Skip to content

Tutkimus: Järjestöjen rahoituslähteet monipuolistuneet – EU-rahoitus kasvussa

14.8.2018 9.51

Kansalaisyhteiskunta
Järjestöt

Järjestöjen varainhankinta on monipuolistumassa, kun ulkomaisen ja EU-rahoituksen osuus sekä yritysyhteistyön merkitys kasvavat. Julkiset avustukset ovat silti tärkeä rahoituslähde suurimmalle osalle järjestöistä. Erityisesti yritysyhteistyö kiinnostaa järjestöjä, ja sen merkitys tulee lisääntymään. Järjestöt myös viestivät entistä enemmän toimintansa tuloksista.

Taloustutkimus selvitti toukokuussa 2018 järjestöjen näkemyksiä toimintansa taloudellisista edellytyksistä. Tutkimus toteutettiin edellisen kerran vuosina 2016 ja 2014. Kyselyyn osallistui 122 järjestöä.

Tutkimuksessa selvisi, että järjestöt hakevat entistä enemmän yksityistä rahoitusta. Haastateltujen järjestöjen varainhankinnan yksityisrahoituksen euromääräinen tavoite on hieman kasvanut vuodesta 2016 ja yli kaksinkertaistunut vuoteen 2014 verrattuna. Järjestöt ovatkin panostaneet aiempaa enemmän omaan varainhankintaansa kertalahjoitusten, yritysyhteistyön ja jäsenmaksujen kautta.

– Panostaminen yksityisrahoitukseen näkyy tuloksissa. Tästä ei saisi rangaista järjestöjä: aktiivisuus varainhankinnassa ei saa johtaa leikkauksiin valtionavustuksesta. Tästä on ollut merkkejä ilmassa, erityisasiantuntija Petri Heikkinen Olympiakomiteasta toteaa.

Byrokratia aiheuttaa ongelmia

Järjestöistä 92 prosenttia saa julkista avustusta ja noin kolmannes haastatelluista järjestöistä on saanut rahoitusta Suomen ulkopuolelta. Merkittävin ulkomaisen rahoituksen lähde on Euroopan unioni. Vuoden 2016 tapaan järjestöt panostavat eniten kertalahjoituksiin, yritysyhteistyöhön ja jäsenmaksuihin. Nämä kuuluvat myös tärkeimpiin lahjoitus- ja tukimuotoihin. Tulevana vuonna järjestöt aikovat panostaa erityisesti sponsorointiin ja yritysyhteistyöhön.

Aiempaa useampi järjestö, lähes 70 prosenttia, on kokenut ongelmia viime vuoden aikana julkisen avustuksen hakemisessa, saamisessa tai raportoinnissa. Suurimmaksi ongelmaksi koetaan avustuksen hakemisen monimutkaisuus ja työläys. Muutos on merkittävä. Vuonna 2014 haasteita raportoi vain kolmasosa järjestöistä. Uutta on kokemus siitä, ettei rahoittaja ymmärrä järjestöjen työn luonnetta. Tästä raportoi jopa 15 prosenttia järjestöistä. Aiempina vuosina luku on ollut lähellä nollaa.

– Osin tulokset selittyvät EU-rahoituksen kasvulla. EU-hakujen prosessit ovat pitkiä ja haku ja raportointi työlästä. Se ei silti selitä kaikkea, vaan esimerkiksi veikkausvoittovaroja jakavan STEA:n avustus-, raportointi- ja seurantajärjestelmät koetaan myös aiempaa byrokraattisempina. On muistettava, että mitä hankalampia haku- ja raportointiprosessit ovat, sitä enemmän ne ovat pois varsinaisesta työstä. Siksi asiaan pitäisi puuttua pikaisesti, muistuttaa SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n järjestöpäällikkö Riitta Kittilä.

Asiaan on tulossa helpotusta syksyllä 2018, kun yksityistä varainkeräystä helpottava rahankeräyslain uudistus on tulossa eduskunnan käsittelyyn. Lakiuudistusta pidetään erittäin tärkeänä varainhankinnan kehittämisen kannalta.

Tuloksista kerrotaan aiempaa enemmän

Tutkimukseen osallistuneet järjestöt viestivät toimintansa tuloksista lahjoittajille ja kumppaneille aiempaa enemmän. Suosituimpia viestintäkanavia ovat toiminta- ja vuosikertomukset sekä omat verkkosivut, joiden käyttö on merkittävästi lisääntynyt. Myös sosiaalinen media on entistä merkittävämmässä asemassa.

– ­Aktiivinen tiedottaminen on sekä rahoittajien että järjestöjen etu. Se lisää tietoisuutta järjestöjen työn tuloksista ja edistää näin luottamusta sekä yksityistahojen arvokasta tukea, toteaa pääsihteeri Pia Tornikoski Vastuullinen lahjoittaminen ry:stä.

