaa järjestöjen näkökulmasta keskeiset sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen toimeenpanon kärjet ja vaikuttamisen paikat. Tiekartta sisältää sekä tavoitteita että toimenpiteitä. Lue lisää: Järjestöjen yhteistyön tiekartta Innokylä-verkkopalvelussa Useita tärkeitä vaikuttamisen paikkoja Järjestöjen kannalta keskeisimpiä vaikuttamisen paikkoja on tässä vaiheessa sote-uudistuksen toimeenpanoa kaiken kaikkiaan viisi, katsoo […]

Uutinen

17.9.2021 10:05

Sote-uudistus etenee monikanavarahoituksen purkamisella – vuorossa parlamentaarinen ryhmä

Sosiaali- ja terveyspalvelut Sote-uudistuksen keskeinen tavoite on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ja rahoituksen pirstaleisuuden purkaminen, jolla turvattaisiin sote-palvelujen kustannustehokas ja yhdenvertainen järjestäminen koko maassa. Nyt kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirrosta hyvinvointialueille on päätetty, vuorossa ovat päätökset soten monikanavarahoituksen purkamisesta yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvausten, vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen ja kuntoutuspsykoterapian sekä lääke- ja matkakorvausten osalta. Monikanavarahoituksen purkamisen vaihtoehtoja […]