Skip to content

Sosiaalibarometri 2018: Perustoimeentulon siirto Kelaan oli oikea ratkaisu, haasteet edelleen merkittäviä

8.5.2018 11.03

Sosiaalibaro
Kela-siirto

Vuoden 2017 alussa toteutettu perustoimeentulon siirto Kelaan oli oikea ratkaisu, arvioidaan ennakkotulosten mukaan Sosiaalibarometrissa 2018.

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry selvitti Sosiaalibarometrissa sosiaali- ja terveysjohtajien, sosiaalityöntekijöiden sekä Kelan johtajien ja toimihenkilöiden näkemyksiä perustoimeentulotuen Kela-siirrosta. Kaikkien vastaajaryhmien enemmistö pitää viime vuoden alussa voimaanastunutta uudistusta oikeana ratkaisuna, mutta ratkaistavana on edelleen merkittäviä haasteita.

Parannuksista huolimatta Kela-siirto ei ole vielä valmis

Sosiaalibarometrin vastaajien enemmistön mukaan uudistus on parantunut kansalaisten välistä yhdenvertaisuutta ja madaltanut kynnystä hakea toimeentulotukea. Vastaajat arvioivat myös, että perustoimeentulotukea saa nyt useampi siihen oikeutettu ja että asiakkaiden sähköiset palvelut ovat parantuneet. Näin Kelan toimihenkilö arvioi uudistusta avovastauksessa:


Asiakkaat saavat nopeammin päätökset. Tässä tosin vikana toimihenkilöiden virheiden määrän kasvu. Useita päätöksiä, mutta laatu kärsii.”  – Kelan toimihenkilö


Sosiaali- ja terveysjohtajien ja sosiaalityöntekijöiden enemmistö (57—69 %) arvioi kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilanteen heikentyneen Kela-siirron myötä. Avovastausten mukaan kaikilla heikompiosaisilla ei ole pääsyä sähköisiin palveluihin. Kelan toimihenkilöistä, sosiaali- ja terveysjohtajista sekä sosiaalityöntekijöistä yli 60 prosenttia arvioi, että sosiaalityön tarpeessa olevat jäävät aiempaa useammin ilman sosiaalityön tukea.  Vastaajien enemmistö (51—77 %) katsoo, että sosiaalityön osaaminen ei ole Kelassa tällä hetkellä riittävää.

”Uudistuksessa luotiin tasavertainen ja yhdenmukainen malli kaikille asiakkaille. Kunnissa vapautettiin näin resursseja varsinaiseen sosiaalityöhön. Haluamme kehittää Kelan ja kuntien yhteistyötä niin, että voimme huomioida asiakkaiden yksilölliset tarpeet paremmin jo Kelassa”, Kelan johtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma sanoo.

Kelan ja kuntien yhteistyössä on edelleen haasteita

Sosiaalityöntekijöistä ja Kelan toimihenkilöistä 38 prosenttia on tyytyväisiä Kelan ja kuntien väliseen yhteistyöhön. Viime vuonna tyytyväisten Kelan toimihenkilöiden ja sosiaalityöntekijöiden osuus oli noin kolmannes (28—32 %). Huolimatta arvioiden parantumisesta viime vuoteen verrattuna, yhteistyössä on vieläkin haasteita. Näin sosiaalityöntekijä kuvaa yhteistyön haasteita avovastauksessa:

”Esim. nuoren toimeentulotukihakemuksessa oli ongelmia. Soitin Kelalle. Ensimmäinen työntekijä antoi ohjeet. Nuori korjasi hakemusta, tuli hylky. Soitin Kelalle, eri työntekijä antoi erilaisen ohjeen. Nuori korjasi hakemusta, taas hylky, kolmas työntekijä neuvoi taas eri tavalla.” – Sosiaalityöntekijä

Kuntien ja Kelan tiedonkulku on yksipuolista siten, että kunnassa nähdään vain perustoimeentulotukipäätökset, mutta ei niiden liitteitä. Vastaavasti Kelasta ei ole pääsyä kuntien asiakastietoihin, ja siksi Kelan työntekijät eivät saa suoraan tietoa kunnasta esimerkiksi sosiaalityön piiriin ohjaamisen onnistumisesta. Tämän koetaan johtavan asiakkaiden turhaan pompottamiseen viranomaisten välillä.

”Viranomaisten epäselvyydet ohjeistuksista ja toistensa vastuualueista eivät saa johtaa asiakkaiden pompotteluun. Tiedonkulun ongelmat on ratkaistava tarvittaessa lakimuutoksella”, SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas toteaa.

