Sosiaalibarometri 2025: Useat hyvinvointialueet ovat kiristäneet täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntämistä

Kuvio: Miten toimeentulotuen kiristykset näkyvät? Yli puolet ohjeistusten tiukentumisesta kertoneista sosiaalityöntekijöistä vastasi, että Kelan normin ylittäviin asumiskuluihin ei myönnetä täydentävää toimeentulotukea ja ehkäisevää toimeentulotukea myönnetään harvemmin. Yli puolet kertoi myös, että täydentävää toimeentulotukea ei myönnetä ruokaan, vaan asiakas ohjataan ruoka-apuun. 39 prosenttia vastasi, että vuokrarästeihin myönnetään harvemmin tai ei lainkaan tukea ja 37 prosenttia, että kuluihin myönnetään aiempaa pienempi summa tukea. 29 prosenttia ohjeistusten tiukentumisesta kertoneista sosiaalityöntekijöistä vastasi, että sähkölaskurästeihin myönnetään harvemmin tai ei lainkaan tukea.

Etusivu / Uutiset / Sosiaalibarometri 2025: Useat hyvinvointialueet ovat kiristäneet täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntämistä

Jo tehtyjen sosiaaliturvaleikkausten lisäksi myös täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen on tiukentunut Suomessa monin paikoin kuluneen vuoden aikana, kertovat Sosiaalibarometri-kyselyn ennakkotiedot.

Täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea myöntävät hyvinvointialueet.

”Sosiaalibarometriin vastanneista sosiaalityöntekijöistä yhteensä 51 prosenttia kertoi joko kirjallisista ohjeistuksista (31 %) tai suullisista kehotuksista (20 %) kiristää täydentävän tai ehkäisevän toimeentulotuen myöntämistä”, kertoo erityisasiantuntija Anna Järvinen SOSTEsta.

Täydentävää toimeentulotukea voidaan myöntää, jos hakijalla on erityistarpeita, kuten vaikea sairaus tai pitkäaikainen toimeentulotuen saanti. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena taas on estää syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Hyvinvointialue voi myöntää ehkäisevää toimeentulotukea harkinnan mukaan esimerkiksi turvaamaan asumista tai helpottamaan äkillisiä talousvaikeuksia.

Kiristyksiä suurimmalla osalla hyvinvointialueista

Päätelmät täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen kiristyksistä perustuvat hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveysjohtajien ja sosiaalityöntekijöiden Sosiaalibarometri-vastauksiin.

Eniten kiristyksistä raportoitiin Varsinais-Suomen, Vantaa-Keravan, Satakunnan, Pohjois-Savon, Pohjois-Pohjanmaan, Pirkanmaan, Kainuun, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Keski-Uudenmaan, Itä-Uudenmaan ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueilla.

Helsingin kaupungin ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella kiristyneistä ohjeistuksista kertoivat erityisesti sote-johdon vastaajat.

Päijät-Hämeen, Pohjanmaan, Länsi-Uudenmaan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueilla osa sosiaalityöntekijävastaajista raportoi kiristyneistä ohjeistuksista, mutta kyselyyn vastanneet sote-johtajat eivät tätä näillä alueilla tunnistaneet.

Kuvio: Useat hyvinvointialueet ovat kiristäneet täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntämistä. Eniten kiristyksistä raportoitiin Varsinais-Suomen, Vantaa-Keravan, Satakunnan, Pohjois-Savon, Pohjois-Pohjanmaan, Pirkanmaan, Kainuun, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Keski-Uudenmaan, Itä-Uudenmaan ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueilta sekä Helsingin kaupungilta. Joitakin mainintoja kiristyksistä raportoitiin Etelä-Karjalasta, Kymenlaaksosta, Länsi-Uudeltamaalta, Pohjanmaalta, Pohjois-Karjalasta ja Päijät-Hämeestä. Kiristyksistä ei tullut mainintoja Etelä-Savosta, Keski-Pohjanmaalta taikka Lapista.

”Näkemysten alueellista hajontaa saattaa selittää se, että vaikka ohjeistukset ovat pääosin kirjallisia, niiden konkreettinen muoto voi vaihdella”, Anna Järvinen arvioi.