Lisätietoja:

pääsihteeri Pia Tornikoski, VaLa ry, puh. 040 596 3763
erityisasiantuntija Maria Wakeham-Hartonen, oikeusministeriö/kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE, puh. 029 5150416
asiantuntija Pauliina Savola, Kepa ry, puh. 050 317 6702
erityisasiantuntija Petri Heikkinen, Olympiakomitea, puh. 040 1625522
talousjohtaja Minna Martikainen, Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi, puh. 040 733 3502
järjestöpäällikkö Riitta Kittilä, SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry, puh. 050 308 6868


Lue lisää:

Kooste tutkimuksen tuloksista (pdf)
Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan julkaisut

Taloustutkimus toteutti toukokuussa kyselytutkimuksen Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n (VaLa) toimeksiannosta. Yhteistyökumppaneina olivat Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE, kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö Kepa ry, Suomen Olympiakomitea, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry sekä Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi. Tutkimus on aiemmin toteutettu vuosina 2014 ja 2016. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää suomalaisten rahankeräysluvan omaavien ja varainhankintaa harjoittavien kansalaisjärjestöjen toiminnan rahoituksen kehitystä ja tulorahoituksen lähteitä julkisen sekä yksityisrahoituksen osalta. Yhteensä haastateltavia järjestöjä oli 122.

Muut teeman artikkelit

Artikkeli

Riksdagsval teser: förstärka möjligheterna till medborgerlig verksamhet

Ett starkt och fritt medborgarsamhälle är en förutsättning för demokrati, tillkomst av medborgerligt kapital och samhällsfred. Vi stärker möjligheterna till medborgerligt deltagande genom en gemensam strategi, lindrar den administrativa bördan och reformerar bidragskriterierna för organisationer. Till regeringsprogrammet Uppdatering av statsrådets resolution om främjande av medborgarorganisationernas verksamhetsförutsättningar. I samband med uppdateringsprocessen upplöses den störande administrativa bördan för […]

Artikkeli

Järjestöjen autonomia uudessa avustusjärjestelmässä

Nykyisessä valtionavustusjärjestelmässä rahat tulevat yhdestä ja samasta peliyhtiöstä ja niiden jakamista ohjaa samaa valtionavustuslaki, mutta silti eri ministeriöiden välillä avustusmenettelyt ovat erilaiset. Tämä asettaa järjestöt keskenään eriarvoiseen asemaan. Uuden yhtenäisen avustusjärjestelmän on perustuttava valtion vahvan ohjauksen sijaan järjestöjen autonomian ideologialle. Kun kansalainen pelaa Suomessa rahapelejä, pelien tuotot päätyvät takaisin hänen vapaaseen kansalaistoimintaansa. Tämä rahapelituotoista jaettava […]

Artikkeli

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ei selviä haasteistaan ilman sote-järjestöjä

Kaksi kolmesta suomalaisesta pitää sosiaali- ja terveysjärjestöjen tarjoamaa tukea tärkeänä omalle hyvinvoinnilleen. Se on paitsi apua ja tukea, myös arjessa tapahtuvaa osallistumista ja vaikuttamista yhtä lailla oman elämän kuin tärkeiksi katsomien asioiden puolesta. Usein juuri järjestö kanavoi ihmisten aktiivisuuden teoiksi ja edelleen viesteiksi poliittiseen päätöksentekoon. Tämä on matalan kynnyksen demokratiaa ja kansalaisjärjestötoiminnan ydin. Ei ole […]

Järjestöt

Artikkeli

Sosiaali- ja terveysjärjestöt Suomessa

Suomessa on noin 10 000 rekisteröityä sosiaali- ja terveysalan yhdistystä. Niistä runsaat 200 on valtakunnallisia järjestöjä, joilla on noin 300 piiriyhdistystä ja 8 000 paikallisyhdistystä. Loput noin 1500 yhdistystä ovat valtakunnallisin järjestöihin kuulumattomia toimijoita. Sosiaali- ja terveysjärjestöissä on jäseninä 1,3 miljoonaa suomalaista. Alan järjestöissä toimii vapaaehtoisina vuodessa noin 500 000 ihmistä ja heidän panoksensa vastaa 21 […]

Uutinen

20.3.2018 15:07 / Järjestöt

SOSTE selvitti kansalaistoiminnan byrokratiaa – raportointi kuormittavinta

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on selvittänyt eri viranomaisten aiheuttamaa hallintokuormaa sosiaali- ja terveysjärjestöille. Tulosten mukaan yhdistys- ja säätiörekisteri sekä verottaja saavat lähes puhtaat paperit. Suurimmat byrokratiaongelmat liittyvät järjestöavustuksia hallinnoivan Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn toimintaan. Selvitys on osa myöhemmin tänä vuonna julkaistavaa Järjestöbarometri 2018 -tutkimusta. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn osalta 65 prosenttia […]