Skip to content

Suomalaisten järjestöjen luottamustehtävät lisääntyneet kansainvälisissä verkostoissa

26.11.2019 11.06

Kansalaisyhteiskunta
Kansainvälinen toimintaJärjestöilleKansalaisyhteiskunta

SOSTE kartoitti lokakuussa jäseniensä kansainvälistä toimintaa webropol -kyselyllä. Kysely toteutettiin edellisen kerran syksyllä 2016. Kyselyllä kartoitettiin muun muassa jäsenien kansainvälisen toiminnan luonnetta, sisältöjä, volyymiä, hanketoimintaa ja luottamustoimia kansainvälisissä järjestöissä. Pyysimme jäseniä myös kertomaan, saavatko ne tarpeeksi tietoa SOSTEn kansainvälisestä toiminnasta ja millaista kansainvälistä toimintaa meiltä toivotaan. Kyselyyn vastasi 43 prosenttia jäsenistä, mikä on erittäin hyvä tulos.

Kansainväliseen työhön käytetään työpanosta keskimäärin vajaan yhden henkilötyövuoden verran

Kyselyn vastanneista järjestöistä suurin osa (78 %) tekee kansainvälistä työtä. Työtä tehdään pääasiassa muiden töiden ohella, mutta järjestöissä on myös osa- tai kokopäiväisiä kansainvälisen työn tekijöitä. Kansainväliseen työhön käytetään järjestöissä työpanosta keskimäärin vajaan yhden henkilötyövuoden verran. Lähes kaikilla (91 %) vastanneilla järjestöillä on jäsenyyksiä pohjoismaisissa, eurooppalaisissa tai globaaleissa verkostoissa ja 60 prosenttia osallistuu niiden hallitus- ja/tai työryhmätyöskentelyyn. Lähes neljäsosalla (23 %) vastanneista järjestöistä on omia kansainvälisiä hankkeita ja 40 prosenttia osallistuu yhteistyökumppanina johonkin kansainväliseen hankkeeseen. Vastanneista järjestöistä 62 prosenttia pyrkii vaikuttamaan Eurooppatason tai muun kansainvälisen tason strategioihin tai ohjelmiin kansainvälisessä toiminnassaan. Lentomatkustamiseen liittyvä haittoja on mietitty 63 prosentissa vastanneista järjestöistä. Hieman yli puolet (55 %) vastanneista järjestöistä kokee saavansa tarpeeksi tietoa SOSTEn kansainvälisestä toiminnasta. 72 prosenttia toivoo SOSTEn järjestävän opintomatkoja lähinnä Pohjoismaihin ja Eurooppaan.

Viisi keskeistä tulosta

Jäsenet ovat erittäin aktiivisia erilaisissa kansainvälisissä verkostoissa. Jäsenillä on tällä hetkellä esimerkiksi erilaisia hallituspaikkoja 29 kpl sekä puheenjohtajuuksia (varsinaisia ja vara) 12 kpl. Määrä on lisääntynyt vuodesta 2016, jolloin vastaavat luvut olivat 22 ja 6.

Vastaajien mielestä keskeisintä antia kansainvälisestä yhteistyöstä on mm. tiedon saanti, hyvien käytäntöjen, toimintamallien ja osaamisen vaihto, yhteistyö ja verkostot sekä vaikuttamismahdollisuudet.

Yhden vastaajan tiivistys kansainvälisen yhteistyön annista:

”Kansainvälisellä toiminnalla on kolme tavoitetta 1) vaikuttaa yhdessä muiden kanssa kv-tason sopimuksiin ja politiikkaan tavoitteidemme mukaisesti 2) oppia muilta 3) tarjota oma kokemuksemme muiden hyödynnettäväksi.”

Kyselyyn vastaajat olivat hyvin perillä lentomatkustamiseen liittyvistä haitoista. Osa kertoi, että he pyrkivät suosimaan etäkokouksia ja vaihtoehtoisia matkustustapoja kuten junaa silloin, kun se on mahdollista. Osa kertoi, että heillä on tehty päätös lentokompensaatiosta tai että matkoilla pyritään suosimaan suoria lentoja. Muutamat vastaajat mainitsivat, että järjestössä on tehty tai työnalla kestävän kehityksen strategia, ympäristösuositukset tai vastuullisuussuunnitelma, johon sisältyy omien toimien ilmasto- ja muiden ympäristövaikutusten minimointi.

