Skip to content

Vuokrarästejä, vaikeita valintoja ja toivottomuutta – pienituloisen oltava sinnikäs ja perehtynyt pärjätäkseen

4.11.2019 13.00

Perusturva
Sosiaalibarometri 2019AsiakasmaksutPerusturvaSosiaalibaroToimeentulo

Sosiaalibarometrin 2019 tulokset kertovat karua kieltä sosiaaliturvajärjestelmän kitsaudesta silloin, kun ihmisen toimeentulo on niukimmillaan.

Perusturvan* taso on tällä hetkellä riittämätön: moni joutuu anomaan harkinnanvaraista toimeentulotukea, vaikka sen tulisi olla viimeinen oljenkorsi eikä paikata ensisijaisten etuuksien alhaista tasoa. Perusturvalla elävien ihmisten kanssa työskentelevät ammattilaiset pitävät yhtenä ratkaisuna ensisijaisten etuuksien tason nostoa. Tätä mieltä oli 73 % sosiaalityöntekijöistä ja 58 % sote-, TE- ja Kelan johdosta. Perusturva koskee taloudellisesti ja usein myös sosiaalisesti haavoittuvimpia ihmisiä.

– Perusturvaetuuksiin on ensi vuoden alusta tulossa pieniä korotuksia, mutta ne lähinnä paikkaavat edellisellä hallituskaudella tehtyjä indeksileikkauksia. Jos perusturvalla elävien tilannetta halutaan tosissaan parantaa, on sen tasoa korotettava pitkäjänteisesti kohtuullisen minimin viitebudjettien** mukaiselle tasolle, sanoo SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen.

Tällä hetkellä vähimmäismääräiset työttömyys-, vanhempain- ja sairauspäivärahat ovat noin 697 euroa kuukaudessa ennen verotusta. Yksinasuvan opiskelijan opintoraha on enintään noin 250 euroa kuukaudessa.

Elämä minimieuroilla vaatii taiteilua

Lähes neljäsosa vastaajista on erityisen huolissaan perusturvan varassa elävistä ihmisistä. Vähimmäismääräisillä etuuksilla elävien tilanne on heikentynyt viiden viime vuoden aikana, vastasi sosiaalityöntekijöistä 60 % ja TE-palvelujen johdosta 49 %. Samoilla linjoilla on etuuksia myöntävän Kelan johdosta kolmannes ja sote-johdosta neljännes.

Tilanteen heikkenemistä selittävät edeltävien vuosien leikkaukset perusturvaan. Asiakastyötä tekevät sosiaalityöntekijät kuvasivat riittämättömän perusturvan luoneen taloudellista ahdinkoa, velkaantumista ja näköalattomuutta. Leikkaukset pienimpiin etuuksiin ovat lisänneet toimeentulotuen tarvetta.

– Osa suomalaisista odottaa ruokajakelupäiviä ja tavaralahjoituksia, ja pelkkä puhelimen rikkoutuminen saa aikaan valtavan ahdistuksen. Korkeat asumiskulut tai sairastaminen eivät mahdu niukkoihin tuloihin. Kelassa, TE-toimistoissa ja sosiaalitoimessa kuvattiin myös asiakkaiden turhautumista vaikeaselkoiseen etuusjärjestelmään ja epäasiallista käyttäytymistä asiakastyötä tekeviä kohtaan. Ihmisiä lannistaa, jos ei ole toivoa paremmasta. Rikkain promille ja muut kuplat eivät tunne tätä todellisuutta, pohtii Sosiaalibarometrin vastuututkija Anne Eronen.

Hallituksen käärittävä hihat

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen kohtuullistaminen ja lääkekorvausten korottaminen olisi iso apu paljon sairastaville. Toimeentulotukeen turvautuvia auttaisi vastaajien mukaan se, että Kelan perustoimeentulotuen käsittelyyn lisättäisiin kasvokkaista asiointia, syvällisempää tilanteen arviointia ja harkinnanvaraisuutta.

Vastaajista valtaosa on sitä mieltä, että perus- ja ansioturvaa koskevan lainsäädäntöä on uudistettava. Etuuksien määrä tulisi sovittaa porrastetusti työtuloihin ja välttää asiakkaan vaikeuksiin ajavia maksatuskatkoja ja takaisinperintöjä. Etuuksien ja palvelujen integraatiota tulisi myös parantaa. Asiakas ymmärtäisi etuusjärjestelmää paremmin, jos vähimmäismääräiset päivärahat olisivat samansuuruiset ja etuuksien laskenta perustuisi yhdenmukaisiin käsitteisiin.

