Skip to content

Sosiaalibarometri 2018: Sipilän hallitus on epäonnistunut eriarvoisuuden vähentämisessä

12.6.2018 8.45

Sosiaalibaro
EriarvoisuusSosiaaliturva

Sosiaalibarometrin vastaajista valtaosa (55–79 prosenttia) katsoo, että Sipilän hallitus on epäonnistunut eriarvoisuuden vähentämisessä. Vastaajat arvioivat, että eriarvoisuus on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n Sosiaalibarometri selvittää kuntien sosiaali- ja terveysjohtajien ja sosiaalityöntekijöiden sekä Kelan johtajien näkemyksiä eriarvoisuudesta ja toimeentuloturvajärjestelmän kehittämisestä.

Sosiaalityöntekijöiden avovastausten mukaan eriarvoisuuden kasvu johtuu työttömyydestä ja palveluiden heikentymisestä. Erityisesti pääkaupunkiseudun sosiaalityöntekijät arvioivat köyhyyden johtuvan korkeista asumiskustannuksista. Näin sosiaalityöntekijät selittävät eriarvoisuuden kehitystä Suomessa:


Huono työllisyystilanne, ongelmien kasautuminen, palvelujen niukkeneminen, yksinkertaisesti resurssia ja sen kohdentumista heikko-osaisimpiin on liian vähän. Myös peruspalvelut ja koulutuspalvelut ovat heikentyneet, mikä vaikuttaa eriarvoisuuden kehitykseen.
– Sosiaalityöntekijä

Ihmisten ongelmat ovat moninaistuneet, eikä palveluilla kyetä kaikkia auttamaan.
– Sosiaalityöntekijä


Etuusjärjestelmää kehitettävä eriarvoisuuden torjumiseksi

Sosiaali- ja terveysjohtajilta, sosiaalityöntekijöiltä ja Kelan johtajilta pyydettiin arvioita toimeentuloturvajärjestelmän kehittämisestä. Vastaajien enemmistö (58–73 %) katsoo, että perusturvaetuuksien – kuten työmarkkinatuen – taso on liian alhainen. Valtaosa (71–87 %) vastaajista arvioi, että perustoimeentulotuella paikataan perusturvaetuuksien matalaa tasoa.

”Sosiaalityöntekijät kertovat perusturvaan tehtyjen indeksileikkausten syventäneet asiakkaiden köyhyyttä. Ensisijaisten etuuksien tasoa on korotettava, jotta ihmiset joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen vain aidosti viimesijaisena ja väliaikaisena ratkaisuna”, SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen toteaa.

Sosiaali- ja terveysjohtajien, sosiaalityöntekijöiden ja Kelan johdon enemmistö (71–87 %) on sitä mieltä, että toimeentuloturvan monimutkaisuus ja byrokraattisuus hankaloittavat merkittävästi etuuksien käyttöä. Suurin osa (59–78 %) sosiaali- ja terveysjohtajista ja sosiaalityöntekijöistä uskoo, että toimeentuloturvajärjestelmä aiheuttaa liikaa väliinputoamisia. Lisäksi sosiaali- ja terveysjohtajista 40 prosenttia ja sosiaalityöntekijöistä 56 prosenttia katsoo, että toimeentuloturvan sanktiot lisäävät eriarvoisuutta.

”Sosiaalibarometri kertoo vahvaa viestiä siitä, että työnteon kannusteita on lisättävä kehittämällä palveluita ja asiakkaan kokonaisvaltaista kohtaamista sanktioiden sijaan”, erityisasiantuntija Järvinen muistuttaa.

Perustiedot: Sosiaalibarometri 2018

Sosiaalibarometri on SOSTEn tekemä ajankohtainen arvio hyvinvoinnista, palveluista ja palvelujärjestelmässä tapahtuvista muutoksista. Selvitys on tehty vuosittain jo vuodesta 1991 alkaen.