Työskentelyilmapiiriä heikentää myös, että enemmistö (52—55 %) sosiaali- ja terveysjohtajista ja sosiaalityöntekijöistä kokee Kelan tekemien virheiden korjaamisen työllistävän paljon kunnissa. Kelan toimihenkilöiden arvioiden mukaan virheitä aiheuttaa kiire, toimeentulotukipäätöksiä pitäisi tavoitteen mukaisesti tehdä 15—20 kappaletta päivässä.

Lisätietoja

  • pääsihteeri Vertti Kiukas, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, p. 040 592 4287, vertti.kiukas@soste.fi
  • tutkija Ari-Matti Näätänen, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, p. 040 505 5974, ari-matti.naatanen@soste.fi
  • johtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, Kela, puh. 020 634 1215 (assistentti), kari-pekka.maki-lohiluoma@kela.fi

Sosiaalibarometri on ajankohtainen arvio hyvinvoinnista, palveluista ja palvelujärjestelmässä tapahtuvista muutoksista. Selvitys on tehty vuosittain jo vuodesta 1991 alkaen. Tänä vuonna Sosiaalibarometrissa tarkastellaan sote- ja maakuntauudistusta, eriarvoisuuden kehitystä Suomessa sekä toimeentulotuen Kela-siirtoa.

Toimeentulotuen Kela-siirtoa käsitteleviin kysymyksiin ovat vastanneet Kelan johtajat ja toimihenkilöt, sote-johtajat ja sosiaalityöntekijät. Kelalta kyselyyn vastasivat asiakkuus-, etuus- ja kehittämispalveluiden tulosyksiköiden johtajat, yksiköiden päälliköt, keskuksen päälliköt ja ryhmäpäälliköt. Heistä käytetään raportissa nimitystä Kelan johto tai Kelan johtajat. Heidän lisäkseen kysymyksiin on vastannut otos Kelan toimeentulotuen etuuskäsittelijöistä ja palveluasiantuntijoista, ja heistä käytetään raportissa termiä Kelan toimihenkilöt. Kysely toteutettiin sähköisesti aikavälillä 8.1. – 18.2.2018. Kysely lähetettiin 220 Kelan johtohenkilölle, vastauksia saatiin 109, ja 673 Kelan toimihenkilölle, joilta vastauksia saatiin 421. Sote-johtajista vastasi 52 prosenttia eli 154 kappaletta. Sosiaalityöntekijöitä vastasi kyselyyn 300 kpl, mutta heidän vastausprosenttiaan ei voida laskea, koska sosiaalityöntekijöiden kokonaismäärä ei ole tiedossa.

Sosiaalibarometri 2018 julkaistaan kokonaisuudessaan 12.6. alussa.

Muut teeman artikkelit

Artikkeli

Riksdagsval teser: förbättra grundskyddet och motverka ojämlikhet med rättvis beskattning

Det är hög tid för Finland att reformera grundskyddet så att den garanterar en anständig levnadsstandard för alla människor, är begriplig och flexibel samt stöder sysselsättningen. Reformen finansieras via skatteprogression. Till regeringsprogrammet En omfattande reform av grundskyddet inleds. Målet med reformen är att lyfta grundskyddet till en rimlig miniminivå, beakta den föränderliga arbetsmarknaden, minska byråkratifällor och […]

Artikkeli

Lääkekorvausjärjestelmä potilaan suojana

Lääkekorvausjärjestelmä turvaa potilaiden mahdollisuutta hankkia tarvitsemiaan lääkkeitä kohtuullisin kustannuksin. Paljon lääkkeitä käyttävillä kustannukset voivat olla suuret, joten toimiva lääkekorvausjärjestelmä on yksi väestön hyvinvoinnin peruskivistä. Lääkkeitä myydään Suomessa vuosittain noin kolmella miljardilla eurolla. Tästä avohuollon reseptilääkkeiden osuus on reilut kaksi miljardia euroa. Itsehoitolääkkeiden osuus on noin 350 miljoonaa euroa. Kela maksoi vuonna 2017 lääkekorvauksia yhteensä yli […]

Artikkeli

Pitkäaikaissairauden vaikutukset toimeentuloon

Sairastuminen vaikuttaa ihmisen arkeen ja toimeentuloon monin tavoin. Kustannuksia alkaa kertyä lääkärikäynneistä ja tutkimuksista, vastaanotolle tehtävistä matkoista ja lääkkeistä. Mitä pitkäkestoisemmasta sairaudesta on kysymys, sitä enemmän sairastaminen ravistelee arkea. Pitkäaikaissairaudella tarkoitetaan vähintään puoli vuotta kestävää sairautta, jonka takia henkilö saa säännöllistä hoitoa tai jonka takia hän on lääkärin tai muun terveydenhuollon henkilöstön seurannassa. Osa pitkäaikaissairauksista […]