Skip to content

Sosiaalibarometri 2021: Työvoimapalveluiden siirto kuntien vastuulle herättää vastustusta erityisesti TE-toimistoissa

12.5.2021 6.58

Sosiaalibaro
Sosiaalibarometri 2021SosiaalibaroToimeentuloTyöllisyys

Hallitus päätti kehysriihessä valmistella työvoimapalvelujen järjestämisvastuun siirtoa kunnille.  Maaliskuussa käynnistyneissä työllisyyden kuntakokeiluissa tätä jo kokeillaan 118 kunnassa nuorilla, maahanmuuttajilla ja Kelan työttömyysetuutta saavilla.

Sosiaalibarometri kartoitti näkemyksiä työllisyyden hoidon järjestämisvastuusta ja työllisyyden kuntakokeilusta ennen kuntakokeilun käynnistymistä ja hallituksen kehysriihtä. Kysymys työllisyyspalvelujen järjestämisvastuusta jakaa voimakkaasti alan ammattilaisia TE-toimistoissa ja kunnissa.

Kuntavastaajat pitävät kuntakokeilun asiakasryhmien siirtoa parempana kuin TE-johto

Kuntavastaajat pitivät nuorten, maahanmuuttajien ja Kelan etuutta saavien työllisyyspalvelujen kuntakokeilussa tehtyä siirtoa selvästi parempana kuin TE-toimistojen johto. Suurin ero koskee nuoria työttömiä. TE-johdosta 21 % ja kuntien työllisyyspalveluista vastaavista 86 % piti nuorten palvelujen järjestämisvastuun siirtoa hyvänä tai melko hyvänä.

Riskinä järjestämisvastuun siirrossa pelättiin liian paikallista näkökulmaa, jos kunnat keskittyvät liikaa oman alueen oppilaitoksiin ja työmarkkinoihin, eivätkä kannusta varsinkaan muuttotappiokunnissa nuoria hakeutumaan parempien työ- ja opiskelumahdollisuuksien perässä toisaalle. Kuntien epäiltiin myös käyttävän liian järeää palveluprosessia, mikä voisi jopa heikentää nuorten työllistymistä pitkällä tähtäimellä.

Yleisesti vastaajat näkivät järjestämisvastuun siirrossa riskejä kansalaisten yhdenvertaisuuden toteutumiselle. Kuntien henkilöstöresurssit ja osaaminen vaihtelevat, mikä heijastuu asiakkaiden saamiin palveluihin.

”Työmarkkinat ja osin myös työllisyyttä tukevat palvelut ylittävät kuntarajat. Kunnilla onkin suuri vastuu, ettei katse ole liian kapeasti omassa kunnassa. Samalla palvelujen yhteensovittaminen niin kunnan palvelujen kuin tulevien hyvinvointialueiden sote-palvelujen kanssa vaatii joka tapauksessa organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä. Työttömän kannalta tärkeintä on palvelujen saavutettavuus ja eheys – organisaatiorakenne on tärkeä taustalla, mutta se ei saisi nousta pääasiaksi,” pohdiskelee tuloksia SOSTEn erityisasiantuntija Päivi Kiiskinen.

Nykytila ja taustaorganisaatio ohjaavat näkemyksiä tulevasta järjestämisvastuusta

Selkeintä työllisyyspalveluissa työskentelevien kannatus on mallille, jossa työllisyyspalveluiden järjestämisvastuu jaetaan kuntien ja valtion kesken. Kannatus jaolle on TE-toimistojen johdossa 44 % ja kuntien työllisyyspalveluista vastaavilla 48 %.

Vastuun keskittäminen yhdelle hallinnon tasolle saa tukea vastaajien enemmistöltä, mutta näkemykset vastuutahosta hajautuvat taustaorganisaatioittain: Työllisyyden kuntakokeiluihin osallistuvissa kunnissa järjestämisvastuun keskittäminen kunnille saa enemmistön tuen (53 %), TE-toimistojen johdosta taas 38 % keskittäisi järjestämisvastuun valtiolle.

Maakunnalle tai muulle alueelliselle toimijalle työllisyyspalvelut siirtäisi 10 % TE-johdosta ja 7 % kuntien työllisyysvastaavista.

