Skip to content

SOSTEn vaikuttamisterveiset kevätkaudelle

4.2.2020 14.05

Sosiaali- ja terveyspalvelut
AsiakasmaksutHyvinvointi ja terveysHyvinvointitalousKansanterveysPerusturvaSairastamisen hintaSosiaali- ja terveyspalvelutSote-järjestötSote-uudistusToimeentuloTyöllisyys
Tämä vuosi on pääministeri Marinin hallituksen toiminnan kannalta keskeisin. Työ on päässyt alkuun ja isot uudistukset saatu käyntiin. Seuraavaksi pitää päästä alkua pidemmälle. Eduskunnan kevätistuntokauden alkajaisiksi SOSTE Suomen sosiaali ja terveys haluaa muistuttaa päättäjiä sote-järjestöjen keskeisistä vaikuttamiskärjistä, joilla edistetään hyvinvointia ja terveyttä sekä torjutaan eriarvoisuutta. Hallitusohjelman hyvät tavoitteet on nyt käännettävä käytännön teoiksi!

”To do” -lista:

  1. Sotu-uudistusta valmistelevan parlamentaarisen komitean työ on viimein saatava käyntiin. Työn on tähdättävä perusturvan parantamiseen ja järjestelmän selkiyttämiseen. Perusturvan taso on monilta osin jäänyt jälkeen yleisestä kustannuskehityksestä. Sen korottamista on jatkettava pitkäjänteisesti. Kevään kehysriihessä on oikea aika tehdä päätöksiä muun muassa lapsilisien korottamisesta. Lue lisää: kärkitavoite ja SOSTEn tuore selvitys perusturvaetuuksista
  2. Asiakasmaksulakiuudistuksessa terveyskeskusten lääkäri- ja sairaanhoitajapalvelut on muutettava maksuttomiksi. Lisäksi palvelu-, matka- ja lääkemaksukatot on yhdistettävä yhdeksi maksukatoksi. Yhteisen maksukaton taso on sidottava takuueläkkeeseen ja maksukertymää tarkasteltava 12 kuukauden jaksolla. Asiakasmaksut on huojennettava tai jätettävä perimättä aina kun asiakkaan elämäntilanne sitä vaatii. Sairastamisen kustannukset eivät saa olla kenellekään hoidon ja hoivan este. Lue lisää: kärkitavoite
  3. Tulevaisuuden sote-keskusohjelmaan liittyviä rahoituspäätöksiä tehtäessä on tuettava sellaisia hankkeita, joissa järjestöt ovat aitoja kumppaneita. Vain siten järjestöjen asiantuntemus saadaan täysimääräisesti käyttöön. Järjestöjen ja julkisen vallan kumppanuutta sekä kansalaisten osallisuutta on vahvistettava kehittämistyössä ja asiakkaan kuulemisessa. Sote-uudistuksesta päätettäessä on turvattava järjestöjen toimintaedellytykset. Järjestöjen palvelut ja hyvinvointia ja terveyttä edistävät toiminnot on tunnistettava, otettava osaksi palveluketjuja ja mahdollistettava toiminnan avustaminen. Lue lisää: kärkitavoite
  4. Työllisyyspolitiikassa on päästävä sanoista tekoihin. Suunnitellut työllisyystoimet on saatava käyntiin. Kohtaanto-ongelmaan on löydyttävä ratkaisuja ja osatyökykyisten työllistymisen esteitä on purettava. Järjestöjen rooli työllistäjinä, asiantuntijoina ja työllisyyspalveluiden tuottajina on tunnistettava ja turvattava uudistuksissa. Myös työssä olevien työkyvyn edistämiseen on tartuttava. Korkeampaa työllisyysastetta tavoiteltaessa on panostettava kaikkien työllisyyteen ja ehkäistävä valumat työstä työmarkkinoiden ulkopuolelle. Lue lisää: kärkitavoite
  5. Oikeilla veroratkaisuilla voidaan edistää kansanterveyttä, tasata tuloeroja sekä tasapainottaa valtiontaloutta. Hallituksen on tämän vuoden aikana selvitettävä ja valmisteltava kansanterveysperusteisen haittaveron (sokeri, suola ja rasva) käyttöönotto. Laaja-alainen vero muuttaisi parhaassa tapauksessa sekä kuluttajien että tuottajien käyttäytymistä ja tekisi saatavilla olevista elintarvikkeista terveellisimpiä. Lue lisää: kärkitavoite
  6. Arpajaislain uudistuksessa on edettävä ripeästi. Vastuullisesti toimiva yksinoikeusjärjestelmä on tehokkain tapa ehkäistä rahapelaamisen haittavaikutuksia ja samanaikaisesti turvata yleiseksi hyväksi tuleva osuus pelien tuotosta. Jotta rahapelituotoista avustettava järjestöjen työ niin kulttuurin, nuorison, liikunnan kuin sosiaali- ja terveyden saralla voidaan turvata, valtion pitää kompensoida rahapelituottojen laskua laskemalla arpajaisveroa. Järjestöjen työ ja sen hyvinvointivaikutukset ovat erityisen merkityksellisiä niukkenevien resurssien aikana, eikä tätä työtä ole varaa menettää. Lue lisää: kärkitavoite

