Suomen järjestökentän johto kokoontui 19.1. keskustelemaan järjestöjen tulevaisuudesta ja toimintaedellytyksistä. Kattojärjestöjen Sosten, Allianssin, Kulta ry:n ja Olympiakomitean järjestämässä seminaarissa aihetta pohdittiin useammasta näkökulmasta: miten rakenteelliset muutokset, kuten sote-uudistus, Veikkauksen rahapelituottojen väheneminen sekä kuntatalouden kurjuus vaikuttavat järjestöjen toimintaan.
Tilaisuudessa tuli useaan kertaan esille järjestökentän merkittävä yhteiskunnallinen rooli ja huoli sen rahoituksesta. Veikkauksen rahapelituottojen vähenemiseen on varauduttu kokoamalla Erkki Liikasen johtamaan työryhmään politiikan raskassarjalaisia viitoittamaan tulevaisuuden rahoitusratkaisuja. Tälle työlle asetettiin seminaarissa kovat odotukset.
”Ennaltaehkäisyyn panostettava, järjestöt keksineet tämän jo aikaa sitten”
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru avasi kaksipäiväisen seminaarin puhumalla sotesta, koronasta ja järjestöjen merkityksestä. Kiurun mukaan tulevassa sote-uudistuksessa olennaisinta on panostaa palveluiden sisältöihin ja ennaltaehkäisyyn. ”Ennaltaehkäisyn merkityksen ovat järjestöt keksineet jo ajat sitten”, Kiuru summasi järjestöjen roolia.
Ministeri Kiuru myös kiitti järjestöjä niiden tekemästä arvokkaasta työstä koronakriisin hoidossa. Erityisen huolissaan hän oli yli 70-vuotiaiden sekä lasten ja nuorten tilanteesta, mihin koronakriisi on jättänyt ehkä kipeimmät jäljet. Näiden ihmisten asioiden hoidosta Kiuru mielellään kuulisi järjestöjen näkemyksiä.
EU:ssa näkyy kaupallinen lobbaaminen
Myös ministeri Kiurun puheenvuoron kommentaattorit europarlamentaarikko Silvia Modig ja Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio pitivät järjestöjen roolia todella merkittävänä ja näkivät sen korostuvan entisestään koronakriisin jälkihoidossa.
Modig syventyi omassa puheenvuorossaan järjestöjen vaikuttamistyön eroavaisuuksiin Suomessa ja Euroopan parlamentissa. Modigin mukaan EU:ssa korostuu isojen yritysten ja viestintätoimistojen rooli erityisesti siitä syystä, että EU-vaikuttaminen vaatii huomattavan paljon resursseja. Modig kannustaakin järjestöjä olemaan rohkeammin yhteydessä suomalaisiin meppeihin. Hän myös heittää ilmaan pohdinnan siitä, miten ja missä yhteyksissä järjestöt voisivat yhdessä suomalaisten meppien kanssa viestiä muille parlamentaarikoille keskeisistä asioista.
Aiheuttaako sote-uudistus yhdys-, raja- vai riitapintoja?
Tainio korosti järjestöjen roolia yhteisöllisyyden tuottajina ja merkittävinä työllistäjinä kunnissa. Tainio piti tärkeänä, että sote-järjestöjen kenttää ei hukata sote-uudistuksessa.
”Sote-palveluiden integraatio kunnan muihin ennaltaehkäiseviin ja hyvinvointiin liittyviin palveluihin on keskeistä. Yhteys näihin palveluihin ei saa katketa ja siksi tarvitaankin yhteistyötä hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen kesken”, Tainio pohti. Hänen mukaansa keskeinen kysymys on, muodostuuko uusiin rakenteisiin yhdys-, raja- vai riitapintoja kuntien ja hyvinvointialueiden välillä. Kuntien ja järjestöjen välisen suhteen hän uskoo säilyvän tiiviinä erityisesti ennaltaehkäisyssä ja sosiaalisen velan maksamisessa.
Lasten harrastustoiminta katkolla ja se huolestuttaa päättäjiä
Lasten ja nuorten harrastustoiminnan katkolla olo koronarajoitusten vuoksi huolestutti muiden muassa myös kansanedustaja Sari Multalaa. On tärkeää miettiä, miten turvallinen harrastaminen olisi mahdollista koronasta huolimatta. Hän korosti, että ilman järjestöjä julkisen sektorin ennaltaehkäisevä toiminta olisi todella heikkoa.
Multala pohti puheenvuorossaan myös järjestötoiminnan vaikutuksia. Kunnan myöntäessä rahallista tukea, on toiminnan vaikutuksia ja vaikuttavuutta tärkeä seurata ja pystyä osoittamaan.
