Rinteen hallituksen hallitusohjelma tähtää eriarvoisuuden torjumiseen moninaisin keinoin, ja pyrkii vahvistamaan kaikkien osallistumista työelämään. Näiden tavoitteiden toteutus vaatii vielä monilta osin konkretiaa, missä kansalaisjärjestöt voisivat kokemuksellaan auttaa.
Politiikan painopistettä on siirretty pidemmän aikavälin tavoitteisiin ja siksi myös investointiajattelu on hallitusohjelmassa edellisiä hallitusohjelmia vahvempaa.
Sotu-uudistus tervetullut – perusturvan alhainen taso kaipaa edelleen korotusta
Hallitus käynnistää sosiaaliturvauudistuksen, joka toteutetaan tutkimusperusteisesti parlamentaarisessa komiteassa.
”Tämän mittaluokan uudistus vaikuttaa merkittävästi ihmisten toimeentuloon. Uudistustyössä kannattaa hyödyntää kansalaisjärjestöjen osaamista ja tuntemusta heidän edustamiensa ihmisryhmien arjesta”, toteaa SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen.
Etuusjärjestelmässä on myös selkeitä epäkohtia, joiden korjaamiseen tulee ryhtyä pikaisesti. Kipeimmin korjausta kaipaa perusturvan alhainen taso. Indeksileikkaukset ja jäädytykset pitäisi korvata täysimääräisinä. Tällaista korotusta ei ohjelma valitettavasti lupaa. Sen sijaan eri etuuksien lainsäädännön yhdenmukaistamista lähdetään selvittämään ja etuuksien käsitteistöä sekä maksuajanjaksoja yhtenäistetään. Ihmisten näkökulmasta tärkeä uudistus on eri etuuksien hakemisen mahdollistaminen yhdellä hakemuksella. Nämä ovat ilahduttavia uudistuksia joustavan perusturvan suuntaan.
Asiakasmaksujen uudistamista pohti päättyneellä hallituskaudella työryhmä. Uudistusta lupaa myös uusi hallitusohjelma.
“Hallitusohjelmaan kirjatun asiakasmaksulain uudistamisessa maksuttomuutta tulisi laajentaa terveyskeskusmaksuihin ja maksukatot tulee yhdistää palvelu-, matka- ja lääkemaksuissa, ja taso tulee kytkeä takuueläkkeen tasoon. Näillä toimilla suojataan ihmisiä kohtuuttoman suurilta maksuilta ja varmistetaan tarpeenmukaiset palvelut ja hoito“, sanoo edunvalvonnan päällikkö Anne Perälahti.
Työllisyyspolitiikassa suunta oikea, mutta paljon jää vielä avoimeksi
Rinteen hallitusohjelmaan on kirjattu hyviä tavoitteita työttömien henkilökohtaisen palvelun ja palvelukokonaisuuksien takaamiseksi. Palkkatukijärjestelmän uudistaminen on tarpeen ja mm. kolmannen sektorin palkkatukikaton poisto on hyvä uutinen.
“Hallitusohjelman kirjauksen mukaan palkkatukijärjestelmää kehitetään yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Olisi toivottavaa, että tähän työhön osallistetaan myös kolmannen sektorin toimijat ja hyvää alkanutta kehittämisyhteistyötä pystyttäisiin jatkamaan”, toivoo erityisasiantuntija Päivi Kiiskinen.
Osatyökykyisten työllistymistä edistäviä toimia jatketaan työkykyohjelman avulla. Ohjelmassa mainitaan myös työhönvalmentajien ja mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantaminen. Lisäksi kuntouttavan työtoiminnan uudistaminen on tarpeen.
”Odotamme mielenkiinnolla myös esityksiä henkilökohtaisen budjetoinnin käyttöönotosta työllisyyspalveluissa sekä työllisyysseteliä. Ne ovat kiinnostavia avauksia”, Kiiskinen toteaa.
Työttömyysturvan ja työttömien palveluiden uudistaminen on hyvä tavoite, mutta aikataulu jää vielä hyvin avoimeksi. Paljon parjatun aktiivimallin leikkurit ja velvoitteetkin perutaan vasta, kun työllisyysvaikutuksiltaan vastaavista toimenpiteistä on päätetty. Samoin paljon työllisyyteen vaikuttavista asioita siirretään työmarkkinajärjestöjen ratkaistavaksi.
Perustason palveluita vahvistettava, hoitotakuun tiukentaminen helpotus pitkäaikaissairaille
Perusterveydenhuollossa ohjelma lupaa kiireettömään hoitoon pääsyn lyhenevän kolmesta kuukaudesta yhteen viikkoon.
“Tämä on vahva ja tervetullut lupaus julkisen terveydenhuollon asiakkaille, jotka kiistatta ovat epätasa-arvoisessa suhteessa työterveyshuollon tai yksityisten vakuutusten kautta palveluja saavien kansalaisryhmien kanssa”, toteaa SOSTEn johtaja, varapääsihteeri Anne Knaapi.
