Kulukorvaukset toimintojen päättyessä työttömästä riippumattomasta syystä
Hallitus antoi 16.3. päätöksen sulkea kuntouttava työtoiminta. Päätös on terveydellisistä syistä tarpeellinen ja perustelu, mutta sillä on jo valmiiksi pienituloisten työttömien toimeentuloa heikentäviä vaikutuksia. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle työmarkkinatuen saajalle maksetaan työttömyysturvalain 10 luvun 6 §:n 2 momentin nojalla päiväkohtaista korvausta, joka on tällä hetkellä 9 euroa. Asiakkaat ovat olleet sitoutuneita aktivointisuunnitelmassaan määriteltyyn palvelun kestoon, joka nyt yhtäkkiä päättyy. Onko hallituksella mietittynä toimenpiteitä, joilla turvataan näiden henkilöiden toimeentulo, tulojen nyt merkittävästi pienentyessä? Sama kohtalo on myös muilla palveluissa olevilla, jotka nyt tulevat todennäköisesti päättymään.
SOSTE esittää, että mahdollinen kulukorvaus maksetaan sopimuskauden loppuun saakka, kun toiminto päättyy työttömästä riippumattomista syistä.
Työttömyysturvaseuraamukset poikkeusoloissa
Vallitseva tilanne tulee vaikeuttamaan nykyisten työttömien työnhakijoiden, erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevien, asemaan. Työnhaku vaikeutuu, eikä koulutuksia ja muita palveluita järjestetä samassa mittakaavassa. Kaikki työttömät eivät myöskään pysty hyödyntämään esim. nettivalmennuksia. Terveyden turvaaminen, myös työttömien, on ensiarvoisen tärkeää. Onko hallituksella mietittynä toimenpiteitä joiden turvin esim. työttömien karenssiseuraamuksia voitaisiin näin poikkeustilanteessa lieventää? Näin poikkeusoloissa työllistymissuunnitelmaan kirjattuja toimenpiteitä voi olla työttömästä riippumattomista syistä mahdotonta toteuttaa.
SOSTE esittää, että TE-toimistoja ohjeistetaan ottamaan aikalisä työttömyysturvan seuraamusmenettelyissä ainakin huhtikuun 13. päivä saakka.
Toimintojen sulkemisen vaikutukset palveluntuottajille
Päätös kuntouttavan työtoiminnan sulkemisesta vaikuttaa oleellisesti myös toimintaa tarjoavien järjestöjen toimintaedellytyksiin. Kunta voi järjestää kuntouttavan työtoiminnan itse, tekemällä kirjallisen sopimuksen sen järjestämisestä toisen kunnan tai kuntayhtymän taikka rekisteröidyn yhdistyksen, rekisteröidyn säätiön, valtion viraston tai rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan kanssa (laki kuntouttavasta työtoiminnasta 6§). Julkisuudessa on puhuttu paljon yritysten vaikeuksista. Samat vaikeudet koskettavat myös järjestölähtöisiä palveluntuottajia. Henkilöstömitoitus on laskettu toiminnassa mukana olevien asiakkaiden mukaan. Järjestöillä ei myöskään ole olemassa samanlaista puskurivarastoa kuin yrityksillä, eikä kaikilla toimijoilla ole mahdollisuutta siirtää henkilöstöä väliaikaisesti muihin tehtäviin. Erityisesti osatyökyisten ja muiden vaikeasti työllistyvien kohdalla järjestöjen merkitys työllisyyspalveluiden tuottajina on merkittävä.
SOSTE esittää, että hallitus huomioi myös järjestölähtöisten palveluntuottajien selviytymisen tässä ennakoimattomasta tilanteessa esim. aikaistamalla toiminta-avustusten maksatuksia.