Skip to content

Suomelle Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajuus 2021

7.1.2021 9.59

Kansalaisyhteiskunta
EriarvoisuusKansainvälinen toimintaKansalaisyhteiskuntaSote-järjestöt

Suomi toimii Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana 2021, ja tämän lisäksi neuvosto juhlii 50vuotista taivaltaan tänä vuonna. Suomen puheenjohtajakauden ohjelman iskulause on ”Pohjoismaat, yhdessä”. Puheenjohtajakauden ohjelmassa nostetaan esille seuraavat teemat: vihreä Pohjola, sosiaalisesti kestävä Pohjola ja kilpailukykyinen Pohjola.  

Suomen puheenjohtajakauden ohjelman tavoitteena on että Pohjola olisi maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2020 maailmaan levinnyt pandemia osoitti vahvan pohjoismaisen yhteistyön tarpeen. Jatkuva vahva pohjoismainen yhteistyö missä välitetään vapaasta liikkuvuudesta ja sosiaalisesta turvasta sekä edistetään hyvää elämänlaatua on tärkeä myös tulevaisuudessa. Vahva Pohjola vahvistaa varautumisen tulevaisuuden yhteisiä haasteita varten. 

Sosiaalisesti kestävä Pohjola

Pohjoismainen hyvinvointimalli tukee sosiaalisesti kestävän Pohjolan kehittämistä. Sosiaalisesti tasa-arvoinen yhteiskunta on pohjoismaisen hyvinvointimallin kulmakivi. Demokratia, avoimuus, luottamus, hyvä julkinen hallinto, oikeusvaltioperiaate ja aktiivinen kansalaisyhteiskunta ovat pohjoismaisen hyvinvointimallin ainekset.  Kaikkien kansalaisten oikeus sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä sosiaalisiin turvaverkkoihin ovat sosiaalisesti kestävän Pohjolan selkäranka. Meneillään oleva pandemia on ravistellut pohjoismaisen hyvinvointimallin perustaa. Se on lisännyt kuiluja eri väestöryhmien välillä ja haavoittuvassa elämäntilassa olevat ovat tulleet entistä haavoittuvammiksi.  

”Työmarkkinoiden levottomuudet, lomautusten ja konkurssien kanssa ovat johtaneet Pohjoismaissa sosiaaliseen eriarvoisuuteen, mielenterveysongelmiin ja syrjäytymiseen. Nämä haasteet edellyttävät pohjoismaista yhteistä ponnistusta ja siksi on erittäin myönteistä, että yksi Suomen puheenjohtajakauden teemoista on sosiaalisesti kestävä Pohjola”, sanoo SOSTEn erityisasiantuntija Maria Helsing-Johansson. 

Kansalaisyhteiskunta ja pohjoismainen hyvinvointimalli

SOSTE on tyytyväinen siitä, että Suomen puheenjohtajakauden ohjelmassa korostuu kansalaisyhteiskunta aktiivisena kumppanina Pohjoismaiden julkiselle sektorille. Pohjoismainen kansalaisyhteiskunta edistää merkittävästi kansalaistensa terveyttä ja hyvinvointia. 

”Kansalaisyhteiskunnan ehkäisevä toiminta vähentää väestöryhmien välisiä kuiluja, ehkäisee syrjäytymistä ja tukee haavoittuvassa asemassa olevia asukkaita. Pandemia on osoittanut kansalaisyhteiskunnan vahvuudet yhteiskunnan ollessa kriisissä”, toteaa Helsing-Johansson.  

Pohjoismaissa kolmas sektori on auttanut ja tukenut asukkaita tilanteissa, joissa viranomaisten toiminta on pettänyt. Kansalaisyhteiskunnalla on esimerkiksi ollut merkittävä rooli neuvonnassa, elintarvikeavussa ja erilaisissa muissa tukipalveluissa. Kansalaisyhteiskunnan ja Pohjoismaiden viranomaisten välisen vahvan ja avoimen yhteistyön jatkaminen on tärkeää pohjoismaisen hyvinvointivaltion perustan vakauttamiseksi ja sosiaalisesti kestävän Pohjolan luomiseksi.  

SOSTE toivoo Pohjoismaiden ministerineuvostolta toimia Pohjoismaiden kansalaisyhteiskunnan toimijoiden välisen yhteistyön vahvistamiseksi. Käymällä avointa vuoropuhelua julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden välillä voimme luoda vahvan Pohjolan, jossa on hyvinvoivia asukkaita, kestävää kehitystä ja vahvaa yhteistä varautumista tuleviin haasteisiin.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

7.9.2021 10:18

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen puolustaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitusta ja itsenäistä toimintaa

Kansalaisyhteiskunta Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen muistuttaa kirjoituksessaan, että järjestöt tuottavat tärkeitä palveluita ja toimintoja, mutta niillä on myös demokratiarooli. ”Kansalaistoiminta ja kansalaisjärjestöt ovat kansanvallan kivijalka. Ilman aktiivista ja itsenäistä kansalaisyhteiskuntaa ei ole toimivaa demokratiaa”. Sarkkisen mukaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituspohjan vaarantumisella voisi olla vakavia vaikutuksia hyvinvoinnin ja eriarvoisuuden kannalta. “Järjestöjen toiminnan supistuessa moni järjestöjen toiminnan piirissä […]

Uutinen

31.8.2021 10:30

Kysely: Suomessa isoja alueittaisia eroja siinä, kuinka hyvin järjestöt ovat saatavissa mukaan sote-uudistukseen

Sote-järjestöt Suomessa on suuria alueellisia eroja siinä, kuinka kattavasti järjestöt ovat osallistettavissa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen. Alueellisia eroja on myös siinä, kuinka hyvin järjestöjen yhteistyörakenteet pystyvät tuomaan järjestöjä yhteen ja kuinka kattavasti ne pystyvät tavoittamaan sosiaali- ja terveysyhdistykset eri puolilla maata. Tämä selviää Järjestöjen sote-muutostuen kesäkuisesta hyvinvointialueiden tilannekuvakyselystä. Siihen vastasivat muutostuen eri puolilla Suomea työskentelevät järjestöasiantuntijat […]

Uutinen

26.8.2021 13:13

Sote-uudistusta tehdään nyt hyvinvointialueilla – webinaarin puhujat evästivät, miten liitto voi tukea paikallisyhdistyksiä vaikuttamaan ja järjestöt kertoa osaamisestaan alueilla

Sosiaali- ja terveyspalvelut Miten liitto voi tukea paikallisyhdistyksiä vaikuttamaan hyvinvointialueilla? Entä miten järjestöt voivat parhaiten kertoa osaamisestaan viranhaltijoille? Muun muassa näihin kysymyksiin pureuduttiin SOSTEn ja alueellisten verkostojärjestökumppanien muodostaman Järjestöjen sote-muutostuen webinaarissa keskiviikkona 25. elokuuta. Hyvinvointialueet tulevat – miten valtakunnalliset järjestöt löytävät paikkansa sote-Suomessa? -webinaari toi yhteen satoja järjestöjen ja sote-uudistuksen etenemisen yhteydestä kiinnostuneita. Sote-uudistuksen myötä järjestöt saavat uusia […]