”Hoitotakuun tiukentaminen on tärkeää, sillä pitkät hoitojonot julkiseen perusterveydenhoitoon ovat vaikeuttaneet tilannetta erityisesti monilla pitkäaikaissairailla, joilla hoitokäyntejä tulee runsaasti. Hoitoon pääsyn ja diagnoosin saamisen pitkittyminen voivat pahimmillaan aiheuttaa jopa hengenvaarallisia tilanteita”, sanoo SOSTEn erityisasiantuntija Päivi Opari.
Hallitusohjelman mukaan sote-järjestöjen toiminnan edellytyksiä vahvistetaan sekä tuetaan järjestölähtöisen työn uudistamista ja monimuotoisuutta. Järjestöt tuntevat ihmisten moninaisten elämäntilanteiden kirjon ja ovat tärkeä osa myös sote-palvelujen tuottajina.
Sosiaalibarometrin mukaan sote-johto piti soten ydinkysymyksenä onnistumista terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Hallitusohjelmassa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jää kuitenkin vielä utuiseksi.
Hankintalaki kaipaa tehokkaita oikeussuojakeinoja
Sosiaali- ja terveyspalveluiden hankintaan liittyvät ongelmat ovat pääasiallisesti johtuneet siitä, että hankintoja tehtäessä ei ole noudatettu sosiaali- ja terveysalan sisältölainsäädäntöä, huolimatta siitä, että tämä velvollisuus on kirjattu myös hankintalakiin.
“Palvelujen käyttäjien lakisääteisiä oikeuksia on rikottu ilman, että heillä olisi käytössään tehokkaita oikeussuojakeinoja tilanteen korjaamiseksi. Siksi olennaisin korjattava asia on tarve lisätä lainsäädäntöön selkeät säädökset tehokkaasta oikeussuojatiestä tapauksissa, joissa hankintamenettelyissä loukataan asiakkaiden oikeuksia”, toteaa lakimies Kirsi Väätämöinen.
Lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluhankintojen kynnysarvo tulisi nostaa EU-direktiivin tasolle 750 000 euroon.
Kansanterveyttä edistettävä verotuksellisin keinoin
Hallitusohjelmakonaisuudesta huomaa, että taloudellisten ratkaisujen sekä toimenpiteiden harkintaa tehdään tarkastellen pitkän aikavälin vaikutuksia. Erityisesti ihmisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn vahvistamisen näkökulmasta tämä on järkevää. Hallitusohjelman verotukseen kohdistuvilla toimenpiteillä edistetään väestön terveyttä.
Hallitus jatkaa tupakka- ja nikotiinituotteiden sekä alkoholin veronkorotuksia ja hallituskauden aikana selvitetään mahdollisuutta kansanterveyttä edistävän veron käyttöönottoon.
”Kirjaus sokeripitoisiin juomiin painottuvasta virvoitusjuomaverosta on erittäin hyvä. Lisäksi kansanterveyttä edistävän veron tulisi lisätyn sokerin ohella kohdistua myös elintarvikkeisiin lisättyyn suolaan ja tyydyttyneeseen rasvaan”, painottaa erityisasiantuntija Tuuli Lahti.
Vahvistetaan itsenäistä kansalaisyhteiskuntaa ja torjutaan rahapeleistä johtuvia haittoja
Rahapelipolitiikkaa aiotaan kehittää ja vahvistaa haittojen ehkäisyä sekä käynnistää pitkään toivottu avustusjärjestelmän uudistaminen. Uudistuksen tavoitteena on järjestöjen autonomian kasvattaminen ja byrokratian vähentäminen.
“Miksi hallitusohjelmassa ollaan huolissaan vain kulttuurin, liikunnan ja nuorisotoiminnan rahoituksen tason laskusta Veikkausvoittovarojen mahdollisen vähenemisen vuoksi? Määrärahojen vähentyminen vaikuttaa myös sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan ja järjestöjen tekemään merkittävään yhteiskunnalliseen työhön”, ihmettelee erityisasiantuntija Kirsi Marttinen.
Hallitusohjelmassa mainitaan sote-järjestöjen toiminnan edellytyksien vahvistaminen ja järjestölähtöisen työn tukeminen, mutta ei tämä ole mahdollista ilman nykyisen rahoitustason säilyttämistä. Näiltä osin hallitusohjelma on sisäisesti ristiriitainen.
On kuitenkin erinomaista, että hallitus näkee kansalaisyhteiskunnan tukemisen, autonomian vahvistamisen ja kansalaisten osallisuuden vahvistamisen tärkeäksi niin kotimaassa, EU:ssa kuin globaalissa yhteistyössä. Kansalaistoiminnan hallintokuorman purkaminen, lupakäytäntöjen keventäminen sekä kuulemisen lisääminen lainsäädäntötyössä ovat kaikki tärkeitä kansallisia kehittämistoimia.