Skip to content

SOSTEn kyselyn tuloksia: Jäsenjärjestöt osallistuvat aktiivisesti yhteiseen vaikuttamistoimintaan

18.5.2020 14.15

Kansalaisyhteiskunta
SOSTEJärjestöilleKansalaisyhteiskunta

SOSTE tekee vaikuttamistyötä sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisessä, sote-politiikkaan myötävaikuttavissa muissa politiikka-alueissa sekä järjestötoiminnan tulevaisuuteen ja toimintaedellytyksiin liittyvissä kysymyksissä. Se kokoaa yhteen noin 230 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä, jotka  edustavat moninaista joukkoa ihmisiä ja elämäntilanteita. Yhdessä tehtävänämme on varmistaa, että näiden ihmisten ääni kuuluu, kun heitä ja heidän elämäänsä koskevia päätöksiä tehdään.

SOSTE kokoaa sote-järjestöt kannanmuodostukseen ja lainsäädäntötyön valmisteluun muun muassa erilaisten työryhmien ja verkostojen kautta sekä keräämällä kommentteja SOSTEn lausuntoihin. SOSTE tuottaa myös erilaisia vaikuttamismateriaaleja, joita järjestöt voivat hyödyntää omassa vaikuttamistyössään.

SOSTE kysyi jäsenten näkemyksiä yhteisestä vaikuttamistoiminnasta

Halusimme kuulla, miten jäsenjärjestöt kokevat pääsevänsä vaikuttamaan SOSTEn vaikuttamisviestien sisältöön ja kuinka he pystyvät hyödyntämään SOSTEn vaikuttamismateriaaleja omassa työssään. Lähetimme jäsenille tätä aihetta koskevan kyselyn joulukuussa 2019.

Kyselyyn vastasi 50 jäsentahoa, vastausprosentti oli 22.

Järjestöistä suuri osa osallistuu aktiivisesti yhteiseen vaikuttamistoimintaan

Vastanneista järjestöistä suuri osa kertoo toimivansa SOSTEn verkostoissa tai työryhmissä. Vastanneet tahot ovat siis aktiivisia yhteistyöhön osallistujia. Suurin osa heistä levittää SOSTEn vaikuttamisviestejä omissa verkostoissaan ja viestintäkanavissaan sekä muun muassa ehdottaa SOSTEn lausuntoihin sisältöjä.

Kattojärjestönä SOSTElle on tärkeää vaikuttamisviestien tueksi kuulla käytännön esimerkkejä ihmisten arjesta jäsentahojen kautta. Vastanneista järjestöistä vajaa puolet onkin tällaisia esimerkkejä SOSTElle välittänyt.

Toimimalla SOSTEn verkostoissa tai työryhmissä 84 %
Levittämällä SOSTEn vaikuttamisviestejä omissa verkostoissa ja viestintäkanavissa 71 %
Ehdottamalla sisältöjä lausuntoihin 65 %
Tarjoamalla käytännön esimerkkejä hyödynnettäväksi vaikuttamistyössä 45 %
Osallistumalla seminaarien tai keskustelutilaisuuksien järjestämiseen 35 %
Kirjoittamalla SOSTEblogiin tai johonkin SOSTEn julkaisuun 22 %

Järjestöillä on myös SOSTEn nimeämiä edustajia jossain ulkopuolisessa työryhmässä sekä edustajia SOSTEn hallituksessa tai valtuustossa. Avovastauksissa järjestöt kertovat lisäksi osallistuvansa SOSTEn koulutuksiin ja keskustelutilaisuuksiin vaikuttamistyöstä, olevansa henkilökohtaisesti yhteydessä SOSTEn työntekijöihin sekä osallistuvansa kampanjoinnin suunnitteluun.

Järjestöt kertovat hyötyneensä SOSTEn vaikuttamistyöstä

Vastanneet järjestöt kokevat SOSTEn vaikuttamistyön keinot pääosin hyödyllisinä. Kaikista luetelluista vaikuttamistyön keinoista oli ollut järjestöille ainakin jonkin verran hyötyä.