Etelä-Savon, Lapin ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueilla toimeentulotuen ohjeistuksia ei ole sote-johdon mukaan kiristetty. Kyselyyn osallistuneet sosiaalityöntekijät eivät osanneet ottaa tähän kantaa.

Asumiskulujen kanssa vaikeuksissa oleville vähemmän tukea

Selvästi yleisimmin on sosiaalityöntekijöiden mukaan kiristetty täydentävän toimeentulotuen myöntämistä Kelan normin ylittäviin asumiskuluihin.

”Tämä linjaus lienee reagointia hallituksen tekemiin leikkauksiin asumistuessa ja kiristyksiin perustoimeentulotuen asumiskulujen huomioimisessa. Hyvinvointialueilla ei haluta paikata ensisijaisiin etuuksiin tehtyjä leikkauksia ja perustoimeentulotukeen kuuluvia kuluja”, Anna Järvinen toteaa.

Kuvio: Miten toimeentulotuen kiristykset näkyvät? Yli puolet ohjeistusten tiukentumisesta kertoneista sosiaalityöntekijöistä vastasi, että Kelan normin ylittäviin asumiskuluihin ei myönnetä täydentävää toimeentulotukea ja ehkäisevää toimeentulotukea myönnetään harvemmin. Yli puolet kertoi myös, että täydentävää toimeentulotukea ei myönnetä ruokaan, vaan asiakas ohjataan ruoka-apuun. 39 prosenttia vastasi, että vuokrarästeihin myönnetään harvemmin tai ei lainkaan tukea ja 37 prosenttia, että kuluihin myönnetään aiempaa pienempi summa tukea. 29 prosenttia ohjeistusten tiukentumisesta kertoneista sosiaalityöntekijöistä vastasi, että sähkölaskurästeihin myönnetään harvemmin tai ei lainkaan tukea.

Hyvinvointialueilla on myös ohjeistettu myöntämään toimeentulotukea harvemmin – tai ei lainkaan – vuokrarästeihin ja sähkölaskurästeihin.

”Nämä linjaukset osaltaan vaikeuttavat asumiskulujensa kanssa vaikeuksissa olevien pienituloisten ihmisten selviytymistä”, Järvinen jatkaa.

Häätöjen määrä ja asunnottomuus ovat viime aikoina olleet kasvussa.

Avoimissa vastauksissa sosiaalityötekijät kuvasivat, että tuen myöntämisessä edellytetään kauttaaltaan tiukempaa linjaa. Hakemuksia hylätään aiempaa useammin. Kiristyneiden ehtojen kohteina mainittiin myös säännölliset lääkkeet, sairaalalaskut, vuokravakuus, raivaussiivous, matkakortin korvaaminen, aikuisten harrastuskulut ja lasten pääsyliput.

Vähemmän yksilöllistä joustoa, enemmän asiakkaan vastuuta

Avoimissa vastauksissa on viitteitä siitä, että sosiaalityöntekijöiden harkintavalta ja asiakkaan yksilöllisen tilanteen huomioon ottaminen päätöksissä on kaventumassa. Myöntämisen kiristyminen voi näkyä niin, että sosiaalityöntekijän on keskusteltava ennen päätöksentekoa johtavan sosiaalityöntekijän kanssa.

Kiristyneet ohjeistukset vaativat myös aiempaa enemmän asiakkailta.

”Heiltä saatetaan edellyttää enemmän oma-aloitteellisuutta, osaamista ja valppautta haettaessa etuuksia eri tahoilta. Tässä heikoille jäävät ihmiset, joilla ei ole osaamista tai voimia navigoida itsenäisesti etuusviidakossa”, Järvinen lisää.

Tulokset ovat ennakkotietoja Sosiaalibarometri 2025 -tutkimuksesta, joka julkaistaan kesäkuussa. Tutkimusaineisto on kerätty tammikuussa 2025, ja kysely tavoitti yhteensä 1352 Kelan ja hyvinvointialueen vastaajaa. Täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea koskeviin kysymyksiin vastasivat hyvinvointialueilla työskentelevät sosiaalityöntekijät (n=567) ja sosiaali- ja terveysjohtajat (n=113). Sosiaalibarometrin toteuttaa SOSTE yhteistyössä Kelan kanssa.