Järjestöillä on pitkät perinteet sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajina ja kehittäjinä. Ne ovat yleishyödyllisiä, voittoa tavoittelemattomia ja oman kohderyhmänsä erityisasiantuntijoita.
Suomalaiset sosiaali- ja terveysjärjestöt tuottavat monialaisesti palveluja. Palvelutuotanto voi olla järjestölähtöisten yritysten markkinaehtoisesti tuottamaa palvelua tai yhdistys- tai säätiömuodossa toimivan järjestön markkinoille tuottamaa palvelua. Palvelujen asiakasryhminä ovat pääosin erityisryhmät, kuten vanhukset, vammaiset sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujat. Järjestöjen palveluntuotantoa yhdistää usein aatteellinen arvopohja, yleishyödyllisyys, perinteikkyys ja ymmärrys asiakkaidensa tilanteesta.
SOSTE Selvitti: Yksityisiä palveluja tuottavien järjestöjen määrä vähentynyt
SOSTEn tuoreen selvityksen mukaan Suomessa oli joulukuussa 2022 yhteensä 835 järjestömuotoista sosiaali-, varhaiskasvatus- ja terveyspalvelujen tuottajaa. Järjestömuotoisiksi toimijoiksi lasketaan tässä rekisteröidyt yhdistykset ja säätiöt, jotka tuottavat palvelua itse eivätkä esimerkiksi omistamansa osakeyhtiön kautta. SOSTE selvitti asiaa Valviran ylläpitämästä Valveri-rekisteristä.
Sosiaali- ja varhaiskasvatuspalveluja tuotti 755 järjestöä ja terveyspalveluja 182 järjestöä. Yhteensä 102 järjestöllä oli sekä sosiaali- ja varhaiskasvatus-, että terveyspalveluja. Järjestömuotoisten tuottajien osuus kaikista yksityisten sosiaali- ja varhaiskasvatuspalvelujen tuottajista oli 16 prosenttia ja terveyspalvelujen tuottajista kolme prosenttia.
Järjestöjen palvelutuotanto – Artikkelisarja kertoo järjestöjen palvelutuotannosta ja sen erityisluonteesta
Järjestöjen palvelutuotannolla on pitkä yhteiskunnallinen historia ja usein juuri järjestöt ovat olleet ensimmäisiä palveluiden kehittäjiä haavoittuvissa asemissa oleville asiakasryhmille. Tälle järjestöjen palvelutuotannolle on edelleen yhteiskunnallista tilausta ja palveluita tuottaville järjestöille on oma paikkansa muuttuneissa palvelujärjestelmissä. Miten ei-voittoa tavoittelevat toimijat näkevät roolinsa yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisijoina? Miten toiminnan erityisluonne tulee esille, kun palvelutuotanto ja yleishyödyllinen toiminta kulkevat rinnakkain? Tutustu artikkelisarjaan
-
Pienillä askelilla kohti oikeudenmukaista lääkejärjestelmää
-
Valtionavustuskäytänteitä kehitettävä järjestöjen toimintaedellytysten parantamiseksi
-
Demokratiaohjelman tavoitteet ovat ristiriidassa konkreettisten päätösten kanssa
-
Viranomaisten lähettämät viestit muuttuvat ensisijaisesti digitaalisiksi vuoden 2026 alussa
-
Lääkekaton ositus on tärkeä askel – Kela-luottokokeilun jälkeen tarvitaan pysyvä ratkaisu
-
Avoimuusrekisterin määräysluonnos aiheuttaa kohtuuttoman hallinnollisen taakan järjestöille
-
Ihmisten toimeentulovaikeudet lisäävät sote-järjestöjen toiminnan tarvetta
-
Kansainvälinen toiminta enemmän esille
-
Uusia ja yksityiskohtaisia raportointivaatimuksia avoimuusrekisteriin?
Etsitkö jotain muuta?
Valitse aihetunniste alta, ja listaamme sisällöt joista olet kiinnostunut.
Eduskunta EU Hyvinvointialue Järjestöbarometri Kunta OnneksiOnJoku Sosiaalibarometri sosiaaliturva sosiaaliturvauudistus Sote-uudistus Tekoäly yleistuki