Vastuun siirtoa kunnille kannattavat uskovat sen vaikuttavaksi toimeksi työllisyyden parantamisessa, sitä vastustavat taas eivät. Vain 12 % TE-toimistojen johdosta katsoo työllisyyspalvelujen siirron paikallis- tai kuntatasolle parantavan työllisyyttä. Kokeilukuntien työllisyyspalveluista vastaavista viranhaltijoista työllisyyden kohenemiseen paljon tai melko paljon luottaa 90 % vastaajista, kun osuus muissa kunnissa on 51 %.

“Vastaajien näkemykset eivät näytä perustelevan selviä muutoksia nykytilaan. Vastuun keskittämisen kannattajat tukevat ensisijaisesti vastuun keskittämistä omalle organisaatiolleen, mikä ei anna erityistä tukea vastuun keskittämiselle yhdelle hallinnon tasolle”, tulkitsee tuloksia SOSTEn erityisasiantuntija Aleksi Kalenius.

Sosiaalibarometri 2021 julkaistaan viidessä osassa maalis-kesäkuun aikana. 12.5. julkaisu perustuu 395 vastaukseen, jotka koottiin tammi-helmikuun 2021 taitteessa sähköisellä kyselyllä. Kyselystä hyödynnettiin tässä julkaisussa TE-toimistojen vastaajien, kuntien työllisyyspalveluista vastaavien viranhaltijoiden, Kelan esihenkilöiden sekä sosiaali- ja terveysjohtajien vastauksia.

Lue lisää Sosiaalibarometri 2021 tuloksista. Lataa koko Työnhakijapalvelut ja työllisyyden kuntakokeilut -osio pdf-tiedostona.

Lisätietoja

Muut teeman artikkelit

Uutinen

17.1.2022 11:30

Sote-järjestöjen ehdotuksia Kelan toiminnan kehittämiseksi

Toimeentulo SOSTE keräsi loppuvuonna 2021 jäsenverkostojensa kautta ehdotuksia Kelan toiminnan kehittämiseksi. Ehdotuksista on keskusteltu Kelan johdon kanssa. Koonti sisältää esimerkiksi ehdotuksia hakemusten ja päätösten kehittämiseksi. Käytettävää kieltä olisi edelleen tarpeen yksinkertaistaa. Päätösten perusteita olisi avattava enemmän. Kun asiakkaan tilanne on vakiintunut, tulisi tehdä pitkiä tai toistaiseksi voimassa olevia päätöksiä. Vammaisetuuksissa valmistelu- ja ratkaisutoiminnan keskittäminen parantaisi asiakkaiden […]

Uutinen

13.1.2022 13:00

Huhtikuussa julkaistava Sosiaalibarometri 2022 erityiskatsaus käsittelee hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä kunnissa ja hyvinvointialueilla

Hyvinvointi ja terveys SOSTE selvittää tammikuussa kyselyllä, millainen on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) tila kunnissa vuoden 2022 alussa. Samalla kartoitetaan ennakointeja siitä, mitä hyvinvointialueiden käynnistyminen tuo tähän työhön. Järjestöjä ovat huolestuttaneet seuraukset, kun HYTE-työ pilkkoutuu kuntien ja hyvinvointialueiden kesken. Kyselyssä tiedustellaankin, miten järjestöt ovat mukana kuntien HYTE-työssä, ja mitä tässä vaiheessa on näköpiirissä järjestöjen HYTE-työlle vuodesta 2023 […]

Uutinen

30.12.2021 13:00

SOSTE vaatii lisää kunnianhimoa ja toimenpiteitä työllisyyden ja osaamisen kehittämisen sekä köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämisen kansallisiin tavoitteisiin

Toimeentulo Euroopan komissio on pyytänyt EU-jäsenmaita ilmoittamaan tavoitteensa työllisyyden ja osaamisen kehittämisessä sekä köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämisessä osana Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanoa. Suomen EU-ministerivaliokunta linjasi, että Suomen kansalliset tavoitteet vuoteen 2030 mennessä ovat: työllisyystavoite: 80 % (20–64-vuotiaat) osaamistavoite: 60 % aikuisista osallistuu vuosittain koulutukseen tavoite köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien määrän vähentämiseksi: 100 000 henkilöä vähemmän, […]