Muutama vastaaja kertoi, että heillä olisi halua tehdä kansainvälistä yhteistyötä, mutta rahoittaja on rajannut, että avustuksella ei ole mahdollisuutta sitä tehdä. Työhön on vaikea saada rahoitusta mistään mm. ESR-hankkeet ovat hallinnollisesti haastavia varsinkin pienille järjestöille.

Osa vastaajista tuntee SOSTEn tekemää kansainvälistä työtä hyvin, mutta osa kaipasi lisää tietoa. Monet toivoivat, että SOSTEkirjettä hyödynnettäisiin nykyistä enemmän SOSTEn kansainvälisestä työstä viestimiseen. Päätimme tarttua tähän ehdotukseen ja jatkossa on tarkoitus, että SOSTEkirjeellä on vuosittain 2-3 kansainväliseen toimintaan keskittyvää teemanumeroa alkaen 26.11.2019.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

16.2.2021 12:29

Työryhmä esittää uutta toimintaryhmälakia sekä muutoksia yhdistyslakiin – voit lausua mietinnöstä 14.4. mennessä

Kansalaisyhteiskunta Oikeusministeriön maaliskuussa 2019 asettama Yhteisöllinen kansalaistoiminta 2020-luvulla -työryhmä julkaisi mietintönsä 15.2. Mietintö sisältää työryhmän ehdotukset yhdistyslain muuttamiseksi. Lisäksi työryhmä ehdottaa, että erityisesti tilapäisen ja pienimuotoisen kansalaistoiminnan organisoimisen helpottamiseksi säädettäisiin uudenlaisesta vaihtoehtoisesta yhteisömuodosta. Uusi yhteisömuoto olisi nimeltään toimintaryhmä, ja siitä säädettäisiin erillisessä toimintaryhmälaissa. Työryhmän keskeisimmät muutosehdotukset yhdistyslakiin koskevat sääntömääräykseen perustuvan toimitusjohtajatoimielimen sallimista, kahden tai useamman yhdistyksen […]

Uutinen

2.2.2021 14:30

Suomen järjestökentälle sataa kiitosta koronan vastaisesta taistelusta, mutta tulevaisuutta varjostaa järjestörahoituksen epävarmuuden harmaat pilvet

Kansalaisyhteiskunta Suomen järjestökentän johto kokoontui 19.1. keskustelemaan järjestöjen tulevaisuudesta ja toimintaedellytyksistä. Kattojärjestöjen Sosten, Allianssin, Kulta ry:n ja Olympiakomitean järjestämässä seminaarissa aihetta pohdittiin useammasta näkökulmasta: miten rakenteelliset muutokset, kuten sote-uudistus, Veikkauksen rahapelituottojen väheneminen sekä kuntatalouden kurjuus vaikuttavat järjestöjen toimintaan. Tilaisuudessa tuli useaan kertaan esille järjestökentän merkittävä yhteiskunnallinen rooli ja huoli sen rahoituksesta. Veikkauksen rahapelituottojen vähenemiseen on varauduttu […]

Uutinen

26.1.2021 11:51

Ehdota jäseniä avustusasiain neuvottelukuntaan sekä sen arviointi- ja avustusjaostoon

Avustusjärjestelmä Rahapeliyhteisöjen yhdistyessä perustettiin asetuksella avustusasiain neuvottelukunta sekä sille arviointi- ja avustusjaosto. Näiden ensimmäinen toimikausi tulee tänä keväänä päätökseensä. Neuvottelukunnan tehtävänä on mm. antaa ministeriölle lausuntoja avustuksen suuntaamisen painopisteistä ja avustusstrategiasta. Jaoston tehtävänä on mm. antaa lausunto sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen valmistelemasta avustusehdotuksesta ennen ministeriön päätöksentekoa. Näiden toimielinten kautta avustuksensaajat siis kykenevät vaikuttamaan avustuspolitiikkaan. Neuvottelukunnassa on […]