SOSTE kartoitti lokakuussa jäseniensä kansainvälistä toimintaa webropol -kyselyllä. Kysely toteutettiin edellisen kerran syksyllä 2016. Kyselyllä kartoitettiin muun muassa jäsenien kansainvälisen toiminnan luonnetta, sisältöjä, volyymiä, hanketoimintaa ja luottamustoimia kansainvälisissä järjestöissä. Pyysimme jäseniä myös kertomaan, saavatko ne tarpeeksi tietoa SOSTEn kansainvälisestä toiminnasta ja millaista kansainvälistä toimintaa meiltä toivotaan. Kyselyyn vastasi 43 prosenttia jäsenistä, mikä on erittäin hyvä tulos.
Kansainväliseen työhön käytetään työpanosta keskimäärin vajaan yhden henkilötyövuoden verran
Kyselyn vastanneista järjestöistä suurin osa (78 %) tekee kansainvälistä työtä. Työtä tehdään pääasiassa muiden töiden ohella, mutta järjestöissä on myös osa- tai kokopäiväisiä kansainvälisen työn tekijöitä. Kansainväliseen työhön käytetään järjestöissä työpanosta keskimäärin vajaan yhden henkilötyövuoden verran. Lähes kaikilla (91 %) vastanneilla järjestöillä on jäsenyyksiä pohjoismaisissa, eurooppalaisissa tai globaaleissa verkostoissa ja 60 prosenttia osallistuu niiden hallitus- ja/tai työryhmätyöskentelyyn. Lähes neljäsosalla (23 %) vastanneista järjestöistä on omia kansainvälisiä hankkeita ja 40 prosenttia osallistuu yhteistyökumppanina johonkin kansainväliseen hankkeeseen. Vastanneista järjestöistä 62 prosenttia pyrkii vaikuttamaan Eurooppatason tai muun kansainvälisen tason strategioihin tai ohjelmiin kansainvälisessä toiminnassaan. Lentomatkustamiseen liittyvä haittoja on mietitty 63 prosentissa vastanneista järjestöistä. Hieman yli puolet (55 %) vastanneista järjestöistä kokee saavansa tarpeeksi tietoa SOSTEn kansainvälisestä toiminnasta. 72 prosenttia toivoo SOSTEn järjestävän opintomatkoja lähinnä Pohjoismaihin ja Eurooppaan.
Viisi keskeistä tulosta
Jäsenet ovat erittäin aktiivisia erilaisissa kansainvälisissä verkostoissa. Jäsenillä on tällä hetkellä esimerkiksi erilaisia hallituspaikkoja 29 kpl sekä puheenjohtajuuksia (varsinaisia ja vara) 12 kpl. Määrä on lisääntynyt vuodesta 2016, jolloin vastaavat luvut olivat 22 ja 6.
Vastaajien mielestä keskeisintä antia kansainvälisestä yhteistyöstä on mm. tiedon saanti, hyvien käytäntöjen, toimintamallien ja osaamisen vaihto, yhteistyö ja verkostot sekä vaikuttamismahdollisuudet.
Yhden vastaajan tiivistys kansainvälisen yhteistyön annista:
”Kansainvälisellä toiminnalla on kolme tavoitetta 1) vaikuttaa yhdessä muiden kanssa kv-tason sopimuksiin ja politiikkaan tavoitteidemme mukaisesti 2) oppia muilta 3) tarjota oma kokemuksemme muiden hyödynnettäväksi.”
Kyselyyn vastaajat olivat hyvin perillä lentomatkustamiseen liittyvistä haitoista. Osa kertoi, että he pyrkivät suosimaan etäkokouksia ja vaihtoehtoisia matkustustapoja kuten junaa silloin, kun se on mahdollista. Osa kertoi, että heillä on tehty päätös lentokompensaatiosta tai että matkoilla pyritään suosimaan suoria lentoja. Muutamat vastaajat mainitsivat, että järjestössä on tehty tai työnalla kestävän kehityksen strategia, ympäristösuositukset tai vastuullisuussuunnitelma, johon sisältyy omien toimien ilmasto- ja muiden ympäristövaikutusten minimointi.
Muutama vastaaja kertoi, että heillä olisi halua tehdä kansainvälistä yhteistyötä, mutta rahoittaja on rajannut, että avustuksella ei ole mahdollisuutta sitä tehdä. Työhön on vaikea saada rahoitusta mistään mm. ESR-hankkeet ovat hallinnollisesti haastavia varsinkin pienille järjestöille.
Osa vastaajista tuntee SOSTEn tekemää kansainvälistä työtä hyvin, mutta osa kaipasi lisää tietoa. Monet toivoivat, että SOSTEkirjettä hyödynnettäisiin nykyistä enemmän SOSTEn kansainvälisestä työstä viestimiseen. Päätimme tarttua tähän ehdotukseen ja jatkossa on tarkoitus, että SOSTEkirjeellä on vuosittain 2-3 kansainväliseen toimintaan keskittyvää teemanumeroa alkaen 26.11.2019.