Sosiaalibarometri 2025: Osallisuuden edistäminen hyvinvointialueilla toteutuu pääosin hyvin

Osallisuuden edistäminen toteutuu hyvinvointialueilla valtaosin hyvin, mutta vaikeasti tavoitettavien ihmisryhmien osallistaminen tuottaa monin paikoin päänvaivaa. Tämä selviää Sosiaalibarometri 2025 -kyselytutkimuksesta, jonka osana selvitettiin myös hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveysjohtajien näkemyksiä osallisuuden toteutumisesta ja keinoista alueilla. 

Hyvinvointialueiden sote-johtajista kaksi kolmesta (67 %) katsoi osallisuuden edistämisen toteutuvan koordinoidusti kaikessa toiminnassa hyvin tai melko hyvin. 

Tehokkaimmaksi osallisuuden lisäämisen keinoksi sote-johtajat nimesivät erilaiset keskustelu- ja kuulemistilaisuudet, kuten asiakasraadit ja asukasfoorumit. Toiseksi tehokkaimmaksi keinoksi tukea osallisuutta he arvioivat kokemusasiantuntijoiden ja kehittäjäasiakkaiden toiminnan ja kolmanneksi tehokkaimmaksi päätöksentekoa edeltävät asukaskyselyt. 

Runsas neljännes (28 %) sote-johtajista kertoi, että omalla hyvinvointialueella kehitetään myös muunlaisia osallisuuden muotoja, kuten esimerkiksi digitaalisia kanavia asiakaspalautteille tai asukastyöpajatoimintaa. Osallistumiseen etenkin järjestöjen kanssa on kehitteillä niin sanottuja kumppanuuspöytätapaamisia toimialojen ja järjestöjen välillä. 

Vaikeasti tavoitettavien ryhmien lähestyminen hankalaa monilla alueilla 

Hyvinvointialueiden sote-johdolta tiedusteltiin myös, onko alueilla käytössä erityisiä keinoja lähestyä vaikeimmin tavoitettavia ryhmiä. Heitä voivat olla esimerkiksi yksin asuvat vanhukset, maahanmuuttotaustaiset ja ihmiset, joilla on päihde- tai mielenterveysongelmia.  

Sote-johtajista suurin osa (59 %) toi esille, että omalla alueella ei ole keinoja lähestyä vaikeimmin tavoitettavia ryhmiä. Avovastauksissa keinoiksi lähestyä vaikeasti tavoitettavia ryhmiä mainittiin matalan kynnyksen kohtaamispaikat ja päivätoiminta päihde- ja mielenterveysasiakkaille sekä monikieliset materiaalit maahanmuuttotaustaisille ihmisille. 

“Juuri vaikeassa asemassa olevien tavoittamisessa järjestöillä olisi paljon annettavaa. Sen tunnistaminen ja hyödyntäminen olisi tärkeää”, muistuttaa SOSTEn erityisasiantuntija Anita Hahl-Weckström. 

Järjestöjen asiantuntemusta esiin lakisääteisten vaikuttamistoimielinten kautta 

Hyvinvointialueilla on kolme lakisääteistä vaikuttamistoimielintä – nuorisovaltuusto vammaisneuvosto ja vanhusneuvosto – joiden tehtävänä on edistää toimielimissä edustettuna olevien ryhmien osallisuutta. 

Moni vaikuttamistoimielimissä toimiva on joko yhden tai useamman järjestön jäsen, joten myös järjestötaustaisten toimijoiden kautta saatavat hyödyt kiinnostavat. 

Sote-johtajia pyydettiin arvioimaan, miten uudet lakisääteiset toimielimet vahvistavat niissä edustettuna olevien ihmisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia. Parhaiten niiden katsottiin vahvistavan ikääntyneiden ja vammaisten ihmisten osallisuutta, sen sijaan nuorten suhteen arviot olivat heikommat.  

Kolmannes (34 %) sote-johtajista arvioi, että omalla hyvinvointialueella hyödynnetään lakisääteisten vaikuttamistoimielinten kautta järjestöjen asiantuntemusta erittäin tai melko paljon. Jonkin verran järjestöjen asiantuntemusta hyödynnetään lähes kolmanneksen (31 %) mielestä. Kymmenesosa (11 %) sote-johtajista katsoo järjestöjen asiantuntemusta hyödynnettävän toistaiseksi vain vähän. 

”Vanhus- ja vammaisneuvostojen sekä nuorisovaltuustojen jäsenet toimivat linkkeinä edustamansa ryhmän ja päätöksentekijöiden välillä. Järjestötoiminnassa saatu kokemus ja tieto vahvistavat vaikuttamistoimielinten asiantuntijuutta. Toiminta on hyvinvointialueilla vielä uutta, mutta kokonaisuutena se nähdään varsin hyödyllisenä”, summaa Anita Hahl-Weckström. 

Etenkin sote-johtajat toivovat järjestöjen ottavan enemmän vastuuta hyvinvoinnista 

Sosiaalibarometrissa sote-johtajilta, sosiaalityöntekijöiltä ja Kelan esihenkilöiltä tiedusteltiin myös, minkä tahon tulisi ottaa nykyistä enemmän vastuuta ihmisten hyvinvoinnista ja missä asioissa erityisesti. 

Järjestöiltä nykyistä enemmän vastuuta odottavat varsinkin sote-johtajat. Eniten avovastauksissa erottui toive lisätä järjestöjen toimintaa yksinäisyyden torjumiseksi sekä ihmisten osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi. 

”Yksinäisyyttä kokee ainakin joskus suuri joukko kanssaihmisiä. Tämä on vahva viesti järjestöjen toiminnan kehittämiseksi niin, että järjestöt pystyvät myös jatkossa kokoamaan ihmisiä yhteen ja sitä kautta kasvattamaan yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia”, Hahl-Weckström toteaa. 

Tulokset ovat ennakkotietoja Sosiaalibarometri 2025 -tutkimuksesta, joka julkaistaan SOSTEn verkkosivuilla 16.6. Tutkimusaineisto on kerätty tammikuussa 2025. Vastaajia on hyvinvointialueilta ja Kelasta yhteensä 1 352. Hyvinvointialueiden osallisuutta koskeviin kysymyksiin vastasivat hyvinvointialueilla työskentelevät sosiaali- ja terveysjohtajat (N = 113). Vastuunjakoa käsitteleviin kysymyksiin vastasivat sote-johtajien lisäksi sosiaalityöntekijät (N = 567) ja Kelan esihenkilöt (N=141). Tutkimuksen toteuttaa SOSTE yhteistyössä Kelan kanssa.

Lue lisää: