Skip to content

Tuore selvitys: Päättäjät haluavat seuraavalta hallitukselta toimia järjestöjen hyväksi

29.1.2019 14.01

Kansalaisyhteiskunta
JärjestöilleKansalaisyhteiskuntaSote-järjestöt

Järjestöt nähdään demokratian ja vapaan kansalaisyhteiskunnan kannalta tärkeinä toimijoina, ilmenee tänään julkaistusta selvityksestä.

Tulevan hallituksen on parannettava kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä ja tämä on kirjattava hallitusohjelmaan. Näin toteaa 82 prosenttia vastaajista tuoreessa selvityksessä, jossa haastateltiin kansanedustajia, puoluesihteereitä ja ministeriöiden viranhaltijoita. Selvityksen toteutti Taloustutkimus Fingon, VaLan, SOSTEn ja KANEn eli Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan tilauksesta.

– Selvityksen tulokset vahvistavat sitä näkemystä, että elinvoimaiset kansalaisjärjestöt ovat demokratian kannalta keskeisiä toimijoita. Järjestöt toimivat kansalaisten äänitorvena päättäjien suuntaan, keskustelun herättäjinä ja aktiivisina vaikuttajina. Järjestötoiminta lisää osallisuutta ja auttaa pitämään kaikki mukana. Tässä ajassa näkisinkin tärkeänä kirjata hallitusohjelmaan konkreettisia tavoitteita järjestöjen toimintaedellytysten parantamiseksi, sanoo KANEn puheenjohtaja Kristiina Kumpula.

Järjestöjen toiminta on yhteiskunnallisesti merkittävää – näin ajattelevat kaikki kyselyyn vastanneet. Päättäjät korostavat etenkin järjestöjen kykyä tukea ihmisten yhteiskunnallista osallistumista ja niiden roolia palvelujen tuottajina. Tämä palveluiden tuottaminen tukee julkisen sektorin toimintaa.

– On hienoa, että järjestöt nähdään tärkeinä toimijoina. Toivomme, että tämä näkyisi enemmän siinä, miten järjestöjen asiantuntemusta hyödynnetään yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Tässä on ollut viime aikoina kehittämisen varaa, toteaa Fingon kansalaisyhteiskunnan asiantuntija Pauliina Savola.

Maakuntien ja kuntien yhteistyö varmistettava, julkinen rahoitus turvattava

Selvityksessä kartoitettiin myös päättäjien näkemyksiä järjestöjen rahoituksesta. Nyt merkittävä osuus järjestöjen valtionavustuksista rahoitetaan veikkausvoittovaroista. Niiden määrän on arvioitu laskevan lähivuosina. Niukka enemmistö vastaajista (57%) on sitä mieltä, että julkisen rahoituksen osuus tulee säilyttää ennallaan riippumatta Veikkauksen rahapelituottojen kehityksestä.

Lähivuosina myös maakuntauudistus muuttaa järjestöjen toimintaympäristöä. Lähes neljä viidestä päättäjästä (78%) haluaa varmistaa järjestöavustusten jatkumisen maakunnissa. Niin ikään 93 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että kuntien pitäisi jatkossakin tukea järjestöjä esimerkiksi tarjoamalla ilmaisia tai edullisia tiloja sekä jakamalla avustuksia.

– Tämän tuloksen perusteella näyttää, että päättäjät ymmärtävät maakuntien ja järjestöjen olevan yhteistyökumppaneita, joilla on molemmilla annettavaa toisilleen. Se on hienoa! Maakuntien tulevien päättäjien on niin ikään tunnistettava oman maakunnan merkitys alueen järjestötoiminnan, eli kansalaisten, tukijana, sanoo SOSTEn erityisasiantuntija Kirsi Marttinen.

Noin puolet kyselyyn vastanneista päättäjistä kannattaa lahjoituskulttuurin tukemista verotuksella. Hieman yli puolet (55%) kannattaa yleishyödyllisten yhteisöjen rahankeräyskulujen arvonlisäverotuksen keventämistä. Yritysten, yhteisöjen ja yksityishenkilöiden tekemien lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentamisen kannalla on 56 prosenttia vastaajista –kansanedustajat suhtautuvat asiaan kaikkein myönteisimmin.

