Järjestön rahoitus -teemasivu sisältää kattavasti tietoa erilaisista rahoitukseen liittyvistä aiheista.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen tulot muodostuvat pääasiassa jäsenmaksuista, osallistumismaksuista, lahjoituksista ja julkisista avustuksista. Merkittävin valtionavustuksia myöntämä taho on sosiaali- ja terveysministeriö. Muita ministeriöitä ovat opetus- ja kulttuuriministeriö ja ulkoministeriö. Järjestöt ja paikallisyhdistykset saavat paikalliseen toimintaan avustuksia kunnilta, aluehallintoviranomaisilta (AVI), ELY-keskuksilta ja yksityisiltä rahastoilta (säätiöt).
Järjestöillä voi olla rinnakkaisorganisaatioita, jotka tuottavat esimerkiksi asumis-, hoiva- tai kuntoutuspalveluita. Palvelutoimintaan ei käytetävä valtionavustuksia. Järjestöjen palvelutoiminta on keskittynyt muutamille isoille järjestöille. Tyypillisellä valtakunnallisella sote-järjestöllä ei ole markkinoilla tapahtuvaa palvelutoimintaa.
Vuonna 2020 tyypillisen valtakunnallisen sosiaali- ja terveysjärjestön mediaani vuosibudjetti oli miljoona euroa.Tietoa vuoden 2020 järjestöjen tulonlähteistä löytyy vuoden 2022 järjestöbarometrista.
Sosiaali- ja terveysjärjestöille tutun Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen STEAn lisäksi hakeavustusta voi hakea esimerkiksi Euroopan unionin rahoittamasta Uudistuva ja osaava Suomi -ohjelmasta.
Rahankeräys ja varainhankinta
Varainhankinnat käytännöt ovat tärkeä osa järjestöosaajan työkalupakkia. Rahankeräykseen on oma lakinsa ja sen ajankohtaisimmat päivitykset on hyvä tuntea. Siksi järjestöammattilaisen onkin hyvä tunnistaa lahjoitusten keräämisen ja käsittelyn vaiheet, erilaiset vinkit kerätä varoja ja myös hyödyntää varainkeruutoimenpiteiden tulosten arviointia tukevia aineistoja.
Järjestöjen toimintaan voidaan jäsenmaksujen lisäksi saada rahoitusta yksityisinä lahjoituksina tai tukeana yritysyhteistyöstä. Osallistumis- ja palvelumaksut voivat olla järjestön varainhankinnan muoto.Usein varainhankinnalla viitataan kuitenkin erityisesti lahjoitusten keräämistä yksityisiltä henkilöiltä ja yrityksiltä. Varainhankintaa harjoittavien järjestöjen yhteistyöjärjestö Suomessa on Vastuullinen lahjoittaminen (VaLa) ry. Järjestöt voivat toteuttaa varainhankintaa myös yhteistyönä. Järjestöjen yhteisiä varainhankintayhteisöjä ovat esimerkiksi Lahjoittamo.fi, Suomen kansanterveys yhdistys ry, Syöpäsäätiö sr, Lasten Päivän Säätiö sr tai Cafe Ursula oy.
Goodwill ry:n kehittämä ja ylläpitämä Lajoittamo.fi -verkkopalvelu kokoaa yhteensä järjestöjen lahjoituskohteita. Palvelu on rakennettu lahjoittajasta käsin, niin että lahjoittaja voi tarkastella lahjoitusteemoja ja valita sieltä haluamansa kohteen. Palveluun voi saada kerralla vain kolme lahjoituskohdetta, joten sen käyttö ei lähtökohtaisesti suosi isoja ja tunnettuja järjestöjä. Lahjoittamisen muotoja ja tapoja on monia, esimerkiksi kertalahjoitukset, kuukausilahjoitukset, tuki- ja kannatusmaksut, kannatustuotemyynti, ilmoitusmyynti, kummimaksut, lipaskeräykset, maksulliset tapahtumat, merkkipäivälahjoitukset, tavaralahjoitukset ja testamentit.
Valtionavustukset ja julkiset rahastot
Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen valtionavustuksia haetaan sosiaali- ja terveysministeriöltä erikseen julkaistavina hakuaikoina. Avustushakemukset toimitetaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukseen (STEA). STEA valmistelee määrärahaehdotuksen vuosittain sosiaali- ja ministerille päätettäväksi ja valvoo avustusten käyttöä. Viime vuosina on ollut käytäntönä hakea syksyisin (syyskuu) avustuskohteiden jatkovuosia ja keväisin toukokuussa uusia avustuskohteita.
KELA myöntää vuosittain rahoitusta kuntoutuksen, sairauksien ehkäisyn tai sairausvakuutuksen tutkimukseen tai kehittämiseen myös järjestötoimijoille. Kuntoutuksen kehittämisrahoituksen haku on kerran vuodessa. Lisäksi KELA voi järjestää kohdennettuja hakuja, jotka liittyvät esimerkiksi kuntoutuksen asiantuntijatyöhön tai tutkimukseen. Vuoden 2023 avustus on tarkoitus kohdennetaa maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja perheiden kuntoutuksen kehittämiseen sekä asiakkaan aktiiviseen rooliin kuntoutuksessa ja toimintakyvyn ylläpitämisessä. Haku päättyy 31.3.2023. Lue lisää KELAn hakuilmoituksesta.
