Skip to content

SOSTEn verkostojen hyöty punnittiin

3.2.2021 9.00

Sote-järjestöt
SOSTESote-järjestöt

SOSTEn verkostot kokoavat vuosittain reilut 600 sosiaali- ja terveysjärjestöjen ammattilaista yhteisten teemojen ääreen. Jäsenmäärältään laajimpia ja toimintamuodoiltaan vakiintuneimpia verkostoja ovat Kuntoutusverkosto (KUVE) ja Potilas- ja kansanterveysjärjestöjen verkosto (POTKA). Verkostorakenne elää jonkin verran vuosittain. Vuonna 2020 käynnistyi uutena verkostona Terveyden edistämisen verkosto.

Verkostopuntari-kyselyllä selvitettiin verkostojen tavoitteellisuutta, hyödyllisyyttä, tuloksia ja toimivuutta. Palautteen avulla kehitetään verkostojen toimintaa. Verkostopuntari-kysely toteutettiin 28.10. – 9.11.2020. Kyselyssä oli mukana 11 SOSTEn koordinoimaa verkostoa, joissa on yhteensä 603 jäsentä. Kyselyyn vastasi 155 henkilöä eli 26 % verkostojen jäsenistä. Edellisen kerran verkostojen toimivuutta selvitettiin Verkostopuntari kyselyllä vuonna 2016.

Verkostoista saadaan ajankohtaista tietoa ja ne tukevat yhteistä vaikuttamista

66 prosenttia Verkostopuntarin vastaajista koki saavansa verkoston toiminnasta erittäin paljon tai paljon hyötyä. Verkosto-osallistumisen suurimmaksi hyödyksi koettiin se, että verkostoista saa uutta ja ajankohtaista tietoa. Hyödylliseksi koettiin myös se, että verkostojen avulla voi ennakoida toimintaympäristön tapahtumia ja verkoston kautta voi tehdä yhteistä vaikuttamistyötä.

”[Verkostosta] saa tietoa esim. lainsäädännön prosesseista ja erilaisten selvitysten, kehityshankkeiden jne. etenemisestä, eri työryhmien kuulumisia jne. Tämä on tietoa, jota en välttämättä saisi mistään muualta, en ainakaan uutisia tai tutkimuksia lukemalla.” (POTKA-verkoston jäsen)

”Kuntoutus on muutoksessa. Pysyn verkoston avulla kiinni sen ”kehitysaskeleissa”. Tämä on erityisen tärkeää, koska kuntoutus on moniulotteinen asia ja sijoittuu hallinnollisestikin useamman ministeriön alle. Verkostoni on kasvanut KUVEn myötä.” (KUVE-verkoston jäsen)

Lähes puolet vastaajista kokee saavansa verkostoista myös vertaistukea ja tukea omassa työssä kehittymiseen.

”Ajantasaista tietoa, työnkehittämistä ja oman itsensä kehittämistä. Kuulee, mitä muut pienissä järjestöissä toimijat tekevät. Pienjärjestöt-verkoston rikkaus on hyvin kirjava järjestöjoukko.” (Pienjärjestöt verkoston jäsen)

”Jo sen olemassaolo antaa voimaa, tulee paikkoja, joissa kysyä ja Soste tuottaa toimintaympäristötietoa, jota itse voisi olla vaikea tai ei ehtisi hankkia.” (Toiminnanjohtajaverkoston jäsen)

69 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että verkostoilla on selkeät tavoitteet ja niiden toiminta myös vastaa asetettuja tavoitteita. Vaikeampaa oli sen sijaan arvioida, mitä tuloksia verkostot olivat saaneet aikaan. Reilut puolet (53%) vastaajista arvioi, että tuloksia on saatu aikaa, toinen puoli ei osannut sanoa (42%), onko tuloksia saatu aikaan vai ei. Tulosten saavuttamista edesauttaa mm. tavoitteellinen työskentely, verkoston hyvä yhteishenki ja osaava ja aktiivinen verkoston sihteeri.

