Työllisyys - Soste

Jokaisen työpanos on arvokas

Hyvä yhteiskunta antaa jokaiselle mahdollisuuden mielekkääseen elämään sekä mahdollisuuden toteuttaa itseään. Jokaisella tulisi olla mahdollisuus yhteiskunnalliseen osallisuuteen myös työn kautta. Laaja työttömyys mukaan lukien meillä on 400 000 henkilön työvoimareservi, jota ei tulisi hukata. Satsaukset kaikkien työllistymiseen ja uusien työmahdollisuuksien luontiin on hyvinvointi-investointi, mikä vähentää sosiaaliturvan ja sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta sekä lisää verotuloja. Korkea työllisyysaste on myös välttämätön laajojen hyvinvointipalvelujen rahoittamiseksi.

SOSTEn työllisyyspoliittiset tavoitteet vaalikaudelle 2027–2031

Työllisyyspolitiikan tärkeimmäksi tehtäväksi on asetettava työttömyyskierteiden katkaisu ja työttömyyden rakenteistumisen ehkäiseminen.
Suomeen on säädettävä työllisyysvastuumalli ehkäisemään työmarkkinasyrjäytymistä. Malli on käytössä jossain muodossa lähes kaikkialla Euroopan unionissa.
Palkkatuki ja muut työnantajille suunnatut työllistämistuet on siirrettävä työllisyysalueiden yleiskatteisen valtionosuusrahoituksen piiristä erillisrahastoon.
Työllisyysalueiden rahoitusmalli on uudistettava niin, ettei työllisyyspalvelujen rahoitus heikkene juuri silloin, kun työttömyys kasvaa ja palvelutarve on suurin.
Vuodelle 2027 on toteutettava väliaikainen sakkomaksujen jäädytys, jolla hankitaan aikaa kestävän rahoitusmallin rakentamiseen.
Säädetään työ- ja hyvinvointialueita yhteisesti velvoittava 100 päivän terveystarkastustakuu työ- ja toimintakyvyn ongelmien tunnistamiseksi ajoissa.
Palkkatukijärjestelmää on uudistettava tukemaan paremmin pitkäaikaistyöttömien, vammaisten ja osatyökykyisten työllistymistä.
Lakkautetun aikuiskoulutustuen tilalle on rakennettava uusi ensimmäisiin tutkintoihin ja tarveharkintaisiin koulutustarpeisiin suunnattu osaamistuki.
Vähittäisen työllistymisen esteet on purettava niin, ettei lyhyt, osa-aikainen tai satunnainen työ vaaranna toimeentuloa tai katkaise tarpeellista palvelupolkua.

Vammaisten, osatyökykyisten, maahanmuuttaneiden ja muiden vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Alityöllisyys ja jopa työvoiman ulkopuolelle jääminen on yleistä erityisesti matalasti koulutetuilla, joilla on useasti myös muita terveyteen ja työkykyyn liittyviä työllistymisen esteitä. Kuntoutuksella ja erilaisilla tukitoimilla moni tästä joukosta voisi päästä työmarkkinoille. Työttömien ja työttömyysuhan alla olevien pääsy kuntoutukseen ja työkyvyntuen palveluihin sekä ennaltaehkäiseviin terveyspalveluihin on varmistettava.

Laadukas ja oikea-aikainen palveluohjaus vaatii tiivistä yhteistyötä työvoimapalvelujen, hyvinvointialueiden ja järjestöjen kesken, jotta ihmisten työkyvystä voidaan huolehtia ja työttömyyttä sekä sen pitkittymistä ehkäistä.

Järjestöt työllistäjinä ja työllisyyden edistäjinä

Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on vahva kokemus heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistämisestä ja työllistymisen edistämisestä. Järjestöillä on erityistietoa omien kohderyhmiensä tarpeista ja haasteista työllistymisen suhteen sekä kokemusta vaikuttavista toimintamalleista. Järjestöt ovat myös ketteriä kehittämään uusia ja innovatiivisia toimintamalleja ja ratkaisuja työllistymisen edistämiseksi. Palvelut ovat usein räätälöityjä ja yksilöllisiä, mikä auttaa parantamaan työllistymismahdollisuuksia.

Järjestöt tuli ottaa mukaan palveluiden kehittämiseen niin valtakunnallisesti kuin alueellisestikin, ja järjestöjen eritasoiset palvelut integroida vahvemmin osaksi työvoimapalveluiden kokonaisuutta. Ammatillisen asiantuntijuuden hyödyntäminen työllistymisen eri vaiheissa on avainasemassa. Järjestöjen matalan kynnyksen työpaikat ovat arvokas väylä kohti avoimia työmarkkinoita.