Skip to content

Vuokrarästejä, vaikeita valintoja ja toivottomuutta – pienituloisen oltava sinnikäs ja perehtynyt pärjätäkseen

4.11.2019 13.00

Perusturva
Sosiaalibarometri 2019AsiakasmaksutPerusturvaSosiaalibaroToimeentulo

Sosiaalibarometrin 2019 tulokset kertovat karua kieltä sosiaaliturvajärjestelmän kitsaudesta silloin, kun ihmisen toimeentulo on niukimmillaan.

Perusturvan* taso on tällä hetkellä riittämätön: moni joutuu anomaan harkinnanvaraista toimeentulotukea, vaikka sen tulisi olla viimeinen oljenkorsi eikä paikata ensisijaisten etuuksien alhaista tasoa. Perusturvalla elävien ihmisten kanssa työskentelevät ammattilaiset pitävät yhtenä ratkaisuna ensisijaisten etuuksien tason nostoa. Tätä mieltä oli 73 % sosiaalityöntekijöistä ja 58 % sote-, TE- ja Kelan johdosta. Perusturva koskee taloudellisesti ja usein myös sosiaalisesti haavoittuvimpia ihmisiä.

– Perusturvaetuuksiin on ensi vuoden alusta tulossa pieniä korotuksia, mutta ne lähinnä paikkaavat edellisellä hallituskaudella tehtyjä indeksileikkauksia. Jos perusturvalla elävien tilannetta halutaan tosissaan parantaa, on sen tasoa korotettava pitkäjänteisesti kohtuullisen minimin viitebudjettien** mukaiselle tasolle, sanoo SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen.

Tällä hetkellä vähimmäismääräiset työttömyys-, vanhempain- ja sairauspäivärahat ovat noin 697 euroa kuukaudessa ennen verotusta. Yksinasuvan opiskelijan opintoraha on enintään noin 250 euroa kuukaudessa.

Elämä minimieuroilla vaatii taiteilua

Lähes neljäsosa vastaajista on erityisen huolissaan perusturvan varassa elävistä ihmisistä. Vähimmäismääräisillä etuuksilla elävien tilanne on heikentynyt viiden viime vuoden aikana, vastasi sosiaalityöntekijöistä 60 % ja TE-palvelujen johdosta 49 %. Samoilla linjoilla on etuuksia myöntävän Kelan johdosta kolmannes ja sote-johdosta neljännes.

Tilanteen heikkenemistä selittävät edeltävien vuosien leikkaukset perusturvaan. Asiakastyötä tekevät sosiaalityöntekijät kuvasivat riittämättömän perusturvan luoneen taloudellista ahdinkoa, velkaantumista ja näköalattomuutta. Leikkaukset pienimpiin etuuksiin ovat lisänneet toimeentulotuen tarvetta.

– Osa suomalaisista odottaa ruokajakelupäiviä ja tavaralahjoituksia, ja pelkkä puhelimen rikkoutuminen saa aikaan valtavan ahdistuksen. Korkeat asumiskulut tai sairastaminen eivät mahdu niukkoihin tuloihin. Kelassa, TE-toimistoissa ja sosiaalitoimessa kuvattiin myös asiakkaiden turhautumista vaikeaselkoiseen etuusjärjestelmään ja epäasiallista käyttäytymistä asiakastyötä tekeviä kohtaan. Ihmisiä lannistaa, jos ei ole toivoa paremmasta. Rikkain promille ja muut kuplat eivät tunne tätä todellisuutta, pohtii Sosiaalibarometrin vastuututkija Anne Eronen.

Hallituksen käärittävä hihat

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen kohtuullistaminen ja lääkekorvausten korottaminen olisi iso apu paljon sairastaville. Toimeentulotukeen turvautuvia auttaisi vastaajien mukaan se, että Kelan perustoimeentulotuen käsittelyyn lisättäisiin kasvokkaista asiointia, syvällisempää tilanteen arviointia ja harkinnanvaraisuutta.

Vastaajista valtaosa on sitä mieltä, että perus- ja ansioturvaa koskevan lainsäädäntöä on uudistettava. Etuuksien määrä tulisi sovittaa porrastetusti työtuloihin ja välttää asiakkaan vaikeuksiin ajavia maksatuskatkoja ja takaisinperintöjä. Etuuksien ja palvelujen integraatiota tulisi myös parantaa. Asiakas ymmärtäisi etuusjärjestelmää paremmin, jos vähimmäismääräiset päivärahat olisivat samansuuruiset ja etuuksien laskenta perustuisi yhdenmukaisiin käsitteisiin.

