Toimeentulo
Vuonna 2016 köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli Suomessa 849 000 henkilöä. Suomi on sitoutunut tiputtamaan sen 770 000:een vuoteen 2020 mennessä. Euroopan komissio on todennut, että Suomi ei tule todennäköisesti saavuttamaan tavoitetta.
Köyhyys koskettaa lukuisia sosiaali- ja terveysjärjestöjen edustamia ihmisryhmiä
Lapsiperheitä, osatyökykyisiä ihmisiä, pitkään työtä vailla olleita, pitkään sairaana olleita, vammaisia ihmisiä, vanhoja ihmisiä. Monia heistä koskettaa köyhyys, joka jäi Suomessa 1990-luvun suuren laman jälkeen korkealle tasolle. Sosiaali- ja terveysjärjestöt edustavat yhteiskunnassa näitä ihmisryhmiä. Suomi on kansainvälisin sitoumuksin lupautunut vähentämään köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien ihmisten määrää. Se onkin hieman vähentynyt, mutta paljon sitoumuksia vähemmän. Suomi […]
Sairastamisen hinta
Sairastaminen on suhteettoman kallista pienituloisille ja paljon sairastaville. Asiakasmaksuja sekä lääkkeiden ja matkakulujen omavastuuosuuksia on nostettu viime vuosina. Asiakasmaksuja maksetaan paljon toimeentulotuella ja yhä useampi joutuu ulosottoon asiakasmaksujen vuoksi. Sairastamisen kalleus syventää sosiaalisia, taloudellisia ja terveydellisiä ongelmia, joiden korjaaminen on yhteiskunnalle kalliimpaa kuin niiden ennaltaehkäisy. Näiden ongelmien hintalappu näkyy kohonneina palvelumenoina useiden vuosien päästä. Maksut ja […]
Pitkäaikaissairauden vaikutukset toimeentuloon
Sairastuminen vaikuttaa ihmisen arkeen ja toimeentuloon monin tavoin. Kustannuksia alkaa kertyä lääkärikäynneistä ja tutkimuksista, vastaanotolle tehtävistä matkoista ja lääkkeistä. Mitä pitkäkestoisemmasta sairaudesta on kysymys, sitä enemmän sairastaminen ravistelee arkea. Pitkäaikaissairaudella tarkoitetaan vähintään puoli vuotta kestävää sairautta, jonka takia henkilö saa säännöllistä hoitoa tai jonka takia hän on lääkärin tai muun terveydenhuollon henkilöstön seurannassa. Osa pitkäaikaissairauksista […]
Lääkekorvausjärjestelmä potilaan suojana
Lääkekorvausjärjestelmä turvaa potilaiden mahdollisuutta hankkia tarvitsemiaan lääkkeitä kohtuullisin kustannuksin. Paljon lääkkeitä käyttävillä kustannukset voivat olla suuret, joten toimiva lääkekorvausjärjestelmä on yksi väestön hyvinvoinnin peruskivistä. Lääkkeitä myydään Suomessa vuosittain noin kolmella miljardilla eurolla. Tästä avohuollon reseptilääkkeiden osuus on reilut kaksi miljardia euroa. Itsehoitolääkkeiden osuus on noin 350 miljoonaa euroa. Kela maksoi vuonna 2017 lääkekorvauksia yhteensä yli […]
Ajankohtaiset
Perustulokokeilu paljasti taloudellisten kannustimien pienen merkityksen pitkäaikaistyöttömien työllistymisen taustatekijänä
Paljon kansainvälistä kiinnostustakin osakseen saaneesta Suomessa vuosien 2017 ja 2018 aikana toteutetusta perustulokokeilusta saatiin viime viikolla ensimmäisiä tutkimustuloksia. Vaikka tulokset olivat vasta alustavia, ne kirvoittivat viikonlopun yli jatkuneen laajamittaisen julkisen keskustelun sosiaaliturvakysymyksistä. Tuloksia tulkittiin moneen suuntaan ja niillä perusteltiin monenlaisia perusturvan kehittämiseen liittyviä kantoja. Keskustelu tulee varmasti vielä jatkumaan, kun uusia tutkimustuloksia kokeilusta tulevina kuukausina […]
Ensimmäiset tutkimustulokset perustulokokeilusta kannustavat kehittämään joustavaa perusturvaa
Suomessa toteutettiin perustulokokeilu vuosina 2017–2018. Ensimmäiset, alustavat arviointitutkimuksen tulokset julkaistiin tänään. Alustavat tutkimustulokset antavat lisää perusteita nostaa SOSTEn ja sosiaali- ja terveysalan järjestöjen joustavan perusturvan periaatteet perusturvan kehittämisen ohjenuoraksi. Perustulokokeilun ensimmäisenä vuonna perustulon saaminen näytti vaikuttavan positiivisesti ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Sen sijaan työllisyysvaikutuksia puoleen tai toiseen ei havaittu. Kelan tutkimusryhmä muistuttaa, että pitkälle meneviä johtopäätöksiä […]
Sosiaalibarometri 2019 -kyselyt liikkeellä
Samaan aikaan, kun eduskunnassa väännetään sote-uudistuksen lakipaketeista, arvioivat uudistusta sote-johtajat ja sosiaalityöntekijät ympäri maan. Sosiaalibarometri 2019 -kyselyssä punnitaan myös seuraavaa isoa uudistusta, toimeentuloturvaa, perusturvan ja toimeentulotuen näkökulmasta. Mitä mieltä vastaajat ovat etuuksien korottamisesta? Tulisiko etuuksissa käytettäviä käsitteitä, kuten ikärajat ja tulot, yhdenmukaistaa? Näitä teemoja arvioivat myös barometrin muut vastaajat: TE-toimistojen ja Kelan toimistojen esimiehet sekä […]
Tulevaisuuden perusturvalla täytyy tavoitella köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämistä
Köyhyys on myös Suomessa todellinen ongelma, jonka vähentämiseksi pitää ryhtyä toimiin. Suomi on sitoutunut osana YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030-tavoitteita puolittamaan köyhyyden 2030-luvulle mennessä. Tämä tarkoittaisi yli 400 000 ihmisen tilanteen korjaamista. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä eli vuonna 2016 849 000 henkilöä. Lisäksi Suomi on EU:n 2020-strategiassa sitoutunut vähentämään köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien ihmisten määrää 150 […]
Framtidens grundskydd är smidigt och tror på människan
Grundskyddet är i behov av renovering men inte någons liv får bli värre av att reformerna brådskande framskrider. Vi kan t.ex. lära oss det av sotereformen att moderniseringen av komplexa system måste stegvis framskrida. Men revideringen ska avancera målmedvetet och vara baserad på en långsiktig vision. Detta arbete hinner inte i mål under en regeringsperiod, […]
Sosiaali- ja terveysjärjestöistä löytyy perusturvan uudistamisen erityisosaamista
Kuuntelen naista, jolla on rollaattori ja ties millaisia tukia ympärillään. Nainen kertoo, että hänellä on geenivirhe. Sen takia hän joutuu silloin tällöin – milloin vain – sairaalaan viikoiksi kerrallaan. Silti hän käy palkkatöissä ja on käynyt koko elämänsä, joitain työttömyysjaksoja lukuun ottamatta. Ilman palkkatyötä hän eläisi koko elämänsä köyhyydessä pienellä eläkkeellä. Työnteon lisäksi hän on […]