Järjestön rahoitus -teemasivu sisältää kattavasti tietoa erilaisista rahoitukseen liittyvistä aiheista.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen tulot muodostuvat pääasiassa jäsenmaksuista, osallistumismaksuista, lahjoituksista ja julkisista avustuksista. Merkittävin valtionavustuksia myöntämä taho on sosiaali- ja terveysministeriö. Muita ministeriöitä ovat opetus- ja kulttuuriministeriö ja ulkoministeriö. Järjestöt ja paikallisyhdistykset saavat paikalliseen toimintaan avustuksia kunnilta, aluehallintoviranomaisilta (AVI), ELY-keskuksilta ja yksityisiltä rahastoilta (säätiöt).

Järjestöillä voi olla rinnakkaisorganisaatioita, jotka tuottavat esimerkiksi asumis-, hoiva- tai kuntoutuspalveluita. Palvelutoimintaan ei käytetävä valtionavustuksia. Järjestöjen palvelutoiminta on keskittynyt muutamille isoille järjestöille. Tyypillisellä valtakunnallisella sote-järjestöllä ei ole markkinoilla tapahtuvaa palvelutoimintaa.

Vuonna 2020 tyypillisen valtakunnallisen sosiaali- ja terveysjärjestön mediaani vuosibudjetti oli miljoona euroa.Tietoa vuoden 2020 järjestöjen tulonlähteistä löytyy vuoden 2022 järjestöbarometrista.

Järjestöjen mahdolliset tulonlähteet. Kuvassa esitetty tahoja, joilta järjestöt voivat hakea avustuksia. Kuvassa on esitetty myös muita tulonlähteitä, joita ovat esimerkiksi varainhankinta, jäsenmaksut, tapahtumatuotot, kirpputorit tai yritysyhteistyö.

Sosiaali- ja terveysjärjestöille tutun Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen STEAn lisäksi hakeavustusta voi hakea esimerkiksi Euroopan unionin rahoittamasta Uudistuva ja osaava Suomi -ohjelmasta.

Rahankeräys ja varainhankinta

Varainhankinnat käytännöt ovat tärkeä osa järjestöosaajan työkalupakkia. Rahankeräykseen on oma lakinsa ja sen ajankohtaisimmat päivitykset on hyvä tuntea. Siksi järjestöammattilaisen onkin hyvä tunnistaa lahjoitusten keräämisen ja käsittelyn vaiheet, erilaiset vinkit kerätä varoja ja myös hyödyntää varainkeruutoimenpiteiden tulosten arviointia tukevia aineistoja.

Järjestöjen toimintaan voidaan jäsenmaksujen lisäksi saada rahoitusta yksityisinä lahjoituksina tai tukeana yritysyhteistyöstä. Osallistumis- ja palvelumaksut voivat olla järjestön varainhankinnan muoto.Usein varainhankinnalla viitataan kuitenkin erityisesti lahjoitusten keräämistä yksityisiltä henkilöiltä ja yrityksiltä. Varainhankintaa harjoittavien järjestöjen yhteistyöjärjestö Suomessa on Vastuullinen lahjoittaminen (VaLa) ry. Järjestöt voivat toteuttaa varainhankintaa myös yhteistyönä. Järjestöjen yhteisiä varainhankintayhteisöjä ovat esimerkiksi Lahjoittamo.fiSuomen kansanterveys yhdistys ry, Syöpäsäätiö sr, Lasten Päivän Säätiö sr tai Cafe Ursula oy.

Goodwill ry:n kehittämä ja ylläpitämä Lajoittamo.fi -verkkopalvelu kokoaa yhteensä järjestöjen lahjoituskohteita. Palvelu on rakennettu lahjoittajasta käsin, niin että lahjoittaja voi tarkastella lahjoitusteemoja ja valita sieltä haluamansa kohteen. Palveluun voi saada kerralla vain kolme lahjoituskohdetta, joten sen käyttö ei lähtökohtaisesti suosi isoja ja tunnettuja järjestöjä. Lahjoittamisen muotoja ja tapoja on monia, esimerkiksi kertalahjoitukset, kuukausilahjoitukset, tuki- ja kannatusmaksut, kannatustuotemyynti, ilmoitusmyynti, kummimaksut, lipaskeräykset, maksulliset tapahtumat, merkkipäivälahjoitukset, tavaralahjoitukset ja testamentit.

Valtionavustukset ja julkiset rahastot

Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen valtionavustuksia haetaan sosiaali- ja terveysministeriöltä erikseen julkaistavina hakuaikoina. Avustushakemukset toimitetaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukseen (STEA). STEA valmistelee määrärahaehdotuksen vuosittain sosiaali- ja ministerille päätettäväksi ja valvoo avustusten käyttöä. Viime vuosina on ollut käytäntönä hakea syksyisin (syyskuu) avustuskohteiden jatkovuosia ja keväisin toukokuussa uusia avustuskohteita.

Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 rahoitusohjelma koostuu kolmesta toisiaan täydentävästä rahastosta Euroopan sosiaalirahastosta (ESR+), Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Rahoitusohjelmassa on kuusi teemaa: Innovatiivinen Suomi (EAKR), Hiilineutraali Suomi (EAKR), Saavutettavampi Suomi (EAKR), Työllistävä, osaava ja osallistava Suomi (ESR+), Sosiaalisten innovaatioiden Suomi (ESR+) ja Aineellista puutetta torjuva Suomi (ESR+).

Kuntien ja hyvinvointialueiden avustukset

Ajankohtaista järjestöavustuksiin liittyen

Tämän otsikon alta löydät perustiedon lisäksi myös ajankohtaistatietoa yleisti järjestöjen rahoitukseen liittyen.

Yhteyshenkilösi

SOSTEn tukipalveluita

Ajankohtaista järjestöille

Näytä enemmän >