Skip to content

Sairastamisen hinta Suomessa huolestuttaa EU-tasolla

12.2.2020 9.00

Sairastamisen hinta
AsiakasmaksutSairastamisen hinta

SOSTEn suositukset maksukattojen yhdistämisestä, maksuttomista lääkäripalveluista ja asiakasmaksujen kohtuullistamisesta saavat tukea EU:n maaraportista. Avaimet muutokseen ovat nyt käsittelyssä olevassa asiakasmaksulain uudistuksessa.

EU-raportti jakaa SOSTEn huolenaiheet

State of Health in the EU –maaraportin 2019 mukaan korkeat asiakasmaksut ja lääkkeiden omavastuuosuudet muodostavat esteitä terveyspalvelujen saatavuudelle Suomessa. OECD:n mukaan vuonna 2017 kotitalouksien osuus terveydenhuoltomenoista oli Suomessa reilu 20 prosenttia, kun EU:ssa osuus oli keskimäärin hiukan alle 16 prosenttia. Maksut nousivat 417 eurosta asukasta kohden 756 euroon vuodesta 2000.

Vuonna 2017 lähes 4 prosenttia suomalaisista ilmoitti, ettei heidän lääketieteelliseen hoidontarpeeseensa ollut vastattu, johtuen pitkistä odotusajoista sekä taloudellisista ja maantieteellisistä syistä. Koko EU:n alueella vastaava luku oli keskimäärin vain hieman yli 3 prosenttia. Pienituloisilla tyydyttämättömien hoidon tarpeista ilmoittaneiden osuus oli yli kaksi kertaa suurempi kuin suurituloisilla.

Asiakasmaksulain uudistuksella kohti yhdenvertaisempaa hoitoa ja palvelujen saatavuutta

Hallitusohjelmaan kirjattu ja jo aiemmin käsittelyssä ollut, mutta rauennut asiakasmaksulain uudistus edisti mm. palveluihin pääsyä maksuttomuutta laajentamalla. Suunnitelma oli vielä riittämätön korjaamaan tilannetta tasa-arvoiseksi. SOSTE on esittänyt lisäykseksi uuteen lakiin esimerkiksi palvelu-, matka- ja lääkemaksukattojen yhdistämistä ja terveyskeskuslääkärikäyntien säätämistä maksuttomiksi sekä maksujen kohtuullistamispykälän noudattamisen johdonmukaistamista.

“Jokaiselle ihmiselle tulee turvata hänen tarvitsemansa palvelut, hoito ja hoiva oikea-aikaisesti ja yksilöllisen tarpeen mukaan. Julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja palvelumaksut eivät saa aiheuttaa kohtuutonta maksutaakkaa tai johtaa tarvittavan palvelun käyttämättä jättämiseen. Siihen voimme vaikuttaa mm. kohtuullisilla asiakas- ja palvelumaksuilla. Asiakasmaksulakiluonnos on lähdössä nyt lausunnoille. Uusi laki tarvitaan mahdollisimman pian!” painottaa SOSTEn erityisasiantuntija Tarja Pajunen.

 

Lisätietoja SOSTEn erityisasiantuntija Tarja Pajuselta.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

5.5.2020 13:00

Julkisen talouden suunnitelmassa tulee huomioida koronavirusepidemian vaikutukset heikoimmassa asemassa oleviin

Valtioneuvosto antoi 16.4. selonteon Suomen julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2021 – 2024. Selonteossa luonnollisesti korostuvat vallitsevan koronavirusepidemian hallintaan liittyvät lyhyen aikavälin toimenpiteet. SOSTEn keskeiset huomiot julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2021 – 2024 SOSTE pitää hallituksen kevään 2020 aikana päättämien koronaepidemiaan vastaamiseen liittyvien talouspoliittisten toimien kokonaisuutta pääasiassa hyvänä, mutta toivoo jatkossa tarkempaa finanssipolitiikan kohdentamista. Yhteiskunnassa heikoimmassa […]

Uutinen

4.2.2020 14:05

SOSTEn vaikuttamisterveiset kevätkaudelle

Tämä vuosi on pääministeri Marinin hallituksen toiminnan kannalta keskeisin. Työ on päässyt alkuun ja isot uudistukset saatu käyntiin. Seuraavaksi pitää päästä alkua pidemmälle. Eduskunnan kevätistuntokauden alkajaisiksi SOSTE Suomen sosiaali ja terveys haluaa muistuttaa päättäjiä sote-järjestöjen keskeisistä vaikuttamiskärjistä, joilla edistetään hyvinvointia ja terveyttä sekä torjutaan eriarvoisuutta. Hallitusohjelman hyvät tavoitteet on nyt käännettävä käytännön teoiksi! ”To do” […]

Uutinen

2.2.2020 22:55

SOSTEn selvitys: Perusturvaetuudet eivät riitä välttämättömiin menoihin

Tulonsiirtojen ja verotuksen muutosten yhteisvaikutus on ollut hyvätuloisia suosiva ja pienituloisille kielteinen vuodesta 2015 vuoteen 2019. Kehitys kääntyy 2020, mutta nyt tehdyt muutokset korjaavat vain osittain aiempien vuosien heikennyksiä pienituloisille. Perusturvaetuuksien kehitys on 2010–2020 ollut poukkoilevaa. Vuosikymmenen alun parannusten jälkeen ryhdyttiin pian pienentämään etuuksia erityisesti indeksileikkauksilla ja -jäädytyksillä. Ne koskivat laajasti eri etuuksia, kuten työttömän […]