Tänä vuonna Sosiaalibarometrissa tarkastellaan sote- ja maakuntauudistusta, eriarvoisuuden kehitystä Suomessa sekä perustoimeentulotuen Kela-siirtoa. Sosiaali- ja terveysjohtajista kyselyyn vastasi 52 prosenttia, eli 154 vastaajaa. Kelan johdon vastausprosentti oli 50, eli 109 vastaajaa. Sosiaalityöntekijöistä kyselyyn vastasi 300. Sosiaalibarometrikysely toteutettiin sähköisesti 8.1.–18.2.2018.

Lue koko julkaisu Sosiaalibarometri 2018 (Issuu). Keskustele sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #sosiaalibaro.

Lisätietoja antavat
tutkija Ari-Matti Näätänen: 044 505 5974, ari-matti.naatanen@soste.fi ja
erityisasiantuntija Anna Järvinen: 050 586 5677, anna.jarvinen@soste.fi.

Muut teeman artikkelit

Artikkeli

Riksdagsval teser: förbättra grundskyddet och motverka ojämlikhet med rättvis beskattning

Det är hög tid för Finland att reformera grundskyddet så att den garanterar en anständig levnadsstandard för alla människor, är begriplig och flexibel samt stöder sysselsättningen. Reformen finansieras via skatteprogression. Till regeringsprogrammet En omfattande reform av grundskyddet inleds. Målet med reformen är att lyfta grundskyddet till en rimlig miniminivå, beakta den föränderliga arbetsmarknaden, minska byråkratifällor och […]

Artikkeli

Perustoimeentulon siirto Kelaan oikea ratkaisu, haasteet edelleen merkittäviä

SOSTE suositukset Kela-siirron ongelmat korjataan Kelan ja kuntien yhteistyötä parantamalla. Heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tiedonsaanti, palvelut ja ohjaus sosiaalityön piiriin varmistetaan Kelan asiakkaiden henkilökohtainen palvelu turvataan ja sen laatuun panostetaan. Asiakkaiden ohjaamista sosiaalityön piiriin selkiytetään, madalletaan ja etuuskäsittelijöiden osaamisesta huolehditaan. Organisoidaan etuuskäsittelijöille riittävästi työaikaa asiakkaiden sosiaalityön tarpeen arviointiin. Kelan ja kunnan yhteistyöstä saumatonta: asiakastiedon siirtymiseksi […]

Artikkeli

Sote-uudistuksen tavoitteiden toteutuminen epätodennäköistä

SOSTEn suositukset Maakunta- ja sote-uudistus toteutetaan, valinnanvapaudessa edetään vaiheittain. Maakuntien riittävä päätösvalta turvataan Maakunnille taataan riittävä päätäntävalta järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut alueen tarpeista käsin ja oikeus päättää itse palvelutuotantonsa organisoinnista. Maakunnissa jo valmisteltuja uudistuksen tavoitteiden mukaisia toimintatapoja ei romuteta. Maakuntien taloudellinen liikkumavara turvataan. Valinnanvapaus toteutetaan kuhunkin maakuntaan parhaiten sopivalla tavalla maakuntien omien päätösten mukaan. Hyvinvointi- […]

Eriarvoisuus

Artikkeli

Miksi perusturvaa tarvitaan?

SOSTE julkaisi alkuvuodesta 2018 perusturvan roolia ja oikeutusta pohtivan raportin. Raportissa panaudutaan perusturvaan yhteiskuntafilosofisesta ja erityisesti normatiivisesta näkökulmasta. Mitä perusturva on ja mikä merkitys sillä on yhteiskunnassa? Millainen perusturva olisi moraalisesti oikeutettu? Mitä syitä on ylipäätään turvata ihmisten viimesijainen ja riittävä toimeentulo? Perusturvaa koskevassa keskustelussa sen taustalla vaikuttavat arvovalinnat unohtuvat usein: se, miksi perusturva on […]