– Kun hallitus lähtee uudistamaan sosiaaliturvaa, on ehdottoman tärkeää, että kuullaan myös perusturvan varassa elävien ihmisten näkemyksiä. Järjestöt ovat luonteva kumppani valmistelutyöhön, sillä ne tuntevat eri syiden vuoksi toimeentulo-ongelmiin joutuneiden ihmisten arkea. Esimerkiksi pitkäaikaissairauden, vamman tai työttömyyden, Anna Järvinen sanoo.

Sosiaalibarometri 2019 perustuu 882 vastaukseen. Tammi-helmikuussa 2019 tehty verkkokysely osoitettiin kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveysjohtajille ja sosiaalityöntekijöille, Kelan johdolle ja toimihenkilöille sekä TE-toimistojen esimiehille. Tutustu koko julkaisuun Sosiaalibarometri 2019.


* Perusturva takaa toimeentulon ihmisille, jotka ovat työelämän ja ansiosidonnaisten etuuksien ulkopuolella. Tavanomaisia etuuksia ovat kansaneläke, työttömän peruspäiväraha sekä vähimmäismääräiset sairaus- ja vanhempainpäivärahat. Kaikkein pienituloisimmat voivat saada lisäksi asumistukea ja toimeentulotukea. Perusturvan varassa elää lähes täysin noin 250 000 suomalaista ja 510 000:lla yli puolet toimeentulosta koostuu perusturvasta (Tulonjaon kokonaistilasto, Tilastokeskus). Viimesijaiseen etuuteen, toimeentulotukeen turvautui noin 306 000 kotitaloutta ja 470 000 henkilöä vuonna 2018 (Toimeentulotuki 2018, THL).

** Kohtuullisen minimin viitebudjetit ovat eri tyyppisille kotitalouksille tehtyjä laskemia hyvin maltillisesta rahan tarpeesta välttämättömien tavaroiden ja palvelujen hankintaan. Esimerkiksi yksinasuvalle alle 45-vuotiaalle miehelle viitebudjetti on keskimäärin Suomessa 1217 euroa kuukaudessa, naiselle 1213 euroa. (Lehtinen & Aalto 2018.)

Muut teeman artikkelit

Uutinen

20.1.2020 12:27

SOSTE vaatii perusterveydenhuollon lääkäripalveluja maksuttomiksi ja maksukattojen yhdistämistä 

Kauan odotettu asiakasmaksulainsäädännön uudistus on vihdoin käynnistymässä tänä keväänä. Koska maksut estävät hoitoon hakeutumista, SOSTE vaatii perusterveydenhuollon lääkäripalveluiden säätämistä maksuttomiksi ja maksukattojen yhdistämistä palveluissa, lääkkeissä ja matkoissa. Lainsäädännön uudistamiseen varattua 45 miljoonaa euroa SOSTE pitää riittämättömänä. Tällä hetkellä Suomessa on terveydenhuoltoon pääsyssä enemmän ongelmia kuin muissa Pohjoismaissa. Haavoittuvassa elämäntilanteessa olevat ja pienituloiset jättävät tarvitsemiaan palveluja ja hoitoja hankkimatta korkeiden asiakasmaksujen ja lääkkeiden […]

Uutinen

15.1.2020 08:50

Tarvelähtöinen lähestymistapa ratkaisuksi työllisyysasteen nostoon

Työllisyyspoliittiset valinnat ovat puhuttaneet paljon viime viikkoina Sanna Marinin hallituksen etsiessä kuumeisesti purevia työllisyystoimia. Välityömarkkinoilla toimivien järjestöjen, säätiöiden ja työpajojen ratkaisuna työllisyysasteen nostoon on tarvelähtöinen työllisyyspolitiikka. Tuoreessa julkaisussa viitoitetaan tarvelähtöisen työllisyyspolitiikan perusteet. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien ja osatyökykyisten työllistymisen lähtökohdaksi tulee ottaa yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen. Tuore Välityömarkkinat ja tarvelähtöiset työllisyyspalvelut -julkaisu tuo […]

Uutinen

10.1.2020 13:03

Toimeentulotuen kehittämistä jatkettava asiakkaiden yksilöllisen ja sujuvan palvelun turvaamiseksi

Antti Halmetoja ja Taina Rintala kirjoittavat 8.1. Helsingin Sanomien Vieraskynässä perustoimeentulotuen tarveharkinnan ongelmista. He näkevät, että ne eivät johdu niinkään Kelasta vaan kansallisen ja paikallisen toimeenpanon välisistä eroista ja sosiaalityön niukaksi jäävästä osuudesta Kelan perustoimeentulotukityössä. Samansuuntaisia huomioita on tullut esiin SOSTEn Sosiaalibarometri 2019, jossa on seurattu perustoimeentulotukea vuodesta 2016, ennen ja jälkeen sen myöntämisen siirtoa […]