Sote-uudistus on edennyt aikataulunsa mukaisesti, kun Marinin hallituksen esitys sote-uudistukseksi ja uudistusta koskeva lainsäädäntö annettiin 8.12. eduskuntaan.
SOSTE kiittää hallitusta järjestöihin liittyvistä hyvistä kirjauksista. Hyviä kirjauksia ovat myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) vastuun kuuluminen sekä kunnille että hyvinvointialueille, hyten vastuutahon nimeäminen ja yhteistyövelvoite järjestöjen kanssa hyte-työssä.
Arviointineuvoston lausunnon jälkeen lainsäädäntöön ei esitetty muutoksia, jotka koskisivat järjestöjä. SOSTE katsoo, että parannettavaa edelleen on.
SOSTEn vaatimuksia eduskuntakäsittelyyn:
- Järjestöjen toimintojen nivominen palveluketjuihin. Järjestöjen toimintaedellytykset tulee turvata ja niiden toiminnot tulee sisällyttää palveluketjuihin, jotta ne hyödyttävät ihmisiä.
- Järjestöjen palvelutuotannon erityisyyden tunnistaminen. Palveluita tuottavien järjestöjen toimintaedellytykset tulee turvata ja varmistaa että ne voivat jatkossakin osallistua palveluiden tuottamiseen.
- Hyte-kertoimen painoarvon korottaminen. Hyvinvointialueella tulee olla vahva kannustin hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Hyte-rahoituksen tulee olla riittävää, jotta se aidosti kannustaa hyvinvointialuetta panostamaan kansalaisten hyvinvointiin ja terveyteen.
Arviointineuvoston lausunnossa korostettiin, että yksityisten ostopalvelujen ja alihankintojen rajoitusten aiheuttamia vaikutuksia tulisi arvioida suuntaa antavasti, huomioiden myös pienet ja keskisuuret palveluntuottajat, joihin myös järjestöt lukeutuvat. Myös SOSTE on lausunnossaan ilmaissut huolensa siitä, aiheutuuko hankintojen keskittyessä palvelutuottajille sellaista taakkaa, joka vähentäisi järjestöjen mahdollisuuksia osallistua palvelujen tarjoamiseen.
Hallituksen eduskunnalle antaneen esityksen mukaan sote-esityksen sääntely täsmentäisi pienten ja keskisuurten yksityisten palveluntuottajien kanssa tehtäviä hankintoja ja hankintasopimuksessa määriteltäviä ehtoja ja sen ei arvioida aiheuttavan merkittäviä vaikutuksia järjestötoimijoiden toimintaan ostopalvelujen tuottajina eikä tarjouskilpailuihin osallistumiselle nähdä esteitä. Samalla kuitenkin todetaan, että yritysten osallistumisesta julkisesti rahoitetuille markkinoille kokoluokittain, alatoimialoittain, kansallisesti ja alueellisesti ei ole saatavilla kattavaa tietopohjaa ja näin ollen vaikutukset pienten toimijoiden, kuten järjestöjen asemaan voisivat olla ennakoimattomia. Päätökset hankinnoista ja niiden ehdoista on hyvinvointialueiden vastuulla.
”Vieläkin on epäselvää, miten palveluita tuottavien järjestöjen erityisyys huomioidaan ja miten tämä uudistus parantaa järjestöjen mahdollisuuksia tuottaa palveluita, kuten hallitusohjelmassa on luvattu ”, toteaa SOSTEn johtaja Anne Knaapi
Esityksessä arvioidaan, että kustannusten kasvua pystyttäisiin hillitsemään mm. ennaltaehkäiseviä palveluita lisäämällä, sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteensovittamisella, perustason palvelujen tuottavuuden lisäämisellä ja palvelujen saatavuuden parantumisella sekä palvelujen laadun ja vaikuttavuuden parantamisella. Myös digitalisaation ja sähköisten palvelujen avulla hyvinvointialueet voisivat vähentää resurssitarvetta.
SOSTE muistutti lausunnossaan, että sosiaali- ja terveyssektorin riittävät resurssit tulee turvata, jotta kansalaisten lakisääteisten oikeuksien toteutuminen voidaan varmistaa. On tärkeää, ettei kustannuksia hillitä sellaisilla toimilla, jotka rajoittavat kansalaisten tietoisuutta käytössään olevista palveluista tai vähentävät palvelujen kysyntää perimällä siitä asiakasmaksuja tai tekemällä palveluun pääsystä käytännössä vaikeaa tai hidasta esim. edellyttämällä ajanvaraajalta pitkää puhelinjonotusta.
Lisätietoja
- Anne Knaapi, SOSTE, johtaja, varapääsihteeri
- Minttu Ojanen, SOSTE, erityisasiantuntija
- Emily Strohm, SOSTE, erityisasiantuntija