Sipilän hallituksen ensi vuodelle esittämä valtion talousarvio on kokonaisuudessaan oikein mitoitettu. Neutraali tai hieman elvyttävä budjetti sopii hyvin kuluvan vuoden lopulla heikentyneisiin suhdanteisiin.
Perusturva, eriarvoisuus ja köyhyys vaatii erityishuomiota
Sote-järjestöt muistuttavat, että köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevien ihmisten määrä on pysytellyt noin 900 000:ssä koko viime vuosikymmenen ajan. Suhteellista köyhyyttä syvempää köyhyyttä kuvaavan minimibudjettirajan perusteella kahdeksan prosenttia väestöstä (440 000 henkeä) elää köyhyydessä. Perusturvaetuuksia on heikennetty viime vuosina erityisesti indeksileikkauksilla ja -jäädytyksillä. SOSTEn tuore selvitys osoittaa, että leikkausten seurauksena erityisesti pienituloisten lapsiperheiden toimeentulo on vaikeutunut.
Suomi on sitoutunut sekä Eurooppa 2020 –strategian tavoitteissa vähentämään köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elävien ihmisten määrää 150 000:llä että osana YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 –tavoitteissa köyhyyden puolittamiseen. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tulee ponnistella vahvemmin ja talousarviossa tulee kompensoida vuodelle 2018 tehdyt perusturvan indeksijäädytykset ja perua indeksijäädytykset vuoden 2019 osalta.
Potilaan osuus sairastamisen kuluista on Suomessa korkea
Kotitalouksien rahoitusosuus on Suomessa erityisesti terveydenhuollossa kansainvälisesti vertaillen korkea. Korkeat asiakasmaksut estävät palveluihin pääsyä ja monilla maksut ovat johtaneet velkaantumiseen. Vuonna 2017 asiakasmaksuista aiheutuneita ulosottotapauksia oli 355 000. Sairauksista aiheutuneet kustannukset voivat nousta moninkertaisiksi, jos ihmiset jättävät korkeiden maksujen vuoksi hakematta apua sosiaali- ja terveysasioissa. Lisäksi monissa tasamaksuissa hallinnolliset kulut voivat olla suuremmat kuin perityt asiakasmaksut.
SOSTE pitää hyvänä, että vuoden 2019 lääkekorvauksien ja matkakorvauksien määrärahoja korotetaan. Niiden riittävyyteen on kiinnitettävä huomiota jatkossakin. SOSTE esittää avosairaanhoidon lääkärikäyntien ja sairaanhoitajan vastaanottokäyntien maksuttomuutta.
Yhteenveto SOSTEn suositusten budjettivaikutuksista vuonna 2019
| Määrärahat | ||
| momentti 33.70.50 | Terveyden edistäminen | 2 MEUR |
| momentti 33.70.21 | Terveysvalvonta | 0,12 MEUR |
| momentti 33.70.22 | Tartuntatautien valvonta | 0,04 MEUR |
| Indeksijäädytysten peruminen | 200 MEUR | |
| Terveyskeskusmaksut | 60 MEUR | |
| momentti 28.90.30 | Ennaltaehkäisevä lastensuojelu | 35 MEUR |
| momentit 33.20.50-52 | Aktiivimallin muuttaminen | 10 MEUR |
| momentti 32.30.51 | Palkkatuki ja työll.poliittinen avustus | 50 MEUR |
| YHTEENSÄ | 357,16 MEUR | |
| Verotulot | ||
| Sokerivero | 200 MEUR | |
| Ansiotuloverotuksen indeksitarkastuksesta luopuminen | 130 MEUR | |
| Tupakka- ja alkoholiveron korotukset | 2 MEUR | |
| YHTEENSÄ | 332 MEUR |
Lue kokonaisuudessaan sote-järjestöjen lausunto valtion vuoden 2019 budjetiin (PDF, 500 kt).
Lue myös SOSTEn suositukset vuoden 2019 talousarvioesityksen eduskuntakäsittelyyn (PDF).
Jussi Ahokas
pääekonomisti, SOSTE