Skip to content

Suomi & Agenda 2030 kansalaisjärjestöjen analyysissa: Suomessa riittää tekemistä eriarvoisuuden vähentämisessä

27.5.2019 8.30

Kansalaisyhteiskunta
Agenda2030Kansalaisyhteiskunta

Suomi ja Agenda 2030 -raportti

Suomella on eriarvoisuuden vähentämisessä edelleen tekemistä: lasten eriarvoistuminen on erityisen huolestuttavaa, köyhyyden vähentämisen tavoitteissa ei ole liikuttu oikeaan suuntaan ja voimakas alueellinen eriytyminen saattaa ihmisiä eri puolilla maata eriarvoiseen asemaan. SOSTE ja muut kansalaisjärjestöt nostavat näitä epäkohtia esiin kansalaisjärjestöjen tuoreessa Agenda2030-seurantaraportissa.

Raportti välittää kuvaa Suomesta, joka on sitoutunut tavoittelemaan YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030:n tavoitteita. Se hyväksyttiin YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa 2015. Sen aikajänne on 2016–2030. Pääsisältönä on 17 laajaa ja kunnianhimoista tavoitetta.

Suomi ja Agenda 2030 -raportissa joukko kansalaisjärjestöjä jakaa pitkäaikaista kokemustaan ja osaamistaan kestävän kehityksen edistämisestä, analysoi sen tilaa ja esittää konkreettisia suosituksia päättäjille. SOSTE on koordinoinut tavoitteen 10, Eriarvoisuuden vähentäminen maiden sisällä ja niiden välillä, kansallisen ja paikallisen tilan analyysin tekemistä. Muut arvioitavat tavoitteet ovat 4 Hyvä koulutus, 8 Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua, 13 Ilmastotekoja, 16 Rauha ja oikeudenmukaisuus sekä 17 Yhteistyö ja kumppanuus. 

Alueellinen eriytyminen eriarvoistaa ihmisiä

Raportin mukaan Suomi ei ole kulkemassa köyhyyden puolittamisessa oikeaan suuntaan. Pienituloisimpien, etenkin lapsiperheiden, työttömien ja opiskelijoiden, toimeentulo on vaikeampaa kuin ennen, ja pitkäaikaistyöttömien, sairaiden ja toimintarajoitteisten toimeentulo on vaarantunut. Erityisen huolestuttavaa on lasta ja perhettä kuormittavien tekijöiden, kuten talous-, mielenterveys- ja päihdeongelmien, kasautuminen. 

Tasa-arvoinen koulutus on Suomen menestyksen kulmakiviä. Nuorten aikuisten korkeakoulutus on kuitenkin vähentynyt ja nuorten koulutustaso kääntynyt laskuun. Suomeen on syntymässä ihmisryhmä, jolla on matala pohjakoulutus ja heikot edellytykset pärjätä työelämässä. 

Suomi eriytyy voimakkaasti alueellisesti. Kasvavien kaupunkien työmarkkinat monipuolistuvat ja tarjoavat paljon työpaikkoja. Syrjäseudut ovat vaikeassa asemassa, koska työpaikkojen siirtyessä kasvuseuduille myös suuri osa työikäisistä lähtee. 

Terveys- ja hyvinvointieroja on niin maan eri osissa kuin kuntien sisällä. Myös ihmisten turvallisuuden takaaminen vaihtelee alueellisesti ja paikallisesti. 

Järjestöjen viesti YK:n seurantafoorumille

Järjestöjen raportti käsittelee niitä kuutta tavoitetta, joihin keskitytään YK:n korkean tason High Level Political Forum kokouksessa heinäkuussa 2019. Se kokoaa maailman maat raportoimaan edistymisestään kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa

Foorumi arvioi kunakin vuonna 5–6 tavoitteen saavuttamista ja joka vuosi tavoitetta 17 Yhteistyö ja kumppanuus. Suomalaisen kansalaisyhteiskunnan seurantaraportit noudattavat samaa kaavaa. Vuosien 2017 ja 2018 raporteissa käsiteltiin teemoja, joihin New Yorkissa paneuduttiin näinä vuosina. Kansalaisjärjestöjen seurantaraportti julkaistaan foorumin aikaan englanniksi osana kansainvälisen Social Watch -verkoston Spotlight-raporttisarjaa.

Suomi ja Agenda 2030 -seurantaraportin sisällöstä vastaavat Kirkon UlkomaanapuPlan International Suomi, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAKSuomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Rauhanliitto, Suomen SadankomiteaSuomen YK-liitto, Suomen ylioppilaskuntien liitto. Myös muut järjestöt ovat tuottaneet kirjoituksiin sisältöä. Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo on koonnut raportin ja vastaa tavoitteen 17 tekstistä.

Lue lisää

Suomi ja Agenda 2030 – Kansalaisjärjestöjen seurantaraportti

Muut teeman artikkelit

Uutinen

17.6.2019 11:46

Kansalaistutkimus ”Ihan pihalla”: Vanhoista ihmisistä yhä useampi syrjäytyy monimutkaistuvassa, digitalisoituvassa maailmassa

Yhä useamman vanhan ihmisen on vaikea saada tietoa, hoitaa asioitaan ja käyttää eri palveluita. He jäävät yhä monimutkaisemmassa ja digitalisoituvassa maailmassa sivuun täydestä kansalaisuudesta, kansalaisoikeuksista ja niihin kuuluvasta vallasta. Tätä vakavaa sivuun jäämistä kuvaa sosiaalipolitiikan professori emerita Briitta Koskiahon johtama, SOSTEn julkaisema Ihan pihalla? -tutkimus. Tutkimus perustuu kansalaistutkijoina toimineiden vanhojen ihmisten kokemuksiin erilaisista palveluista. He […]

Uutinen

7.6.2019 11:48

Nationella organisationers resurser för svenskspråkig verksamhet varierar

Många av SOSTEs nationella medlemsorganisationer antingen har eller skulle vilja ha svenskspråkig verksamhet, visar en minigallup som SOSTE gjorde bland sina medlemsorganisationer i februari 2019. Mångsidig svenskspråkig verksamhet Av de organisationer som besvarade enkäten så har 56 procent antingen regelbunden eller tillfällig svenskspråkig verksamhet. Dessutom önskade 12 procent att de skulle ha svenskspråkig verksamhet. Hurudan […]

Uutinen

24.5.2019 12:01

SOSTEn uusi pohjoismainen yhteistyö

SOSTE on aloittanut yhteistyön ruotsalaisen Socialforumin ja tanskalaisen FRiSen kanssa. Ruotsin Socialforum on kattojärjestö sosiaalialan kansalaisjärjestöille. Tanskalainen FriSe on yhteistyöfoorumi vapaaehtois- ja vertaistukiäjrjestöille. ”Meidän toimintamme muistuttavat toisiaan ja opimme varmasti paljon toisiltamme. Toivomme löytävämme tapoja tukea toisiamme ja kehittämään yhteistyötä”, toteaa SOSTEn ruotsinkielisestä toiminnasta vastaa Maria Helsing-Johansson. Yhteistyö alkaa blogisarjalla, jossa SOSTE ja Socialforum ovat […]