Muut teeman artikkelit

Artikkeli

Riittävän toimeentulon turvaaminen kaikille on hyvinvointi-investointi tulevaisuuteen

Artikkelisarjasta Koronan jälkeen 30.6.2020 Anna Järvinen erityisasiantuntija, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Koronakriisi vaati nopeasti sosiaaliturvan kattavuuden laajentamista Kun koronapandemia tavoitti Suomen maaliskuussa, seurasi terveyskriisiä nopeasti monien ihmisten kohdalla myös toimeentulon kriisi. Koronarajoitusten astuttua voimaan ja ihmisten eristäytyessä koteihinsa, monelta yksinyrittäjältä ja freelancerilta loppuivat työt kuin seinään. Näiden ryhmien sosiaaliturva on heikompi kuin palkansaajilla. […]

Uutinen

30.6.2020 12:00

Sote-alan ilmastotoimissa tarvitaan kannustimia ja ohjausta

Asennoituminen ilmastonmuutokseen on muuttunut selvästi sosiaali– ja terveysjärjestöissä. Vuonna 2016 SOSTEn julkaisemassa Järjestöbarometrissa peräti 60 prosenttia järjestöistä vastasi, ettei usko ilmastonmuutoksen vaikuttavan juurikaan järjestön toimintaan. Vuonna 2020 jo lähes 70 prosenttia järjestöistä kertoi, että heillä on toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi.  ”SOSTE nosti vuonna 2019 esiin sosiaali- ja terveysalan roolia ilmastonmuutoksessa ja myönsi SOSTE-palkinnon nuorten ilmastolakkoliikkeelle. Järjestöjen aktivoitumisesta huolimatta sote-alalla  kaivataan lisää tietoa ilmastonmuutoksen suorista ja epäsuorista vaikutuksista”, kertoo SOSTEn ilmastomuutoksen ja kestävän kehityksen erityisasiantuntija Ansku Holstila.  MDIn […]

Artikkeli

Ilmastokriisi ei katoa: sosiaali- ja terveysalan rooli reilussa ja kestävässä jälleenrakennuksessa

Artikkelisarjasta Koronan jälkeen 26.6.2020 Ansku Holstila erityisasiantuntija, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry   Ilmastonmuutoksen uhka ei ole koronapandemian myötä kadonnut, ja ilmastokysymykset ovat pysyneet esillä niin korona-ajan yhteiskunnallisessa keskustelussa kuin SOSTEn skenaariotyössäkin. Poikkeusolot ovat vähentäneet päästöjä väliaikaisesti, mutta olennaista ilmastokriisin torjumisessa on, miten jatketaan tästä eteenpäin. Haasteena on nopeiden ratkaisujen samanaikainen tarve sekä koronakriisin […]