Skip to content

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Järjestöillä on merkittävä tehtävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä sote-palveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä. Jokaiseen maakuntaan tulee luoda järjestö- ja maakuntayhteistyötä kokoava toimintarakenne.

Turvataan yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa

Suomen terveyspalvelujärjestelmä on yksi Euroopan eriarvoisimmista. Siitä huolimatta, että valtaosa suomalaisista voi hyvin, hyvinvointi- ja terveyserot ovat merkittäviä.

Lue lisää SOSTEn tavoitteista sote-uudistukseen

Tietopaketit

Artikkeli

Sosiaali- ja terveyspalvelut Suomessa

Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisen suuntaviivat, valmistelee lainsäädännön ja ohjaa uudistusten toteuttamista. Palvelujen järjestämisvastuu on tällä hetkellä kunnilla. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa järjestämisvastuu ollaan siirtämässä uusille, itsehallinnollisille hyvinvointialueille. Julkisen vallan velvoite edistää kansalaisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta juontaa perustuslaista. Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon, jos hän ei itse kykene hankkimaan ihmisarvoisen […]

Artikkeli

Sote-järjestöt sote-ja maakuntauudistuksessa

Sote-uudistus Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista siirretään 18 itsehallinnolliselle maakunnalle. Lisäksi viisi yhteistyöaluetta vastaa vaativammista palveluista keskitetysti. Maakunnat tuottavat palvelut pääosin julkisina palveluina. Yksityinen ja kolmas sektori, kuten järjestöt toimivat täydentävinä palveluiden tuottajina. Uudistuksen eteneminen ja konkreettiset toimenpiteet selviävät uudistukset edetessä. Roolit ja roolijaot muuttuvassa ajassa Järjestöjen alueellisten kumppaneiden, kuntien ja kuntayhtymien, roolit muuttuvat. Tulevaisuuden kunnat ja […]

Artikkeli

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ei selviä haasteistaan ilman sote-järjestöjä

Hyvinvointitalous Kaksi kolmesta suomalaisesta pitää sosiaali- ja terveysjärjestöjen tarjoamaa tukea tärkeänä omalle hyvinvoinnilleen. Se on paitsi apua ja tukea, myös arjessa tapahtuvaa osallistumista ja vaikuttamista yhtä lailla oman elämän kuin tärkeiksi katsomien asioiden puolesta. Usein juuri järjestö kanavoi ihmisten aktiivisuuden teoiksi ja edelleen viesteiksi poliittiseen päätöksentekoon. Tämä on matalan kynnyksen demokratiaa ja kansalaisjärjestötoiminnan ydin. Ei ole […]

Ajankohtaista aiheesta

Blogi
yhteiskuntasuhdepäällikkö

7.5.2021 10:30

Marinin hallituksen puolivälitodistus: yleisarvosanaksi 8,0

Sosiaaliturvauudistus Hallituksen puoliväliriihen loppumisen kunniaksi päätin laatia Marinin hallitukselle puolivälitodistuksen. Teemat, joita olen arvioinut ja joille olen antanut kouluarvosanat, ovat keskeisiä SOSTEn vaikuttamistoiminnan näkökulmasta. Arviot perustuvat SOSTEn aiempiin lausuntoihin, asiantuntijoidemme analyyseihin ja kuvastavat sitä, miten nykyinen hallitus on toteuttanut politiikkaansa SOSTEn silmälasein katsottuna. Miten siis hallitus on onnistunut tähän mennessä? Lue ja arvioi itse, oletko samaa […]

Blogi
erityisasiantuntija

6.5.2021 13:00

Missä sote-uudistus menee nyt? – jatkossa on syytä kääntää katsetta yhä enemmän tuleville hyvinvointialueille

Sote-uudistus SOSTEa kuultiin hallituksen sote-lakiesityksestä asiantuntijana alkuvuoden aikana kuudessa eri eduskunnan valiokunnassa. SOSTEn perusviesti muun muassa palveluiden yhdenvertaisesta ja esteettömästä saatavuudesta ja saavutettavuudesta, palveluintegraation tärkeydestä, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen panostamisesta sekä järjestöjen toimintaedellytyksien turvaamisesta pysyi koko ajan samana, mutta sitä kohdennettiin hieman eri tavoin riippuen valiokunnan toimialasta. Lue lisää: SOSTEn suositukset sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistustyöhön Valiokunnat […]

Blogi

5.5.2021 13:30

Kuntavaalit: Eväät hyvään elämään rakennetaan yhteistyöllä muistiystävällisessä kunnassa

Kuntavaalit Muistisairaudet ovat kansanterveydellinen ja kuntataloudellinen haaste. Vuosittain diagnoosin saa 14 500 ihmistä. Suomessa on noin 200 000 sairastunutta ja läheistensä kautta asia koskettaa noin miljoonaa suomalaista. Väestön ikääntyessä muistisairaiden määrä kaksinkertaistuu tulevina vuosikymmeninä. Inhimillisesti ja taloudellisesti kestäviä toimintatapoja Muistisairauksien mittavat kustannukset johtuvat sairastuneiden suuresta määrästä ja erityisesti ympärivuorokautisen hoidon tarpeesta. Tähän tarpeeseen voidaan kuitenkin vastata ja varautua. […]