Suomi toimii Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana 2021, ja tämän lisäksi neuvosto juhlii 50–vuotista taivaltaan tänä vuonna. Suomen puheenjohtajakauden ohjelman iskulause on ”Pohjoismaat, yhdessä”. Puheenjohtajakauden ohjelmassa nostetaan esille seuraavat teemat: vihreä Pohjola, sosiaalisesti kestävä Pohjola ja kilpailukykyinen Pohjola.
Suomen puheenjohtajakauden ohjelman tavoitteena on että Pohjola olisi maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2020 maailmaan levinnyt pandemia osoitti vahvan pohjoismaisen yhteistyön tarpeen. Jatkuva vahva pohjoismainen yhteistyö missä välitetään vapaasta liikkuvuudesta ja sosiaalisesta turvasta sekä edistetään hyvää elämänlaatua on tärkeä myös tulevaisuudessa. Vahva Pohjola vahvistaa varautumisen tulevaisuuden yhteisiä haasteita varten.
Sosiaalisesti kestävä Pohjola
Pohjoismainen hyvinvointimalli tukee sosiaalisesti kestävän Pohjolan kehittämistä. Sosiaalisesti tasa-arvoinen yhteiskunta on pohjoismaisen hyvinvointimallin kulmakivi. Demokratia, avoimuus, luottamus, hyvä julkinen hallinto, oikeusvaltioperiaate ja aktiivinen kansalaisyhteiskunta ovat pohjoismaisen hyvinvointimallin ainekset. Kaikkien kansalaisten oikeus sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä sosiaalisiin turvaverkkoihin ovat sosiaalisesti kestävän Pohjolan selkäranka. Meneillään oleva pandemia on ravistellut pohjoismaisen hyvinvointimallin perustaa. Se on lisännyt kuiluja eri väestöryhmien välillä ja haavoittuvassa elämäntilassa olevat ovat tulleet entistä haavoittuvammiksi.
”Työmarkkinoiden levottomuudet, lomautusten ja konkurssien kanssa ovat johtaneet Pohjoismaissa sosiaaliseen eriarvoisuuteen, mielenterveysongelmiin ja syrjäytymiseen. Nämä haasteet edellyttävät pohjoismaista yhteistä ponnistusta ja siksi on erittäin myönteistä, että yksi Suomen puheenjohtajakauden teemoista on sosiaalisesti kestävä Pohjola”, sanoo SOSTEn erityisasiantuntija Maria Helsing-Johansson.
Kansalaisyhteiskunta ja pohjoismainen hyvinvointimalli
SOSTE on tyytyväinen siitä, että Suomen puheenjohtajakauden ohjelmassa korostuu kansalaisyhteiskunta aktiivisena kumppanina Pohjoismaiden julkiselle sektorille. Pohjoismainen kansalaisyhteiskunta edistää merkittävästi kansalaistensa terveyttä ja hyvinvointia.
”Kansalaisyhteiskunnan ehkäisevä toiminta vähentää väestöryhmien välisiä kuiluja, ehkäisee syrjäytymistä ja tukee haavoittuvassa asemassa olevia asukkaita. Pandemia on osoittanut kansalaisyhteiskunnan vahvuudet yhteiskunnan ollessa kriisissä”, toteaa Helsing-Johansson.
Pohjoismaissa kolmas sektori on auttanut ja tukenut asukkaita tilanteissa, joissa viranomaisten toiminta on pettänyt. Kansalaisyhteiskunnalla on esimerkiksi ollut merkittävä rooli neuvonnassa, elintarvikeavussa ja erilaisissa muissa tukipalveluissa. Kansalaisyhteiskunnan ja Pohjoismaiden viranomaisten välisen vahvan ja avoimen yhteistyön jatkaminen on tärkeää pohjoismaisen hyvinvointivaltion perustan vakauttamiseksi ja sosiaalisesti kestävän Pohjolan luomiseksi.
SOSTE toivoo Pohjoismaiden ministerineuvostolta toimia Pohjoismaiden kansalaisyhteiskunnan toimijoiden välisen yhteistyön vahvistamiseksi. Käymällä avointa vuoropuhelua julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden välillä voimme luoda vahvan Pohjolan, jossa on hyvinvoivia asukkaita, kestävää kehitystä ja vahvaa yhteistä varautumista tuleviin haasteisiin.