Avustusten hakua ja raportointia täytyy helpottaa

Järjestöt kohtaavat monia haasteita hakiessaan julkista rahoitusta, ilmeni viime syksynä tehdystä tutkimuksesta. Lähes 70 prosenttia vastanneista järjestöistä oli kokenut ongelmia edellisen vuoden aikana julkisen avustuksen hakemisessa, saamisessa tai raportoinnissa.

Nyt tehdyssä selvityksessä kysyttiin päättäjien näkemyksiä julkisen avustuksen hakemiseen, saamiseen ja raportointiin liittyvistä ongelmista. Vastaajat pitävät tärkeänä, että haku- ja raportointiprosesseja kehitetään yhdessä järjestöjen kanssa. Näiden prosessien byrokratiaa halutaan niin ikään keventää ja ohjeistusta selventää.

Selvityksen toteutti Taloustutkimus vuoden 2018 marras- ja joulukuussa. Sitä varten haastateltiin yhteensä 74 kansanedustajaa, puoluesihteeriä ja ministeriöiden viranhaltijaa. Tutustu tutkimusraporttiin Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset (pdf).

Fingo ry
Pauliina Savola
asiantuntija
puh. 050 317 6702

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta (KANE)
Kristiina Kumpula
puheenjohtaja
puh. 040 588 6248

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Kirsi Marttinen
erityisasiantuntija
puh. 050 531 4244

VaLa Vastuullinen Lahjoittaminen ry
Sirpa Solehmainen
varapuheenjohtaja
puh. 050 567 6629

Muut teeman artikkelit

Uutinen

17.6.2019 11:46

Kansalaistutkimus ”Ihan pihalla”: Vanhoista ihmisistä yhä useampi syrjäytyy monimutkaistuvassa, digitalisoituvassa maailmassa

Yhä useamman vanhan ihmisen on vaikea saada tietoa, hoitaa asioitaan ja käyttää eri palveluita. He jäävät yhä monimutkaisemmassa ja digitalisoituvassa maailmassa sivuun täydestä kansalaisuudesta, kansalaisoikeuksista ja niihin kuuluvasta vallasta. Tätä vakavaa sivuun jäämistä kuvaa sosiaalipolitiikan professori emerita Briitta Koskiahon johtama, SOSTEn julkaisema Ihan pihalla? -tutkimus. Tutkimus perustuu kansalaistutkijoina toimineiden vanhojen ihmisten kokemuksiin erilaisista palveluista. He […]

Uutinen

7.6.2019 11:48

Nationella organisationers resurser för svenskspråkig verksamhet varierar

Många av SOSTEs nationella medlemsorganisationer antingen har eller skulle vilja ha svenskspråkig verksamhet, visar en minigallup som SOSTE gjorde bland sina medlemsorganisationer i februari 2019. Mångsidig svenskspråkig verksamhet Av de organisationer som besvarade enkäten så har 56 procent antingen regelbunden eller tillfällig svenskspråkig verksamhet. Dessutom önskade 12 procent att de skulle ha svenskspråkig verksamhet. Hurudan […]

Uutinen

27.5.2019 08:30

Suomi & Agenda 2030 kansalaisjärjestöjen analyysissa: Suomessa riittää tekemistä eriarvoisuuden vähentämisessä

Suomella on eriarvoisuuden vähentämisessä edelleen tekemistä: lasten eriarvoistuminen on erityisen huolestuttavaa, köyhyyden vähentämisen tavoitteissa ei ole liikuttu oikeaan suuntaan ja voimakas alueellinen eriytyminen saattaa ihmisiä eri puolilla maata eriarvoiseen asemaan. SOSTE ja muut kansalaisjärjestöt nostavat näitä epäkohtia esiin kansalaisjärjestöjen tuoreessa Agenda2030-seurantaraportissa. Raportti välittää kuvaa Suomesta, joka on sitoutunut tavoittelemaan YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030:n tavoitteita. Se hyväksyttiin YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa 2015. Sen aikajänne on […]