Kysely: Monet sote-järjestöt hyödyntävät jo tekoälyä – sen turvallisuudesta toivotaan koulutusta

Kuvio: Järjestöjen suhde tekoälyyn. SOSTEn tekoälykyselyyn vastanneiden järjestöjen suhde tekoälyyn on 5 prosentilla kehittynyt, 52 prosentilla kehittyvä, 37 prosentilla kiinnostunut ja 6 prosentilla sillä ei ole vaikutusta. Vastaajia oli 82.

Etusivu / Uutiset / Kysely: Monet sote-järjestöt hyödyntävät jo tekoälyä – sen turvallisuudesta toivotaan koulutusta

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen suhde tekoälyyn on monin paikoin kehittyvä, minkä lisäksi monet järjestöt ovat kiinnostuneita tekoälyn mahdollisuuksista. Näin voidaan tiivistää SOSTEn joulukuussa 2023 tekemän tekoälykyselyn tuloksia. Kyselyyn vastasi yhteensä 82 SOSTEn jäsentä.

Kyselyn perusteella yli puolet vastaajista (52 %) käyttää tekoälyä ainakin jossain määrin työssään ja hieman yli kolmannes vastaajista (37 %) oli vähintäänkin kiinnostunut tekoälyn tarjoamista mahdollisuuksista järjestötyössä. Vain kuusi prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei heidän organisaatiollaan ole minkäänlaista suhdetta tekoälyyn.

Kuvio: Järjestöjen suhde tekoälyyn. SOSTEn tekoälykyselyyn vastanneiden järjestöjen suhde tekoälyyn on 5 prosentilla kehittynyt, 52 prosentilla kehittyvä, 37 prosentilla kiinnostunut ja 6 prosentilla sillä ei ole vaikutusta. Vastaajia oli 82.

Uhkiin varautuminen alkutekijöissään, tekoälyn turvallisuudesta toivotaan koulutusta

Kyselyssä kartoitettiin myös sitä, miten sosiaali- ja terveysjärjestöt tällä hetkellä hyödyntävät tekoälyä. Suurin osa vastaajista kertoi työntekijöidensä käyttävän generatiivisia tekoälysovelluksia, kuten Chat GPT:tä, sekä sisäänrakennettuja tekoälytyökaluja esimerkiksi Canvassa ja Teamsissa.

Vastauksista ilmeni myös, että melko harva järjestö oli aloittanut valmistautumisen tekoälyyn liittyvien kyberturvallisuusuhkien varalta. Moni kertoi kuitenkin suunnittelevansa riskien kartoittamista. Kyselyn avovastauksissa nousi esiin tarve koulutukselle ja tuelle erityisesti tekoälyn turvallisuuden ja eettisyyden näkökulmasta.

Kuvio: 63 prosentissa SOSTEn tekoälykyselyyn vastanneista tahoista tekoälysovelluksia käyttävät yksittäiset työntekijät, 33 prosentissa järjestöistä ei ole toistaiseksi käytetty tekoälysovelluksia ja 4 prosentissa järjestöistä lähes koko henkilöstö hyödyntää tekoälysovelluksia. Kyberuhkien riskiarviointia ja/tai kyberturvallisuusstrategiaa ei ole tehty 62 prosentissa kyselyyn vastanneista järjestöistä, 24 prosentissa se on suunnitteilla ja 14 prosentissa riskiarviointi ja/tai kyberturvallisuusstrategia on tehty. Vastaajia oli 82.

Järjestöt käyttävät tekoälyä apuna monissa asioissa

Kyselyssä selvitettiin myös sitä, missä toiminnoissa vastaajien organisaatiot hyödyntävät tekoälyä. Tulokset paljastivat monipuolisen käytön eri osa-alueilla:

