Järjestöillä on pitkät perinteet sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajina ja kehittäjinä. Ne ovat yleishyödyllisiä, voittoa tavoittelemattomia ja oman kohderyhmänsä erityisasiantuntijoita.
Suomalaiset sosiaali- ja terveysjärjestöt tuottavat monialaisesti palveluja. Palvelutuotanto voi olla järjestölähtöisten yritysten markkinaehtoisesti tuottamaa palvelua tai yhdistys- tai säätiömuodossa toimivan järjestön markkinoille tuottamaa palvelua. Palvelujen asiakasryhminä ovat pääosin erityisryhmät, kuten vanhukset, vammaiset sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujat. Järjestöjen palveluntuotantoa yhdistää usein aatteellinen arvopohja, yleishyödyllisyys, perinteikkyys ja ymmärrys asiakkaidensa tilanteesta.
SOSTE Selvitti: Yksityisiä palveluja tuottavien järjestöjen määrä vähentynyt
SOSTEn tuoreen selvityksen mukaan Suomessa oli joulukuussa 2022 yhteensä 835 järjestömuotoista sosiaali-, varhaiskasvatus- ja terveyspalvelujen tuottajaa. Järjestömuotoisiksi toimijoiksi lasketaan tässä rekisteröidyt yhdistykset ja säätiöt, jotka tuottavat palvelua itse eivätkä esimerkiksi omistamansa osakeyhtiön kautta. SOSTE selvitti asiaa Valviran ylläpitämästä Valveri-rekisteristä.
Sosiaali- ja varhaiskasvatuspalveluja tuotti 755 järjestöä ja terveyspalveluja 182 järjestöä. Yhteensä 102 järjestöllä oli sekä sosiaali- ja varhaiskasvatus-, että terveyspalveluja. Järjestömuotoisten tuottajien osuus kaikista yksityisten sosiaali- ja varhaiskasvatuspalvelujen tuottajista oli 16 prosenttia ja terveyspalvelujen tuottajista kolme prosenttia.
Järjestöjen palvelutuotanto – Artikkelisarja kertoo järjestöjen palvelutuotannosta ja sen erityisluonteesta
Järjestöjen palvelutuotannolla on pitkä yhteiskunnallinen historia ja usein juuri järjestöt ovat olleet ensimmäisiä palveluiden kehittäjiä haavoittuvissa asemissa oleville asiakasryhmille. Tälle järjestöjen palvelutuotannolle on edelleen yhteiskunnallista tilausta ja palveluita tuottaville järjestöille on oma paikkansa muuttuneissa palvelujärjestelmissä. Miten ei-voittoa tavoittelevat toimijat näkevät roolinsa yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisijoina? Miten toiminnan erityisluonne tulee esille, kun palvelutuotanto ja yleishyödyllinen toiminta kulkevat rinnakkain? Tutustu artikkelisarjaan
-
Järjestöbarometri 2026: Sote-järjestöt auttavat ihmisiä, joiden on vaikea käyttää digipalveluita – digipulmien ratkaisuiksi toivotaan selkokieltä ja lisää tukea
-
Järjestöbarometri 2026: Sote-järjestöjen mahdollisuudet työllistää heikossa työmarkkina-asemassa olevia ovat heikentyneet, vaikka tuen tarve kasvaa
-
Viikon puheenaihe
Vaikuttamista ei pidä hävetä. Järjestöjen vaikuttamistoiminta on herättänyt viimeisen reilun vuoden aikana paljon keskustelua. Harva järjestö varmaan tunnistaa itseään keskustelusta.
-
Toimeentulotuen muutosten vaikutukset ja köyhyyden vähentämisen keinot esillä eduskunnan köyhyyspäivässä
-
Sote-järjestöjen kohtaavan työn rinnalla tarvitaan myös vaikuttamista
-
Kuntoutusverkosto: Kuntoutus on investointi, joka vahvistaa toimintakykyä ja ehkäisee raskaampien palvelujen tarvetta
-
Hyvinvoinnin ja terveyden haasteet eivät ratkea vain kohtaamalla – tarvitaan myös vaikuttamista ja kehittämistä
-
Kunnat ovat edelleen tärkeä kumppani sote-järjestöille – epävarmuus heikentää yhteistyötä hyvinvointialueilla
-
Sote-järjestöjen rahoitusrakenteet murtavaa muutosta ei pidä tehdä kertarysäyksellä
Etsitkö jotain muuta?
Valitse aihetunniste alta, ja listaamme sisällöt joista olet kiinnostunut.
Asunnottomuus digitalisaatio Eduskunta EU Hyvinvointialue Järjestöbarometri järjestöristeily kehysriihi Kunta köyhyys leikkaukset mielenosoitus OnneksiOnJoku Sosiaalibarometri sosiaaliturva SOSTE Sote-uudistus Turvallisuus turvattomuus työkyvyttömyys