– Kun hallitus lähtee uudistamaan sosiaaliturvaa, on ehdottoman tärkeää, että kuullaan myös perusturvan varassa elävien ihmisten näkemyksiä. Järjestöt ovat luonteva kumppani valmistelutyöhön, sillä ne tuntevat eri syiden vuoksi toimeentulo-ongelmiin joutuneiden ihmisten arkea. Esimerkiksi pitkäaikaissairauden, vamman tai työttömyyden, Anna Järvinen sanoo.

Sosiaalibarometri 2019 perustuu 882 vastaukseen. Tammi-helmikuussa 2019 tehty verkkokysely osoitettiin kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveysjohtajille ja sosiaalityöntekijöille, Kelan johdolle ja toimihenkilöille sekä TE-toimistojen esimiehille. Tutustu koko julkaisuun Sosiaalibarometri 2019.


* Perusturva takaa toimeentulon ihmisille, jotka ovat työelämän ja ansiosidonnaisten etuuksien ulkopuolella. Tavanomaisia etuuksia ovat kansaneläke, työttömän peruspäiväraha sekä vähimmäismääräiset sairaus- ja vanhempainpäivärahat. Kaikkein pienituloisimmat voivat saada lisäksi asumistukea ja toimeentulotukea. Perusturvan varassa elää lähes täysin noin 250 000 suomalaista ja 510 000:lla yli puolet toimeentulosta koostuu perusturvasta (Tulonjaon kokonaistilasto, Tilastokeskus). Viimesijaiseen etuuteen, toimeentulotukeen turvautui noin 306 000 kotitaloutta ja 470 000 henkilöä vuonna 2018 (Toimeentulotuki 2018, THL).

** Kohtuullisen minimin viitebudjetit ovat eri tyyppisille kotitalouksille tehtyjä laskemia hyvin maltillisesta rahan tarpeesta välttämättömien tavaroiden ja palvelujen hankintaan. Esimerkiksi yksinasuvalle alle 45-vuotiaalle miehelle viitebudjetti on keskimäärin Suomessa 1217 euroa kuukaudessa, naiselle 1213 euroa. (Lehtinen & Aalto 2018.)

Muut teeman artikkelit

Artikkeli

Etuudet ja koronavirus

Artikkeliin kootaan etuuksiin liittyviä ohjeita ja linkkejä, jotka vaikuttavat ihmisten arkeen koronavirusepidemian aikana. Artikkelia päivitetään, joten huomatessasi puutteita, ilmoita niistä SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järviselle. Toimeentulo on turvattava kaikille, myös poikkeusoloissa. Jos ihmisille ei tarjota tarpeenmukaista turvaa, voi heidän tilanteensa entisestään pahentua ja aiheuttaa vakavampia seurauksia. On odotettavissa, että kevään mittaan erityisesti työttömyysturvan sekä myös toimeentulotuen […]

Uutinen

24.3.2020 13:27

Sosiaaliturvaa uudistavan parlamentaarisen komitean työ käynnistyy – järjestöt otettava vahvemmin mukaan työskentelyyn

Valtioneuvosto asetti 19.3. parlamentaarisen komitean sosiaaliturvan uudistamiseksi toimikaudeksi 23.3.2020 – 31.3.2027. Uudistuksessa tavoitteena on ihmisen näkökulmasta nykyistä selkeämpi ja toimivampi järjestelmä, joka mahdollistaa työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen muuttuvissa elämäntilanteissa. Komitean puheenjohtajana toimii tutkimusprofessori Pasi Moisio. SOSTEa komiteassa pysyvänä asiantuntijana edustaa SOSTEn hallituksen jäsen, toimitusjohtaja Eija Koivuranta. Varsinainen työ tehdään valtaosin jaostoissa, joita on viisi. Kansalaisjärjestöt […]

Uutinen

18.3.2020 11:58

Työttömien työnhakijoiden asema koronaviruksen aiheuttamissa poikkeusoloissa

Kulukorvaukset toimintojen päättyessä työttömästä riippumattomasta syystä Hallitus antoi 16.3. päätöksen sulkea kuntouttava työtoiminta. Päätös on terveydellisistä syistä tarpeellinen ja perustelu, mutta sillä on jo valmiiksi pienituloisten työttömien toimeentuloa heikentäviä vaikutuksia. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle työmarkkinatuen saajalle maksetaan työttömyysturvalain 10 luvun 6 §:n 2 momentin nojalla päiväkohtaista korvausta, joka on tällä hetkellä 9 euroa. Asiakkaat ovat olleet […]