SOSTEn kyselyn tulos: Järjestöt haluavat ESR-rahoitukselta joustavuutta ja rakennerahasto-ohjelmilta strategisuutta


Etusivu / Uutiset / SOSTEn kyselyn tulos: Järjestöt haluavat ESR-rahoitukselta joustavuutta ja rakennerahasto-ohjelmilta strategisuutta

EU:n alue- ja rakennepolitiikan kansalliseen toteutukseen liittyvä rakennerahastojen ohjelmavalmistelu on ollut käynnissä reilun vuoden. SOSTE kysyi järjestöiltä kokemuksia rakennerahasto-ohjelmista ja erityisesti ESR-rahoituksesta.

EU:n alue- ja rakennepolitiikan kansalliseen toteutukseen liittyvä rakennerahastojen ohjelmavalmistelu on ollut käynnissä reilun vuoden työ- ja elinkeinoministeriön johdolla. Valmista pitäisi tulla niin, että uusi ohjelmakausi pääsisi starttaamaan vuoden 2021 alusta. Ohjelmasisältöjen valmistelun rinnalla on kesällä käynnistynyt myös lainsäädäntövalmistelu – rakennerahastoja koskeva lainsäädäntö vaatii uudistamista, jotta EU-sääntely ja kansalliset päätökset saadaan pantua toimeen.

SOSTE on edustanut sosiaali- ja terveysalan järjestöjä kansallisen ohjelmavalmistelun laajassa Koheesio 2021+ -työryhmässä, joka kokoaa sidosryhmät keskustelemaan ja kommentoimaan valmistelun eri vaiheita. Toistaiseksi ohjelmavalmistelussa on huomioitu hyvin SOSTElle ja sosiaali- ja terveysjärjestöille tärkeät teemat, kuten osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen, heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyden parantaminen sekä kaikkien ihmisten osaamisen ja työ- ja toimintakyvyn tukeminen.

SOSTEn kysyi järjestöjen kokemuksia rakennerahastoista

Ohjelmien toteutumisen kannalta keskeisessä asemassa ovat rahoitusmallit ja se, miten EU-rahaa voidaan käytännössä käyttää eri hankkeissa ja miksei pysyväisluonteisessakin toiminnassa. Sosiaali- ja terveysjärjestöille ennen kaikkea Euroopan sosiaalirahasto eli ESR on ollut keskeinen rahoituksen lähde.

SOSTE kysyi syyskuussa järjestöiltä kokemuksia rakennerahasto-ohjelmista ja erityisesti ESR-rahoituksesta. Tietoa tarvitaan, kun tulevan ohjelmakauden ohjelmia, lainsäädäntöä ja rahoitusmalleja seuraavina kuukausina lyödään lukkoon. Kyselyyn vastasi yli 40 järjestötoimijaa, ja vastauksista saatiin hyvä kuva sekä järjestöjen menneistä kokemuksista että niiden näkemistä kehittämistarpeista kansallisessa alue- ja rakennepolitiikassa.

Hankkeiden tuloksiin ollaan tyytyväisiä

Vastauksien perusteella rakennerahastoista rahoitetut hankkeet ovat olleet tarpeellisia ja hankkeiden toteuttajat ovat olleet niiden tuloksiin varsin tyytyväisiä. Hankkeiden yleisimpiä kohderyhmiä ovat olleet työttömät, maahanmuuttajat ja ikäihmiset. Vastaajien mukaan kohderyhmät on tavoitettu eri hankkeissa hyvin.

Kiitosta saa myös hyvin sujunut yhteistyö sidosryhmien kanssa. Järjestöjen hankkeissa tärkeimpiä sidosryhmiä ovat olleet kunnat sekä toiset järjestöt. Myös yhteistyötä rahoituksesta vastanneen tahon (yleensä ELY-keskus) kanssa kiiteltiin useassa vastauksessa.

Ruusuja kustannusmallista ja yhteistyöstä rahoittajan kanssa

Järjestöjen mukaan nykyisellä rahoituskaudella rahoitus- tai kustannusmallit ovat olleet aiempaa toimivampia. Ennen kaikkea tyytyväisiä on oltu niin sanottuun flat rate -kustannusmalliin, jossa osa hankkeen kustannuksista korvataan kiinteänä ennalta määriteltynä prosenttimääräisenä osuutena hankehenkilöstön palkkakustannuksista.