”Köyhyysongelmaa on pidetty esillä ja tuotettu tietoa kuten Köyhyysvahti.” (EAPN-Fin Suomen köyhyyden vastaisen verkoston jäsen)

”Lasten terveyskäräjät ja terveyspoliittinen vaikuttamistyö.” (Lasten Terveysfoorumin jäsen)

Etäkokoukset ovat toimineet hyvin

87 prosenttia vastaajista ilmoitti etäkokousten toimineen erittäin hyvin tai melko hyvin. Avovastauksissa toivottiin, että etäosallistuminen mahdollistettaisiin myös jatkossa. Toisaalta etäkokoustyökalujen hallinta on tuottanut osalle vaikeuksia. Etäkokousten toivotaan olevan tiiviitä ja kokouksia tulisi pitää säännönmukaisesti. Kaiken kaikkiaan valtaosa vastaajista pitää SOSTEn tapaa koordinoida verkostojen toimintaa erittäin hyvänä tai hyvänä.

Kehittämisehdotuksissa toivottiin, että vuorovaikutteisen työskentelyyn mahdollisuuksia lisättäisiin ja että verkostoille määriteltäisiin entistä selkeämpiä päämääriä, jotta verkostotyöskentely olisi tavoitteellisempaa. Verkostojäseniä osallistavaa yhteistyötä ja yhteistä vaikuttamistyötä haluttaisiin lisätä. Esimerkiksi ennakkomateriaali voisi auttaa orientoitumaan yhteisiin tapaamisiin tavoitteellisemmin ja tehokkaammin.

Verkostot vuonna 2020

Vuonna 2020 SOSTE järjesti 32 verkostotapaamista. Verkostotapaamiset ovat tyypillisesti 10 – 20 henkilön ryhmätapaamisia. Etäosallistumisen mahdollisuus lisäsi selvästi osallistumista verkostotapaamisiin. Esimerkiksi SOSTEn ja Toiminnanjohtajaseuran yhdessä tuottaman Toiminnanjohtajaverkoston etätapaamisessa oli parhaimmillaan paikalla lähes 200 osallistujaa. Myös SOSTE ja Opintokeskus Siviksen yhteinen Pienjärjestöt verkosto kokosi suosituimpaan tapaamiseensa 70 osallistujaa.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

22.9.2021 08:30

SOSTE juhlisti kymmenvuotista taivaltaan

Kansalaisyhteiskunta Järjestöjohdon perinteinen syysfoorumi pidettiin tällä kertaa juhlaseminaarina Helsingin Musiikkitalolla SOSTEn 10-vuotisen taipaleen kunniaksi. Puheenvuoroja järjestökentälle kuultiin niin politiikan kuin urheilun huipulta. SOSTEn perustajajärjestöjen entiset puheenjohtajat muistelivat kattojärjestöjen yhdistystä, arvioivat SOSTEn toimintaa ja loivat katsetta tulevaan. Tilaisuuden avaussanoissa SOSTEn hallituksen puheenjohtaja Eija Koivuranta korosti, että SOSTEsta on kymmenvuotisen historiansa aikana kasvanut vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja. Toiminnan juuret […]

Uutinen

7.9.2021 10:18

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen puolustaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitusta ja itsenäistä toimintaa

Kansalaisyhteiskunta Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen muistuttaa kirjoituksessaan, että järjestöt tuottavat tärkeitä palveluita ja toimintoja, mutta niillä on myös demokratiarooli. ”Kansalaistoiminta ja kansalaisjärjestöt ovat kansanvallan kivijalka. Ilman aktiivista ja itsenäistä kansalaisyhteiskuntaa ei ole toimivaa demokratiaa”. Sarkkisen mukaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituspohjan vaarantumisella voisi olla vakavia vaikutuksia hyvinvoinnin ja eriarvoisuuden kannalta. “Järjestöjen toiminnan supistuessa moni järjestöjen toiminnan piirissä […]

Uutinen

31.8.2021 10:30

Kysely: Suomessa isoja alueittaisia eroja siinä, kuinka hyvin järjestöt ovat saatavissa mukaan sote-uudistukseen

Sote-järjestöt Suomessa on suuria alueellisia eroja siinä, kuinka kattavasti järjestöt ovat osallistettavissa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen. Alueellisia eroja on myös siinä, kuinka hyvin järjestöjen yhteistyörakenteet pystyvät tuomaan järjestöjä yhteen ja kuinka kattavasti ne pystyvät tavoittamaan sosiaali- ja terveysyhdistykset eri puolilla maata. Tämä selviää Järjestöjen sote-muutostuen kesäkuisesta hyvinvointialueiden tilannekuvakyselystä. Siihen vastasivat muutostuen eri puolilla Suomea työskentelevät järjestöasiantuntijat […]