Valtiovarainministeriö sai keskiviikkona valmiiksi ministeriön sisäiset neuvottelut valtion ensi vuoden budjetista. Valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi ministeriön esittävän 100 miljoonan euron lisäleikkausta sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin.
”Esitys on tyrmistyttävä. Se tarkoittaisi, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksista leikattaisiin tällä hallituskaudella yli 60 prosenttia, kun jo aiemmin hallitus on päättänyt 140 miljoonan euron leikkauksista. Esitetty jättileikkaus ei tasapainota Suomen julkista taloutta, vaan se entisestään syventää sosiaali- ja terveyspalveluiden kriisiä ja järjestöjen ahdinkoa. Eniten tästä kärsivät ne ihmiset, jotka saavat tai hakevat apua ja tukea järjestöistä. On välttämätöntä, että hallitus torppaa ministeriön esityksen syyskuun budjettiriihessään”, painottaa SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.
Leikkauslinja on myös kansan tahdon vastainen. Peräti 78 prosenttia suomalaisista katsoo, että jo hallituksen aiemmat järjestöleikkaukset olivat virhe. Asia selvisi tammikuussa julkaistusta Kansalaisjärjestöjen rooli yhteiskunnassa -kyselytutkimuksesta. Nyt valtiovarainministeriö ehdottaa saman epäsuositun linjan jatkamista.
Sote-järjestöiltä leikkaaminen on leikkaus sosiaali- ja terveydenhuollosta
Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat keskeinen osa suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Järjestöt auttavat lapsiperheitä, nuoria, kriisejä kohdanneita, vanhuksia, yksinäisiä, muistisairaita, pitkäaikaissairaita, vammaisia ja kaikkien heidän läheisiään. Järjestöjen tuki paikkaa julkisten palvelujen aukkoja ja säästää yhteiskunnan kuluja.
Jopa kolmannes SOSTEn tämänvuotiseen Sosiaalibarometri-kyselyyn vastanneista sosiaali- ja terveysjohtajista ilmoitti, että hyvinvointialueet ohjaavat ihmisiä aiempaa enemmän järjestöjen tuen ja toiminnan piiriin kustannusten hillitsemiseksi. Asiakkaat siis päätyvät yhä useammin järjestöjen palvelujen käyttäjiksi, mutta samaan aikaan järjestöjen resursseja leikataan.
”Ministeri Purra sanoi aiemmin, että valtiovarainministeriö ei tule ehdottamaan uusia leikkauksia sosiaali- ja terveydenhuoltoon. On kuitenkin selvää, että leikkaus sote-järjestöiltä on leikkaus sote-palveluista”, huomauttaa Kiukas.
Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat joutuneet jo aikaisempien leikkausten vuoksi supistamaan ja lopettamaan monia palvelujaan, kuten chat- ja kriisipuhelinpalveluja sekä vertais- ja kohtaamispaikkatoimintaa. Jos järjestöt eivät enää pysty tarjoamaan tukea, ihmiset hakevat ennen pitkää apua jo valmiiksi tiukoilla olevilta hyvinvointialueilta tai pahimmassa tapauksessa putoavat kaikkien turvaverkkojen ulkopuolelle.
Veronkevennysten peruminen olisi helpoin säästötoimi
Huhtikuun puoliväliriihessä hallitus päätti yhteisöveron ja korkeimpien marginaaliveroasteiden laskemisesta yli miljardilla eurolla. Muutokset lisäävät erityisesti suurituloisten nettotuloja, mutta niillä ei ole merkittäviä kasvuvaikutuksia.
”Keväällä hallitus lupasi, että yhteisöveron ja korkeimpien marginaaliverojen laskeminen ei lisää Suomen julkista velkaantumista. Nyt hallitus kuitenkin tekee uusia leikkauksia veronkevennysten verran. Jos hallitus haluaa säästää miljardin, sen kannattaisi perua tekemänsä veronkevennykset”, korostaa SOSTEn pääekonomisti Otto Kyyrönen.
Muitakin vaihtoehtoja verotulojen lisäämiseksi on. Esimerkiksi listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kiristäminen ja valmisteverojen sitominen hintatasoon lisäisivät verotuloja noin miljardilla eurolla. Lisäksi hallituksen olisi järkevää alkaa valmistella laaja-alaisen terveysveron käyttöönottoa, joka lisäisi verotuloja sekä vähentäisi julkisia sosiaali- ja terveysmenoja väestön terveyden parantuessa.