Erittäin tai melko tai  hyödyllinen
SOSTEn lausunnot erilaisiin lakiesityksiin 88 %
Seminaarit ja keskustelutilaisuudet vaikuttamisteemoista 80 %
Tiedotteet ja kannanotot 75 %
Sosiaalibarometri 73 %
Järjestöbarometri 73 %
Vaalivaikuttamismateriaalit 57 %
Blogikirjoitukset ja verkkouutiset 49 %
Julkaisut vaihtuvista teemoista 47 %

Järjestöistä suurin osa on voinut vaikuttaa riittävästi SOSTEn vaikuttamistyön sisältöihin

Vastanneista järjestöistä 69 prosenttia katsoi voineensa vaikuttaa riittävästi SOSTEn vaikuttamistyön sisältöihin. Kukaan ei pitänyt vaikuttamista tarpeettomana.

Ne, jotka eivät olleet voineet riittävästi osallistua, perustelivat vastaustaan yleisimmin oman organisaation rajallisilla resursseilla. Erityisesti tämä on pienten järjestöjen ongelma. Muualta Suomesta välimatka rajoittaa tapahtumiin ja verkostoihin osallistumista. Muutamassa vastauksessa kaivattiin SOSTEa aktiivisemmin pyytämään järjestöä mukaan vaikuttamistoimintaan. Vastaavasti muutamassa vastauksessa todettiin, että mukaan toimintaan on päässyt, kun tarvetta on itsellä ollut.

Järjestöt ovat valmiita osallistumaan aktiivisesti yhteiseen vaikuttamistoimintaan

Vastanneet järjestöt haluavat jatkossa osallistua aktiivisesti yhteiseen vaikuttamistoimintaan. Esimerkiksi lähes kaikki haluavat toimia SOSTEn verkostoissa ja työryhmissä.

Toimimalla SOSTEn verkostoissa tai työryhmissä 96 %
Levittämällä SOSTEn vaikuttamisviestejä omissa verkostoissa ja viestintäkanavissa 94 %
Ehdottamalla sisältöjä lausuntoihin 90 %
Tarjoamalla käytännön esimerkkejä hyödynnettäväksi vaikuttamistyössä 86 %
Kirjoittamalla SOSTEblogiin tai johonkin SOSTEn julkaisuun 80 %
Osallistumalla seminaarien tai keskustelutilaisuuksien järjestämiseen 67 %

SOSTEn toivotaan viestivän tekemästään vaikuttamistyöstä SOSTEkirjeessä, suorilla viesteillä ja verkossa

SOSTEn toivotaan viestivän tekemästään vaikuttamistyöstä erityisesti SOSTEkirjeessä ja suorilla viesteillä toiminnanjohtajille. Tiedottamista toivotaan myös muun muassa verkosivuilla ja some-kanavissa.

SOSTEkirjeessä 92 %
Viesteillä toiminnanjohtajille 90 %
Verkkosivuilla 80 %
Some-kanavissa 71 %
Verkostojen kautta 63 %

Avovastauksissa tuotiin lisäksi esille viestimisen tarvetta medialle. Lisäksi yksittäisinä mainintoina tuotiin esille jäsenjärjestöjen näkemysten kerääminen suorilla yhteydenotoilla ja webinaarien järjestäminen.

Järjestöiltä ehdotuksia yhteisen vaikuttamistoiminnan kehittämiseen

Pyysimme järjestöjä esittämään ehdotuksia, miten SOSTEn ja jäsenjärjestöjen yhteistyötä vaikuttamistoiminnassa voitaisiin kehittää. Vastauksissa tuli esille muun muassa toive matalan kynnyksen osallistumisen mahdollistamisesta, toivottiin esimerkiksi alueellisia tilaisuuksia ja webinaareja. Vastaajat toivoivat myös vaikuttamisosaamisen jakamista. Vaikuttamistyön tilaisuuksista toivottiin jäsenistöä osallistavia.

SOSTEn toivottiin edelleen kokoavan järjestöjen näkökulmia lausuntoihin ja muuhun vaikuttamismateriaaliin. Jäsenistön näkemyksiä toivottiin kysyttävän erityisesti aiheista, joista heillä on erityisosaamista. Näkemyksiä tulee kerätä vaiheessa, jossa on aito mahdollisuus vaikuttaa. Vastauksissa ymmärrettiin myös, että erilaisten näkemysten yhteensovittaminen ei ole aina helppoa. Keskustelu toivottiin kuitenkin pidettävän avoimena.