  1. Tekstintuotanto ja viestintä: Järjestöt käyttävät tekoälyä esimerkiksi lausuntopohjien, selvitysten, uutisten ja sosiaalisen median päivitysten tuottamiseen.  
  2. Tekstin sujuvoittaminen ja oikoluku: Tekoälysovellukset, kuten ChatGPT, auttavat tekstien sujuvoittamisessa ja virheiden korjaamisessa. Tekoälyn avulla pitkistä teksteistä voi luoda nopeasti tiivistelmiä ja tekstiä voi muotoilla tietylle kohderyhmälle sopivaksi.
  3. Käännökset: Osa vastaajista hyödyntää tekoälyä käännösten laatimisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Tekoäly mahdollistaa nopean ja sujuvan monikielisen viestinnän esimerkiksi Teams-kokouksiin liitettävällä tekstitystyökalulla, joka kääntää puhetta reaaliajassa.
  4. Kuvien luominen ja graafinen suunnittelu: Järjestöt tuottavat tekoälyn avulla visuaalista materiaalia esimerkiksi tekstien kuvituksiin, markkinointiin ja somekampanjoihin.
  5. Strategiatyö: Muutamat järjestöt käyttävät tai suunnittelevat hyödyntävänsä tekoälyä strategiatyössä tiedonkäsittelyn ja päätöksenteon apuna.
  6. Tapahtumat, koulutukset ja oppiminen: Tekoälyä käytetään tapahtumien järjestämisessä, ohjelman suunnittelussa ja oppimateriaalien monipuolistamisessa.
  7. Asiakaspalvelu: Muutama vastaajista kertoi organisaationsa hyödyntävän tekoälyä tietokoneavusteisessa asiakaspalvelussa. Chatbotit ja automatisoidut vastaukset voivat helpottaa päivittäistä viestintää ja auttaa jäseniä löytämään tarvitsemansa tiedon helpommin. Tekoäly voi edistää tiedon saavutettavuutta ja näin ollen madaltaa kynnystä käyttää sähköisiä palveluita.
  8. Taloushallinnon prosessit: Osa vastaajista olivat automatisoineet taloushallinnon rutiinitehtäviä tekoälyn avulla. Tekoälyä voidaan hyödyntää esim. laskujen käsittelyssä ja kirjanpidossa, mikä vähentää inhimillisiä virheitä ja vapauttaa resursseja muuhun työhön.
  9. Ideointi ja luovuutta vaativat tehtävät: Monet vastaajista kertoivat hyödyntävänsä tekoälyä toiminnan ideoinnissa. Esimerkiksi kampanjasuunnittelussa monet kertoivat hyödyntävänsä tekoälyä alkuun pääsemisessä tai ideoiden jatkojalostamisessa. Tekoälyltä voi myös pyytää palautetta tai parannusehdotuksia omille ideoille.

Tekoälyyn voi tutustua helpostikin – SOSTE järjestää maaliskuussa Tekoälytreffit

Kyselyn tulokset korostavat tarvetta yhteiselle keskustelulle ja tiedolle tekoälyn mahdollisuuksista. Tulevaisuudessa on odotettavissa tekoälyn roolin kasvua järjestöjen toiminnassa, mutta myös ihmisen rooli tekoälyn ohjaajana ja asiantuntijana korostuu.

”Tämän vuoksi viimeistään nyt olisi tärkeää, että jokainen järjestö pohtisi omaa suhdettaan tekoälyyn ja missä toiminnoissa siitä voisi olla hyötyä omassa arkityössä. Suhteen vahvistaminen ei välttämättä vaadi kalliita koulutuksia tai järjestelmäinvestointeja. Ilmaisversioita kokeilemalla voi saada jo paljon aikaiseksi ja luoda käsitystä siitä, miten tekoälyä on mahdollista hyödyntää omassa työssä”, sanoo kyselyn tehnyt SOSTEn erityisasiantuntija Emily Strohm.

Tärkeintä tekoälyn käytössä on muistaa turvallisuus ja varmistaa, että organisaation tietosuojakäytännöt huomioidaan myös tekoälyä käytettäessä. On myös tärkeää kerrata, miten tekoälyä käyttäessä voi varmistaa sen, ettei epähuomiossa tule levittäneeksi vääristynyttä tietoa.

”Faktantarkistusta ei koskaan pidä kokonaan ulkoistaa tekoälyn harteille. Tästä näkökulmasta kannattaakin suosia tekoälypalveluita, jotka mainitsevat tuotoksiensa lähteet”, Strohm sanoo.

SOSTE huomioi tekoälykyselyn tulokset tulevien tapahtumien suunnittelussa ja järjestää keskiviikkona 13.3.2024 keskustelu- ja verkostoitumistilaisuuden aiheesta kiinnostuneille jäsenilleen.

”Yhteinen keskustelu, parhaiden käytäntöjen jakaminen ja tuki ovat avainasioita, kun suunnataan kohti tekoälyn tuomia mahdollisuuksia ja haasteita sosiaali- ja terveysjärjestöissä”, Strohm tiivistää.

Lisätietoja: