Skip to content

Suomi takaisin koulutuksen supervallaksi – Koulutustason nostoon tarvitaan määrätietoisia panostuksia

26.11.2021 8.25

Hyvinvointitalous
KoulutusHyvinvointitalous

2000-luvun alun huipputuloksista Suomi on tippunut kahdessakymmenessä vuodessa OECD-maiden koulutusvertailuiden keskikastiin. Suomalaiset nuoret ovat nyt heikommin koulutettuja kuin nuoret OECD-maissa keskimäärin.

”Suomen tärkein luonnonvara on sen asukkaiden korvien välissä. Nousumme maatalousvaltaisesta reunavaltiosta maailman onnellisimmaksi ja kilpailukykyiseksi nyky-Suomeksi on perustunut ennen kaikkea väestön koulutuksen ja osaamistason nousuun”, muistuttaa SOSTEn erityisasiantuntija Aleksi Kalenius. ”Myös nyt koulutus on tärkeä hyvinvointi-investointi. Tuottavuuden ja elintason nousu tulee ennen kaikkea osaamisesta”, Kalenius jatkaa.

Koulutukseen osallistumisessa ei ole tapahtunut pitkään aikaan laajenemista, minkä takia työmarkkinoilta poistuvat ikäluokat ovat jo lähes yhtä koulutettuja kuin työmarkkinoille tulevat. Perusasteen varassa olevien osuus on samalla tasolla 20–24- ja 60–64-vuotiaissa, korkeasti koulutettujen osuus 55–64-vuotiaista on useita vuosia ollut korkeampi kuin osuus 25–34-vuotiaista. Se, että koulutettujen määrä ei kasva, heijastuu nykyisessä työvoimapulassa.

”Maailman koulutetuimmissa maissa korkeasti koulutettujen osuus nuorista on lähes kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Jotta Suomi nousisi edes OECD-maiden keskitason yläpuolelle koulutustasossa, on pääsyä korkeakoulutukseen avattava merkittävästi. 2000-luvun alun nuoret, jotka aikanaan kuuluivat maailman koulutetuimpien joukkoon, näyttävät tällä hetkellä jäävän Suomen kaikkien aikojen koulutetuimmaksi ikäryhmäksi”, kertoo SOSTEn erityisasiantuntija Aleksi Kalenius.

Vuodelle 2030 asetettu koulutustavoite jää saavuttamatta

Poliittisena tavoitteena on, että puolet nuorista olisi korkeakoulutettuja vuonna 2030. Vaikka määräaikaan on vielä vuosikymmenen, jo nyt on selvää, että tavoitteeseen ei päästä. Tuore oppivelvollisuusuudistus laskee pelkän perusasteen varaan jäävien nuorten määrää. Vielä ennen vuotta 2030 on arvioitava, riittääkö pidennys 18 ikävuoteen vai pitäisikö velvollisuuden kattaa koko toisen asteen tutkinto.

Koulutustason nostamiseksi SOSTE esittää:

  • oppivelvollisuuden säätämistä kattamaan koko toisen asteen koulutus siten, että velvollisuus säädettäisiin päättymään toisen asteen tutkinnon suorittamiseen tai 13 vuoden kuluttua oppivelvollisuuden alkamisesta.
  • aikuiskoulutusta suunnataan peruskoulun varassa oleville aikuisille niin, että 10 000 perusasteen varassa olevaa suorittaa toisen asteen tutkinnon vuosittain.
  • hyvinvointialoille (sote, varhaiskasvatus) suunnattua 7000 vuosittaisen korkeakoulutuksen aloituspaikan lisäystä osaajapulaan vastaamiseksi.
  • korkeakoulutuksen pysyvää laajentamista myös muilla koulutusaloilla.

Lisätietoja: erityisasiantuntija Aleksi Kalenius

Muut teeman artikkelit

Uutinen

26.11.2021 10:42

SOSTEn pääekonomistiksi Anni Marttinen

Hyvinvointitalous SOSTEn uudeksi pääekonomistiksi on valittu Anni Marttinen. Marttinen siirtyy SOSTEn pääekonomistin tehtäviin SAK:sta. Aikaisemmin hän on työskennellyt myös Valtiovarainministeriössä, Euroopan keskuspankissa ja Suomen pankissa. ”Odotan innolla uusia pääekonomistin työtehtäviä. Arvostan SOSTEa yhteiskunnallisena vaikuttajana. SOSTEn rooli on tuoda sosiaali – ja terveysasiat politiikan keskiöön ja erityisesti talouspolitiikassa ne saattavat jäädä varjoon”, toteaa Anni Marttinen. ”Pääekonomistina tulen […]

Uutinen

26.11.2021 08:19

Finland tillbaka som en supermakt inom utbildning – målmedvetna satsningar behövs för att höja utbildningsnivån

På svenska På 20 år har Finland fallit från sina toppresultat under början av 2000-talet till medelnivån på OECD-ländernas utbildningsjämförelser. Finländska unga är nu svagare utbildade än unga i OECD-länderna i medeltal. ”Finlands viktigaste naturresurs finns mellan dess invånares öron. Vår uppgång från en agrar randstat till världens lyckligaste och mest konkurrenskraftiga nutida-Finland har grundats framförallt på […]

Uutinen

24.11.2021 10:51

Hyvinvointi-investointeja tarvitaan: Nuorten tilanne ja mielenterveys huolettavat eniten

Hyvinvointitalous SOSTE seuraa jatkuvasti suomalaisten hyvinvoinnin kehitystä kuvaavia indikaattoreita. Tavoitteena on ymmärtää, miten hyvinvointi ja hyvinvoinnin edellytykset Suomessa kehittyvät. Ennen kaikkea tavoitteena on hahmottaa sitä, millaisia hyvinvointia tukevia panostuksia ja millaista toimintaa tarvitaan juuri nyt mahdollisiin hyvinvointivajeisiin vastaamiseksi. Eli toisin sanoen: millaisille hyvinvointi-investoinneille on tarvetta. Kuluvalla hallituskaudella SOSTE on seurannut erityisesti sellaisia indikaattoreita, jotka kuvaavat nuorempien […]