SOSTE Suomen sosiaali ja terveys katsoo, että hallituksen lausuntokierroksen jälkeen neuvottelema sote-esitys on ottanut askeleen parempaan suuntaan.
SOSTE on tyytyväinen siitä, että järjestöjen tärkeä rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on tunnistettu ja järjestöjen asemaan liittyviä kirjauksia on vahvistettu. Uuden esityksen mukaan hyvinvointialue toimii hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyössä alueen kuntien kanssa ja tukee niitä asiantuntemuksellaan. Lisäksi se tekee hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyötä alueellaan toimivien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien muiden julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa.
”Järjestöt tulevat tekemään hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä kuntien että hyvinvointialueiden kanssa. Selkeä työn- ja vastuunjako on perusedellytys sujuvalle yhteistyölle. Onnistuminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä määrittää koko soten onnistumista”, muistuttaa SOSTEn varapääsihteeri Anne Knaapi.
Valmistellun rahoitusratkaisun osalta SOSTE kiittää sitä, että hyvinvointialueiden rahoituksen pysyvä siirtymätasaus on muutettu epäsymmetriseksi rajoittaen tasauksen negatiivisia alueellisia vaikutuksia. Myös kuntien rahoituksen siirtymätasauksen aiemmin suunniteltua tiukempi rajoittaminen on tervetullutta. SOSTE katsoo myös, että päätös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kertoimen (hyte-kerroin) käyttöönoton aikaistamisesta vuoteen 2023 on myös tervetullut ratkaisu.
SOSTE kiinnittää huomiota siihen, että sosiaali- ja terveyssektori on Suomessa ollut hyvin niukasti resursoitu. Tämä heijastuu siinä, että rahoituksen kohdentuminen aiempaa voimakkaammin tarpeen mukaan näkyy erityisesti Uudellamaalla resurssitason laskuna. Sosiaali- ja terveydenhuollon riittävän rahoituksen turvaaminen niin Uudellamaalla kuin valtakunnallisesti tulee vaatimaan lisätoimia lähivuosina.
“Hallituksen esittämät tarkennukset ostopalveluiden hankkimisen rajoituksiin liittyen ovat tarpeellisia. On tärkeää, monituottajuuden toteutumisen kannalta, että myös jatkossa yksityiseltä palveluntuottajalta on voitava hankkia esimerkiksi sosiaalihuoltolain mukaisia sosiaalipalveluja ja yksityisen palveluntuottajan palveluissa voidaan käyttää julkista valtaa, jos siitä on säädetty lailla”, sanoo Anne Knaapi.
Palvelusetelilaki jää voimaan ja se on tarkoitus uudistaa jatkossa erikseen. Palvelusetelit ja henkilökohtainen budjetti voivat tarjota sote-järjestöille mahdollisuuksia toimia palveluntuottajina ja onnistuessaan lisätä ihmisen vaikutusmahdollisuuksia ja itsemääräämisoikeutta omiin palveluihinsa ja vastata väestön alueellisiin erityispiirteisiin. Järjestöt odottavat nyt tiivistä yhteistyötä ministeriön kanssa ja monitoimijuuden ja -tuottajuuden hyödyntämistä jatkovalmistelussa.
Lisätietoja:
Anne Knaapi, johtaja, varapääsihteeri, +358 40 194 2518, anne.knaapi@soste.fi
Emily Strohm, erityisasiantuntija, +358 50 3670 263, emily.strohm@soste.fi