Vastauksissa ehdotettiin esimerkiksi lyhyen määräajan toimivien vaikuttamisryhmien kokoamista tiettyjen akuuttien asioiden ympärille. Ryhmissä asiantuntija avaisi asiaa järjestöille, mikä helpottaisi lausumista pienemmilläkin resursseilla. Vastauksissa tuli esille myös ehdotus eri teemaisten poolien kokoamisesta, joilta SOSTE voisi kysyä näkemyksiä eri aiheisiin nopeastikin ja pooli voisi ehdottaa kannanottoja. Toisaalta esitettiin näkemys, että ei tarvita enää yhtään uutta foorumia, työryhmää tai muuta ”jotta kaikki voisivat olla mukana” -mukaosallistamista.

Järjestöjä toivottiin kutsuttavan tasapuolisesti mukaan erilaiseen toimintaan. Pienten järjestöjen näkökulmia toivottiin huomioitavan paremmin. Lisäksi SOSTEn toivottiin tukevan järjestöjä löytämään toisistaan kumppaneita.

Tulokset rohkaisevat vahvistamaan yhteistyötä

Kyselyn tulosten perusteella jäsenjärjestöt ovat osallistuneet aktiivisesti yhteiseen vaikuttamistoimintaan ja näkevät SOSTEn tekemän työn tällä alueella pääosin oman työnsä kannalta hyödyllisenä. Suurin osa vastanneista on myös tulevaisuudessa valmis olemaan vielä aktiivisemminkin mukana yhteisessa tekemisessä.

Tämä on ilahduttava tulos ja hyvä pohja kehittää edelleen yhteistyötä, vaikkakin täytyy huomata, että kyselyyn vastasi vain reilu viidesosa jäsenistä. Kyselyyn vastanneet saattavat olla myös muuten aktiivisempia yhteistyössä ja tulokset näin antaa koko jäsenkenttää myönteisemmän kuvan yhteistyöstä.

Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille! Tulemme käymään tulokset huolellisesti läpi ja pohtimaan mahdollisuuksia kehittää omalta osaltamme yhteistyötä jatkossa.

Lisätietoja antaa SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

23.10.2020 07:58

SOSTE esittää lähes 3 miljardin euron hyvinvointi-investointeja EU:n elpymisrahoista

Hyvinvointitalous SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry vaatii, että EU:n elpymis- ja palautumisvälineen rahat käytetään sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Tämä edellyttää rakenteita muuttavia hyvinvointi-investointeja sekä sosiaali-, terveys-, koulutus-, energia- että elinkeinopolitiikan alueille. Suomen kansalliseen ohjelmaan kolmelle vuodelle saama rahoitus EU:n eri rahastoista on noin 3 miljardia euroa. Panostuksella tavoitellaan mahdollisimman suurta vaikuttavuutta, jolloin […]

Uutinen

5.10.2020 11:23

Uusi koronaepidemian aiheuttama väliaikainen poikkeamislaki voimaan

Kansalaisyhteiskunta Tasavallan presidentti vahvisti 2.10. lain väliaikaisesta poikkeamisesta osakeyhtiölaista, osuuskuntalaista, yhdistyslaista ja eräistä muista yhteisölaeista covid-19-epidemian leviämisen rajoittamiseksi (677/2020). Laki mahdollistaa, että yhdistyksen hallituksen päätöksellä yhdistysten kokouksiin voidaan osallistua etäyhteyksin tai asiamiehen välityksellä niissäkin yhdistyksissä, joissa se ei olisi yhdistyslain ja yhdistysten sääntöjen perusteella muuten mahdollista. Lain mukaan yhdistyksen hallitus voi myös päättää, että yhdistyksen kokoukseen […]

Uutinen

2.10.2020 12:13

Organisationsbarometern 2020: Styrelsearbetet i organisationerna fungerar bra

Järjestöbaro De nationella social- och hälsovårdsorganisationernas verksamhetsledare upplever att förhållandet mellan organisationens operativa ledning och förtroendevalda ledning fungerar bra både vad gäller arbets- och ansvarsfördelningen. Nästan nio av tio svarande bedömer att styrelsen känner väl till organisationens verksamhet och är medvetna om sitt ansvar i den. I den färska Organisationsbarometern 2020 efterfrågades social- och hälsovårdsorganisationernas verksamhetsledares […]