Arviointiteemalla jatkoi myös Työ- ja elinkeinoministeriön alaisen Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskuksen johtaja Mika Pyykkö. Tulosten ja vaikutusten arviointiin tarvitaan hänen mukaansa toimijoiden yhteinen iso kuva ympäröivästä maailmasta. ”Maailma kuitenkin muuttuu nopeasti, ehdimmekö ja haluammeko luoda yhteistä kuvaa?”, kysyy Pyykkö. Oman toimintansa vaikutukset pystyy osoittamaan parhaiten, jos itsellä on selkeä näkemys omasta roolista ja tavoitteesta isossa kuvassa.
Kolmas sektori muutoksessa – Liikasen työryhmälle kovat odotukset
Seminaarin toinen päivä käynnistyi mielenkiintoisella keskustelulla järjestöjen roolista rakenteiden muuttuessa – oli kyseessä sitten sote-uudistus tai Veikkauksen tuoton väheneminen.
Valtiosihteeri Tuomo Puumala pohti kolmannen sektorin roolin muutosta viime vuosikymmeninä. Hänen mukaansa kansalaisyhteiskunta on nähty itseisarvona, kansalaisyhteiskunnan tavoitellessa samoja arvoja kuin valtio. Julkisen tuen osuus on samalla kasvanut merkittävästi viime vuosina. Kehitys on johtanut siihen, että tällä hetkellä myös lakisääteisiä tehtäviä hoidetaan veikkausvoittovaroilla.
Valtiosihteeri Saila Ruuth näki kolmannen sektorin työlle oman tärkeän roolinsa yhteiskunnassa. ”Sitä ei pidä nähdä vain julkisen sektorin toimintaa täydentävänä toimijana. Molemmilla on omat tehtävänsä”, Ruuth summasi. Järjestöjen keskeisimpinä tehtävinä hän piti vaikuttamista ja tiedon välittämistä.
Sote-uudistus vaikuttaa merkittävästi järjestöjen toimintakenttään. Ruuthin mukaan nyt onkin hyvä hetki määritellä, mikä on järjestön oma toimintakenttä: toimiiko paikallisesti kunnissa, laajentaako toimintaansa hyvinvointialueille vai toimiiko valtakunnan tasolla. Onko oma organisaatio ja rakenteet toimivat? Vai olisiko syytä rakentaa uusia yhteistyösuhteita ja tarvitseeko uusia rakenteita, jotta hartioidensa leveydessä kasvaa hyvinvointialueiden kumppaneiksi?
Järjestöjen rahoituksen tulevaisuus mietitytti. Veikkauksen tuotot tulevat alenemaan, mutta kukaan ei tiedä paljonko. Mitä toimintoja pystytään laskevien veikkausvoittovarojen kanssa rahoittamaan? Olisiko joidenkin toimintojen paikka pysyvästi valtion budjetissa?
Odotukset Liikasen työryhmälle ovat korkealla. Puumala kannustikin järjestöjä aktiivisuuteen: ”Liikasen raportin ja hallituksen puoliväliriihen välillä on hyvää aikaa ottaa kantaa ja olla isosti mukana keskustelussa.”
Järjestörahoitukseen kaivataan pysyvyyttä ja joustavuutta
Järjestöjohdon foorumin paneelikeskustelussa kansanedustajat Tarja Filatov, Saara Hyrkkö, Arja Juvonen ja Hanna Kosonen intoutuivat pohtimaan ennen kaikkea järjestörahoituksen tulevaisuutta ja sen kehittämistä.
Järjestöjen viesti panelisteille oli, että kun järjestö panostaa oman varainhankintansa kehittämiseen ja rahoituslähteiden hajauttamiseen, sitä ei tule rankaista avustuspäätöksiä tehtäessä.
Yhteenvetona panelistit totesivat, että yhden vuoden rahoituskausi on liian lyhyt, omaa rahoitusta koskevat ehdot ovat epäselvät ja että on ongelmallista, että rahaa ei voi säästää poikkeaviin menoihin.
Järjestöjen työ kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien parissa sai huomiota
Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar korosti järjestöjen merkitystä ja oli kiitollinen siitä, että koronakriisin keskellä järjestöt ja vapaaehtoiset yhteistyössä kaupungin kanssa ovat tuoneet apua ja tukea haavoittuville ihmisryhmille innovatiivisin keinoin.
Saman huomion ovat tehneet monet poliitikot viimeistään kuluneen 10 kuukauden aikana.