Hyvä yhteistyö rahoittajan kanssa oli monen vastaajan mielestä johtanut byrokratiataakan vähentymiseen. Monissa yhteistyöhankkeissa rahoituksen hallinnointi oli pystytty keskittämään hakijataholle, jolla on resursseja ja osaamista hoitaa se hyvin. Tällöin muut toimijat olivat pystyneet keskittymään täysipainotteisesti konkreettiseen hanketyöhön. ESR-rahoitusta pidettiin ylipäätään tärkeänä lisänä tavoitteellisen ja vaikuttavaksi todetun toiminnan rahoituskokonaisuuteen,

Risuja kankeasta hallinnosta ja taloudellisesta riskistä

Vaikka byrokratian keventymisestä ja kustannusmalleista saatiin positiivisiakin viestejä, raskas ja kankea hallinto nimettiin useissa vastauksissa edelleen suurimmaksi rakennerahastoihin liittyväksi käytännön ongelmaksi. Rahoituksen myöntäjien joustamattomuus, maksatusjärjestelmän kankeus, hankkeiden hallinnon vaatima osaaminen ja liian yksityiskohtainen seuranta olivat konkreettisia järjestöjen kokemia haasteita.

Myös rakennerahastohankkeisiin lähtemisestä seuraava taloudellinen riski mainittiin useassa vastauksessa ongelmallisena. Konkreettisina haasteina mainittiin esimerkiksi maksatusten viiveen aiheuttamat likviditeettiongelmat, melko korkeat omarahoitusosuudet sekä joustamattomuus kustannusten siirrossa todellisiin toteutuneisiin kohteisiin.

Kehittämisehdotuksia tuli runsaasti

Vastaajilla oli runsaasti kehittämisehdotuksia rakennerahasto-ohjelmien konkreettiseen toteuttamiseen. Jatkossa haluttiin hankepainotteisuuden sijaan lisää resursseja toimintojen juurruttamiseen. Byrokratiaa voitaisiin vastaajien mukaan vähentää luottamusta lisäämällä ja taloudellista riskiä puolestaan maksatusaikataulua nopeuttamalla sekä omarahoitusosuuksia pienentämällä. Myös kevyempiä rahoitusmuotoja – erityisesti pienemmille järjestöille – toivottiin.

Toiveena oli ylipäätään strategisempi ja kokonaisvaltaisempi ote rakennerahastohankkeisiin, päällekkäisyyksien välttäminen rahoitusta myönnettäessä ja yhteistyön tiivistäminen kansallisten rahoituslähteiden välillä. Yhtenä toiveena se, että rakennerahastohankkeiden toteuttajien verkostoa vahvistetaan. Sitä pidettiin hyvänä konkreettisena keinona johdonmukaisten ja tavoitteellisten hankekokonaisuuksien synnyttämiseksi.

Järjestön näkökulmia kannattaa kuunnella jatkossakin

SOSTE hyödyntää kyselyn tuloksia rakennerahasto-ohjelmiin liittyvässä vaikuttamistyössään. SOSTE toivoo, että järjestöt pystyvät hyödyntämään rakennerahastoja vastedes nykyistä paremmin. EU:n rakennerahastot ovat jatkossakin tärkeä väline järjestöille osallisuuden, työllisyyden ja sosiaalisen koheesion vahvistamistyössä Suomessa.

Tulevalla vuonna 2021 alkavalla ohjelmakaudella sosiaali- ja terveyssektorilla toimivat järjestöt ja säätiöt ovat edelleen keskeisiä toimijoita tämän työn toteuttamisessa. Siksi niiden näkökulmia muun muassa rahoituskäytäntöjen, hankekokonaisuuksien ohjaamisen ja hankesisältöjen kehittämiseen kannattaa kuunnella. Pienillä korjausliikkeillä rakennerahasto-ohjelmista voidaan tehdä seuraavalla ohjelmakaudella entistäkin vaikuttavampia.

Lisätietoja antaa SOSTEn pääekonomisti Jussi Ahokas.