SOSTE kirjoittaa kannanotossaan, että viimeistään nyt tulee ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä keskittyä kokonaisratkaisuihin ja siihen, mitä muutokset tarkoittavat yksittäisen ihmisen arjen kannalta. SOSTE:n jäsenjärjestöt ovat vuosien ajan seuranneet vammaisalaa ja ruotsinkielisiä sote-palveluita ja kehittäneet erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja siihen, miten tulevaisuudessa olisi mahdollista taata ruotsinkieliset sosiaali- ja terveyspalvelut. Tämän kehitystyön pohjalta SOSTE julkaisee kokonaisratkaisun siitä, miten ruotsinkielistä sosiaali- ja terveydenhuoltoa voisi tulevaisuudessa vahvistaa. Tällainen ratkaisu tarvitaan hajanaisen julkisen-, kolmannen- ja yksityisen sektorin asiantuntemuksen, erityisosaamisen ja palvelutuotannon kokoamiseksi ja turvaamiseksi.
Kannanotossaan SOSTE nostaa esiin, että ne ehdotetut ratkaisut, joissa palvelujen tuotanto keskitetään yhtä tuottajaa suosivaksi, ovat perustuslain vastaisia. Tästä johtuen SOSTE ei pidä mahdollisena ratkaisuna sitä, että koko ruotsinkielinen vammaispalvelu keskitetään yhdelle maakunnalle ja nykyiselle ruotsinkieliselle kehitysvammaisten erityishuoltopiirille Kårkullalle, kuten nimenomainen kuntayhtymä on ehdottanut. Ehdotuksen mukaan Kårkullan kohderyhmä kasvaisi 1 300:sta noin 45 000 henkilöön, ja tuotanto kolmesta prosentista sataan. Suurimmalla osalla ruotsinkielisistä vammaisista perusoikeudet vaarantuisivat ja suurin osa asiantuntemuksella, osaamisella ja toimivilla palveluketjuilla toteutetuista palveluista olisi vaarassa loppua. Tällä hetkellä palvelujen tuottaminen, asiantuntemus ja osaaminen ovat sekä julkisella, kolmannella ja yksityisellä sektorilla.
SOSTE:n pääsihteeri Vertti Kiukas korostaa, että soteuudistuksessa järjestöjen mahdollisuus tuottaa palveluita on taattava. Kuntayhtymä ei voi korvata useiden järjestöjen erityispalveluita. ”On tärkeä, että soteuudistuksessa taataan pääsy ruotsinkielisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, mutta on myös taattava olemassa oleva laaja asiantuntemus ja esitetty valinnanvapaus. En näkisi mahdollisena ratkaisuna, että valinnanvapaus suljetaan pois ruotsinkielisiltä”, Kiukas sanoo.
”Sekä ruotsinkielisten vammaispalveluiden käyttäjät että tuottajat ovat olleet yllättyneitä Kårkullan ehdottamasta ratkaisusta”, SOSTE:n erityisasiantuntija Ulrika Krook kertoo. Ehdotus on myös ihmetyttänyt kuntien sosiaalityötekijöitä, koska ehdotus johtaisi siihen, että ruotsinkieliset vammaispalvelut etääntyisivät muusta sosiaali- ja terveydenhuollosta. Krook täydentää, että YK:n vammaissopimuksen allekirjoittamisen ja ratifioinnin jälkeen muun muassa viranomaisten on jo valmisteluvaiheessa velvollisuus kuulla vammaisia ja heidän edustajia asioista, mitkä koskevat heitä.
Lisätietoja antavat
Ulrika Krook, erityisasiantuntija, 040 631 1651, ulrika.krook@soste.fi ja
Vertti Kiukas, pääsihteeri, 040 592 4287, vertti.kiukas@soste.fi.