Skip to content

Suomalaisten järjestöjen luottamustehtävät lisääntyneet kansainvälisissä verkostoissa

26.11.2019 11.06

Kansalaisyhteiskunta
Kansainvälinen toimintaJärjestöilleKansalaisyhteiskunta

SOSTE kartoitti lokakuussa jäseniensä kansainvälistä toimintaa webropol -kyselyllä. Kysely toteutettiin edellisen kerran syksyllä 2016. Kyselyllä kartoitettiin muun muassa jäsenien kansainvälisen toiminnan luonnetta, sisältöjä, volyymiä, hanketoimintaa ja luottamustoimia kansainvälisissä järjestöissä. Pyysimme jäseniä myös kertomaan, saavatko ne tarpeeksi tietoa SOSTEn kansainvälisestä toiminnasta ja millaista kansainvälistä toimintaa meiltä toivotaan. Kyselyyn vastasi 43 prosenttia jäsenistä, mikä on erittäin hyvä tulos.

Kansainväliseen työhön käytetään työpanosta keskimäärin vajaan yhden henkilötyövuoden verran

Kyselyn vastanneista järjestöistä suurin osa (78 %) tekee kansainvälistä työtä. Työtä tehdään pääasiassa muiden töiden ohella, mutta järjestöissä on myös osa- tai kokopäiväisiä kansainvälisen työn tekijöitä. Kansainväliseen työhön käytetään järjestöissä työpanosta keskimäärin vajaan yhden henkilötyövuoden verran. Lähes kaikilla (91 %) vastanneilla järjestöillä on jäsenyyksiä pohjoismaisissa, eurooppalaisissa tai globaaleissa verkostoissa ja 60 prosenttia osallistuu niiden hallitus- ja/tai työryhmätyöskentelyyn. Lähes neljäsosalla (23 %) vastanneista järjestöistä on omia kansainvälisiä hankkeita ja 40 prosenttia osallistuu yhteistyökumppanina johonkin kansainväliseen hankkeeseen. Vastanneista järjestöistä 62 prosenttia pyrkii vaikuttamaan Eurooppatason tai muun kansainvälisen tason strategioihin tai ohjelmiin kansainvälisessä toiminnassaan. Lentomatkustamiseen liittyvä haittoja on mietitty 63 prosentissa vastanneista järjestöistä. Hieman yli puolet (55 %) vastanneista järjestöistä kokee saavansa tarpeeksi tietoa SOSTEn kansainvälisestä toiminnasta. 72 prosenttia toivoo SOSTEn järjestävän opintomatkoja lähinnä Pohjoismaihin ja Eurooppaan.

Viisi keskeistä tulosta

Jäsenet ovat erittäin aktiivisia erilaisissa kansainvälisissä verkostoissa. Jäsenillä on tällä hetkellä esimerkiksi erilaisia hallituspaikkoja 29 kpl sekä puheenjohtajuuksia (varsinaisia ja vara) 12 kpl. Määrä on lisääntynyt vuodesta 2016, jolloin vastaavat luvut olivat 22 ja 6.

Vastaajien mielestä keskeisintä antia kansainvälisestä yhteistyöstä on mm. tiedon saanti, hyvien käytäntöjen, toimintamallien ja osaamisen vaihto, yhteistyö ja verkostot sekä vaikuttamismahdollisuudet.

Yhden vastaajan tiivistys kansainvälisen yhteistyön annista:

”Kansainvälisellä toiminnalla on kolme tavoitetta 1) vaikuttaa yhdessä muiden kanssa kv-tason sopimuksiin ja politiikkaan tavoitteidemme mukaisesti 2) oppia muilta 3) tarjota oma kokemuksemme muiden hyödynnettäväksi.”

Kyselyyn vastaajat olivat hyvin perillä lentomatkustamiseen liittyvistä haitoista. Osa kertoi, että he pyrkivät suosimaan etäkokouksia ja vaihtoehtoisia matkustustapoja kuten junaa silloin, kun se on mahdollista. Osa kertoi, että heillä on tehty päätös lentokompensaatiosta tai että matkoilla pyritään suosimaan suoria lentoja. Muutamat vastaajat mainitsivat, että järjestössä on tehty tai työnalla kestävän kehityksen strategia, ympäristösuositukset tai vastuullisuussuunnitelma, johon sisältyy omien toimien ilmasto- ja muiden ympäristövaikutusten minimointi.

Muutama vastaaja kertoi, että heillä olisi halua tehdä kansainvälistä yhteistyötä, mutta rahoittaja on rajannut, että avustuksella ei ole mahdollisuutta sitä tehdä. Työhön on vaikea saada rahoitusta mistään mm. ESR-hankkeet ovat hallinnollisesti haastavia varsinkin pienille järjestöille.

Osa vastaajista tuntee SOSTEn tekemää kansainvälistä työtä hyvin, mutta osa kaipasi lisää tietoa. Monet toivoivat, että SOSTEkirjettä hyödynnettäisiin nykyistä enemmän SOSTEn kansainvälisestä työstä viestimiseen. Päätimme tarttua tähän ehdotukseen ja jatkossa on tarkoitus, että SOSTEkirjeellä on vuosittain 2-3 kansainväliseen toimintaan keskittyvää teemanumeroa alkaen 26.11.2019.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

3.7.2020 07:58

Sosiaalibarometri 2020: Korona vahvisti kolmannen sektorin roolia viranomaistoiminnan kumppanina

Sosiaalibaro Tuore Sosiaalibarometri 2020 osoittaa, että muun muassa seurakuntien, järjestöjen ja kansalaisten omalla aktiivisuudella oli tärkeä rooli kevään koronaponnisteluissa. Viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyö toimi Sosiaalibarometrin mukaan erinomaisesti. Vastauksissa korostettiin erityisesti kolmannen sektorin toimijoiden nopeutta, ketteryyttä ja aitoa auttamisen halua. Kuntien sosiaali- ja terveysjohtajista peräti 64 prosenttia kertoi, että korona-aikana käynnistettiin uusia toimintamuotoja kolmannen sektorin toimijoiden […]

Uutinen

3.7.2020 07:54

Socialbarometern 2020: Corona förstärkte den tredje sektorns roll som myndighetsverksamhetens partner

Sosiaalibaro Den färska Socialbarometern 2020 visar att bland annat församlingarnas, organisationernas och medborgarnas egen verksamhet har haft en viktig roll i vårens coronakamp. Myndigheters och andra aktörers samarbete fungerade utmärkt enligt Socialbarometern. I svaren betonades särskilt den tredje sektorns aktörers snabbhet, smidighet och genuina vilja att hjälpa. Av kommunernas social- och hälsochefer uppgav upp till 64 […]

Uutinen

30.6.2020 15:51

Koronaviruksen perusteella myönnettävää kustannustukea voivat hakea myös liiketoimintaa harjoittavat säätiöt ja yhdistykset

Järjestöille Uutta kustannustukea voi hakea Valtiokonttorista  7.7.2020 alkaen. Haku tapahtuu sähköisellä hakemuksella Valtiokonttorin verkkosivulla. Tukea on haettava viimeistään 31.8.2020. Tuki on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on pudonnut merkittävästi koronaviruksen vuoksi ja joilla on vaikeasti sopeutettavia kustannuksia. Tuki kohdentuu koronaviruspandemiasta kaikkein eniten kärsiviin yrityksiin ja toimialoihin. Kustannustuki on tarkoitettu yrityksille, jotka täyttävät seuraavat ehdot: Yrityksen toimiala kuuluu […]