Murroksessa olevalla Euroopan unionilla on edessään muutosten vuosi: Euroopan parlamentin vaalit ovat toukokuussa ja niiden jälkeen aloittaa uusi komissio. Suomi on tärkeänä vuonna tärkeässä asemassa – se on EU:n puheenjohtajamaa kesäkuusta vuoden loppuun. Uusi julkaisu valottaa EU:n tulevaisuutta muutosten kynnyksellä, etenkin sen sosiaalista ulottuvuutta.
Hallitustenvälisen yhteistyön merkitys on EU:ssa korostunut eurokriisin jälkeen, yliopistotutkija Timo Miettinen kirjoittaa artikkelissaan Mihin suuntaan EU menee eurovaalien jälkeen? Tämän takia EU:ssa tehtävät päätökset ovat entistä enemmän riippuvaisia yksittäisten maiden sisäpolitiikasta eivätkä kaikki uudistukset enää nojaa yksinomaan unionin virallisiin rakenteisiin. Miettisestä Suomen tavoitteena tulisi pitkällä aikavälillä olla kansallisen ja EU-tason valtasuhteiden selkeyttäminen ja EU:n demokraattisen legitimiteetin vahvistaminen.
Sosiaali- ja terveysasioissa ristiriitaista kehitystä
”Sosiaali- ja terveysasioissa nykyisen Junckerin komission toiminta on ollut ristiriitaista”, SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas sanoo.
”EU:lla on Eurooppa 2020 -strategia, jolla on muun muassa pyritty vähentämään köyhyyttä, mutta sen toteutumisen seuranta on lopetettu jo ennen strategiakauden päättymistä. EU:n kansanterveysohjelmaa ei aiota jatkaa nykymuodossaan. Toisaalta on tehty uusi tärkeä avaus Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari.”
Inhimillisempi Eurooppa – Puheenvuoroja Euroopan unionin sosiaalisen ulottuvuuden kehittämiseksi -julkaisun ovat tuottaneet sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö SOSTE ja Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin. Sen useassa artikkelissa käsitellään sosiaalista Eurooppaa, etenkin sosiaalisten oikeuksien pilaria. Kirjoittajilla on erilaisia painotuksia, mutta yleinen näkemys on, että sosiaalisen Euroopan rakentamiseksi on tähän mennessä tuotettu enemmän sanoja kuin tekoja.
Komissio seuraa jäsenmaiden talous- ja muuta kehitystä vuotuisella ohjausjaksolla. Sillä tuotetaan yhteistyössä kunkin jäsenmaan kanssa maaraportti paitsi taloudesta, rakenteellisista uudistuksista myös sosiaalisesta kehityksestä.
”Havainnot ja kriteerit sosiaalisesta kehityksestä eivät kuitenkaan saa samanlaista vipuvoimaa kuin talouden kysymykset, koska jäsenmailta ei edellytetä niiden seuraamista. Talous ja hyvinvointi olisi saatettava keskenään tasapainoon”, sanoo EAPN-Finin puheenjohtaja Jiri Sironen.
Kansalaisjärjestöt laajemmin mukaan
Kiukas ja Sironen korostavat, että kansalaisyhteiskunnan on syytä osallistua entistä enemmän keskusteluun unionin toiminnasta. Kansalaisjärjestöt tuovat muun muassa ohjausjaksovuorovaikutuksessa esiin myös haavoittuvimpien ihmisryhmien näkökulmia.
”Ohjausjakso on keskeinen väline edistää kansalaisten sosiaalisten oikeuksien toimeenpanoa. Siitä käydään kuitenkin valitettavan vähän julkista keskustelua”, Sironen sanoo. ”Niin eduskunnan kuin koko kansalaisyhteiskunnan osallisuudelle tulisi luoda uusia väyliä. Myös median toivoisi raportoivan ohjausjaksosta monipuolisemmin. Nyt uutisoidaan lähinnä talouskasvuennusteita.”
Lisätietoja
pääsihteeri Vertti Kiukas, SOSTE, 040 592 4287, vertti.kiukas@soste.fi
puheenjohtaja Jiri Sironen, EAPN-Fin 040 450 9077, jiri.sironen@ehyt.fi
[button class=”” text=”Lataa julkaisu” url=”https://www.soste.fi/wp-content/uploads/2018/12/InhimillisempiEurooppa_julkaisu.pdf” ]