SOSTE kannustaa eri toimijoita tukemaan järjestöjen innovaatiotoimintaa ja TKI-rahoitusta. Tutustu Innovaatiot ja kehittäminen mahdollisuuksiin.
EU-rahastot
Pääasiassan työ- ja elinkeinoministeriön koordinoima Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 rahoitusohjelma koostuu kolmesta toisiaan täydentävästä rahastosta Euroopan sosiaalirahastosta (ESR+), Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Rahoitusohjelmassa on kuusi teemaa: Innovatiivinen Suomi (EAKR), Hiilineutraali Suomi (EAKR), Saavutettavampi Suomi (EAKR), Työllistävä, osaava ja osallistava Suomi (ESR+), Sosiaalisten innovaatioiden Suomi (ESR+) ja Aineellista puutetta torjuva Suomi (ESR+).
Oikeusministeriö koordinoi CERV-rahoitusta, jolla edistetään ja suojellaan EU:n yhteisiä arvoja ja oikeuksia. Yhteisiä arvoja ovat mm. ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo ja oikeusvaltio.
Opetushallitus koordinoi osaamisen vahvistumiseen ja nuorten toimintamahdollisuuksiin liittyviä rahoitusohjelmia, kuten esimerkiksi Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukot. Yhdistys on aikuiskoulutusorganisaatio, joka mahdollistaa oppimsen. Hankerahoitukset on tarkoitettu myös sosiaali- ja terveysjärjestöjen käyttöön aikuiskoulutusorganisaationa tai kun toimijoina ovat esimerkiksi järjestön alle 30-vuotiaat jäsenet tai aikuisjäsenten lapset. Rahoituksia voi käyttää myös sosiaali- ja terveysalan osaamisen vahvistamiseen, yhteistyöhön kansalaisjärjestöjen, nuoriso-, kulttuuri- ja liikunta-alan kanssa Euroopassa ja sen lähialueilla. Erasmus+ mahdollistaa aikuiskoulutukselle (yhdistykset ja säätiöt) lyhyaikaisia liikkuvuushankkeita, yhteistyöhankkeita ja yksittäisistä hankkeista suunnitelmallisempaan ja pitkäjänteiseen osaamiseen kehittämiseen.
Kuntien ja hyvinvointialueiden avustukset
Kunnat ovat tukeneet pitkään järjestöjä rahallisilla avustuksilla ja muilla tuilla. Hyvinvointialueiden perustamisen myötä osa kuntien avustuksista on siirtynyt hyvinvointialueiden vastuulle, mutta lainsäädäntö velvoittaa kuntia edelleen tukemaan järjestöjen toimintaedellytyksiä. Kunnat jakavat järjestöille rahallisia avustuksia ja tarjoavat monenlaista tukea järjestötoimintaan. Avustusten määrä ja tukimuodot vaihtelevat kunnittain. Kuntien avustukset ja tuet kohdentuvat kunnan strategisiin tavoitteisiin sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopisteisiin.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä velvoittaa hyvinvointialueen edistämään hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia. Lain puitteissa jokainen hyvinvointialue päättää itsenäisesti, millaisia avustuksia ja tukia se tarjoaa järjestöille. Käytännössä avustuslajien määrä, nimikkeet ja kriteerit vaihtelevat alueittain, mutta useimmilla alueilla tukimuotoina ovat rahalliset avustukset, tilat toimintaa varten ja yhteistyösopimukset. Yleisesti ottaen hyvinvointialueet tukevat järjestötoimintaa, joka edistää hyvinvointialueen strategisia tavoitteita.
Kuntien ja hyvinvointialueiden lakisääteinen yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä määrittää myös järjestötuen painopisteitä ja työnjakoa.
Ajankohtaista järjestöavustuksiin liittyen
Tämän otsikon alta löydät perustiedon lisäksi myös ajankohtaistatietoa yleisti järjestöjen rahoitukseen liittyen.
Yhteyshenkilösi
SOSTEn tukipalveluita
Ajankohtaista järjestöille
-
Valtakunnallinen kuntoutusverkosto: Hyvinvointialueiden panostettava kuntoutukseen – vaikuttava kuntoutus parantaa työllisyyttä ja ihmisten elämänlaatua
-
Pandemioihin varautumisen tueksi tarvitaan kansainvälinen pandemiasopimus
-
Kuukauden kysymys: Esteettömyysdirektiivi tuo muutoksia digipalvelulakiin – mitä se tarkoittaa?
-
Pelinrakennusta vai pudotuspeliä järjestötulevaisuuden pelikentillä?
-
Järjestö Erasmus+ aikuiskoulutusorganisaationa
-
Erasmus+ Työntekijöiden liikkuvuushanke nuoriso-osaamisen vahvistamiseen
-
Lääkkeiden arviointi uudistuu EU:ssa – muutoksia tarvitaan myös kansallisella tasolla
-
Miten valita järjestöjen edustajat hyte-neuvotteluihin hyvinvointialueella? – Vinkkilistat tarjoavat ratkaisuja vuosittaisten neuvottelujen käytännön kysymyksiin