Skip to content

SOSTE vaatii järjestöjen palvelutuotannon erityisyyden tunnistamista sote-uudistuksessa

10.12.2020 13.59

Sote-uudistus
Sosiaali- ja terveyspalvelutSote-uudistus

Sote-uudistus on edennyt aikataulunsa mukaisesti, kun Marinin hallituksen esitys sote-uudistukseksi ja uudistusta koskeva lainsäädäntö annettiin 8.12. eduskuntaan.

SOSTE kiittää hallitusta järjestöihin liittyvistä hyvistä kirjauksista. Hyviä kirjauksia ovat myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) vastuun kuuluminen sekä kunnille että hyvinvointialueille, hyten vastuutahon nimeäminen ja yhteistyövelvoite järjestöjen kanssa hyte-työssä.

Arviointineuvoston lausunnon jälkeen lainsäädäntöön ei esitetty muutoksia, jotka koskisivat järjestöjä. SOSTE katsoo, että parannettavaa edelleen on.

SOSTEn vaatimuksia eduskuntakäsittelyyn:

  • Järjestöjen toimintojen nivominen palveluketjuihin. Järjestöjen toimintaedellytykset tulee turvata ja niiden toiminnot tulee sisällyttää palveluketjuihin, jotta ne hyödyttävät ihmisiä.
  • Järjestöjen palvelutuotannon erityisyyden tunnistaminen. Palveluita tuottavien järjestöjen toimintaedellytykset tulee turvata ja varmistaa että ne voivat jatkossakin osallistua palveluiden tuottamiseen.
  • Hyte-kertoimen painoarvon korottaminen. Hyvinvointialueella tulee olla vahva kannustin hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Hyte-rahoituksen tulee olla riittävää, jotta se aidosti kannustaa hyvinvointialuetta panostamaan kansalaisten hyvinvointiin ja terveyteen.

Arviointineuvoston lausunnossa korostettiin, että yksityisten ostopalvelujen ja alihankintojen rajoitusten aiheuttamia vaikutuksia tulisi arvioida suuntaa antavasti, huomioiden myös pienet ja keskisuuret palveluntuottajat, joihin myös järjestöt lukeutuvat. Myös SOSTE on lausunnossaan ilmaissut huolensa siitä, aiheutuuko hankintojen keskittyessä palvelutuottajille sellaista taakkaa, joka vähentäisi järjestöjen mahdollisuuksia osallistua palvelujen tarjoamiseen.

Hallituksen eduskunnalle antaneen esityksen mukaan sote-esityksen sääntely täsmentäisi pienten ja keskisuurten yksityisten palveluntuottajien kanssa tehtäviä hankintoja ja hankintasopimuksessa määriteltäviä ehtoja ja sen ei arvioida aiheuttavan merkittäviä vaikutuksia järjestötoimijoiden toimintaan ostopalvelujen tuottajina eikä tarjouskilpailuihin osallistumiselle nähdä esteitä. Samalla kuitenkin todetaan, että yritysten osallistumisesta julkisesti rahoitetuille markkinoille kokoluokittain, alatoimialoittain, kansallisesti ja alueellisesti ei ole saatavilla kattavaa tietopohjaa ja näin ollen vaikutukset pienten toimijoiden, kuten järjestöjen asemaan voisivat olla ennakoimattomia. Päätökset hankinnoista ja niiden ehdoista on hyvinvointialueiden vastuulla.

”Vieläkin on epäselvää, miten palveluita tuottavien järjestöjen erityisyys huomioidaan ja miten tämä uudistus parantaa järjestöjen mahdollisuuksia tuottaa palveluita, kuten hallitusohjelmassa on luvattu ”, toteaa SOSTEn johtaja Anne Knaapi

Esityksessä arvioidaan, että kustannusten kasvua pystyttäisiin hillitsemään mm. ennaltaehkäiseviä palveluita lisäämällä, sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteensovittamisella, perustason palvelujen tuottavuuden lisäämisellä ja palvelujen saatavuuden parantumisella sekä palvelujen laadun ja vaikuttavuuden parantamisella. Myös digitalisaation ja sähköisten palvelujen avulla hyvinvointialueet voisivat vähentää resurssitarvetta.

SOSTE muistutti lausunnossaan, että sosiaali- ja terveyssektorin riittävät resurssit tulee turvata, jotta kansalaisten lakisääteisten oikeuksien toteutuminen voidaan varmistaa. On tärkeää, ettei kustannuksia hillitä sellaisilla toimilla, jotka rajoittavat kansalaisten tietoisuutta käytössään olevista palveluista tai vähentävät palvelujen kysyntää perimällä siitä asiakasmaksuja tai tekemällä palveluun pääsystä käytännössä vaikeaa tai hidasta esim. edellyttämällä ajanvaraajalta pitkää puhelinjonotusta.

Lisätietoja

Muut teeman artikkelit

Uutinen

9.12.2020 11:00

Sosiaalibarometri 2014 ennakoi sosiaali- ja terveyspalvelujen kehitystä vuoteen 2020

Sosiaalibaro Vuonna 2014 Sosiaalibarometrin vastaajat arvioivat, millaisia muutoksia sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeissa, palveluissa ja etuuksissa tulee tapahtumaan vuoteen 2020 mennessä. Tarkastelen, miten oikeaan arviot osuivat. Peilaan vuonna 2014 tehtyjä arvioita erityisesti vuonna 2020 toteutettuun Sosiaalibarometriin, mutta käytän tarkastelussa myös muita soveltuvia lähteitä. Tarkastelu osoittaa, että vuonna 2014 tehdyt arviot osuivat yllättävän oikeaan. Parhaiten Sosiaalibarometrin vastaajat osasivat […]

Uutinen

10.11.2020 11:59

SOSTE: Järjestöjen mahdollisuus tuottaa palveluita on turvattava sote-uudistuksessa

Sote-uudistus SOSTE yhtyy lainsäädännön arviointineuvoston näkemykseen siitä, että pienten toimijoiden, kuten järjestöjen asemaa ja mahdollisuutta osallistua palvelujen tarjoamiseen tulisi varmistaa sote-uudistuksessa. Järjestöjen palvelutuotannon tärkeys on mainittu yleisellä tasolla esitysluonnoksessa, mutta säännöskohtaisten perustelujen hankintamenettelyä koskevassa kohdassa sitä ei ole mainittu. SOSTE on korostanut lausunnossaan, että palveluiden asiakaslähtöisyyden näkökulmasta on tärkeää, että järjestöt voivat jatkossakin toimia palveluntuottajina. Esimerkiksi […]

Uutinen

22.10.2020 12:05

Eduskuntaan perustettu uusi kuntoutusta käsittelevä verkosto yhteistyössä Kuntoutusverkosto KUVEn kanssa

Sote-uudistus Eduskunnan kuntoutusverkoston perustamiskokous pidettiin 21.10. Puheenjohtajaksi valittiin Noora Koponen (vihr.) ja varapuheenjohtajaksi Matti Semi (vas.). Päivi Opari SOSTEsta toimii verkoston sihteerinä. Verkosto on avoin kaikille kansanedustajille. Kuntoutuksen merkityksen esille nostaminen ja sen aseman parantaminen vaativat eri toimijoiden yhteistyötä. SOSTEn ja Kuntoutusäätiön koordinoima Kuntoutusverkosto KUVE on tehnyt työtä kuntoutujan aseman parantamiseksi vuodesta 2015 lähtien. Tämän 90:stä […]