Tällä viikolla Euroopan komissio julkisti jokavuotiset maakohtaiset suosituksensa, joilla komissio ohjaa jäsenmaiden päätöksentekoa. Suomen kohdalla komissio kiinnitti erityistä huomiota heikentyneeseen hoitoon pääsyyn, tarpeeseen uudistaa sosiaaliturvaa ja haastavaan taloudelliseen tilanteeseen.
”SOSTE pitää komission suositusta hoitoon pääsyn tehostamisesta aiheellisena ja tärkeänä. Toisaalta sosiaaliturvaa koskeva suositus on liian monitulkintainen ja saattaa jopa olla ristiriidassa Suomen ja EU:n yhteisen köyhyystavoitteen kanssa”, huomauttaa SOSTEn pääekonomisti Otto Kyyrönen.
Terveyspalvelujen saatavuutta on lisättävä
Komissio huomautti terveyspalvelujen saatavuuden heikentyneen Suomessa. Niiden suomalaisten osuus, jotka eivät koe saaneensa tarvitsemaansa terveydenhoitoa, kasvoi 7,9 prosentista 8,5 prosenttiin vuonna 2024. Luku on selvästi yli EU:n keskiarvon, joka on 2,5 prosenttia. Komissio suositteli, että Suomi panostaa paitsi palvelujen saatavuuteen myös niiden laatuun.
”Tänä vuonna hoitoa joutuu odottamaan vielä pidempään ja se maksaa enemmän. Palveluihin kohdistuvia säästöjä etsitään nyt liian tiukalla aikataululla, mikä lisää kustannuksia terveysongelmien pahentuessa. Olisi kaikin puolin kestävämpää panostaa kunnolla perusterveydenhuoltoon ja ennaltaehkäisyyn, mikä vähentäisi palvelujen tarvetta ja loisi säästöjä pidemmällä aikavälillä”, korostaa Kyyrönen.
Sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuu tällä hetkellä merkittäviä säästöpaineita. Lain mukaan hyvinvointialueiden on katettava vuosina 2023–2024 kumuloituneet alijäämänsä vuoden 2026 loppuun mennessä. Lisäksi pääministeri Petteri Orpon hallitus tavoittelee 1,1 miljardin euron säästöä hyvinvointialueiden rahoituksesta vuoteen 2028 mennessä. Poikkeuksellisen moni hyvinvointialue hakee tällä hetkellä lisärahoitusta, koska ne eivät kykene järjestämään riittävää määrää palveluita.
Tänä vuonna terveyspalvelujen saatavuus uhkaa heikentyä entisestään. Tammikuussa perusterveydenhuollon hoitotakuuta pidennettiin kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen. THL:n tietojen mukaan se osuus hyvinvointialueiden asiakkaista, joka pääsi lääkärin kiireettömään hoitoon alle viikossa, on laskenut noin 20 prosenttia viime kesästä. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja korotettiin 22,5 prosenttia perusterveydenhuollossa ja 45 prosenttia erikoissairaanhoidossa. Korkeammat asiakasmaksut heikentävät erityisesti pienituloisten hoitoon pääsyä.
Sosiaaliturvajärjestelmää on tehostettava
Euroopan komissio mainitsi, että suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä sisältää joitain kannustinongelmia työn vastaanottamisen näkökulmasta. Komission suositus on, että Suomi jatkaa sosiaaliturvajärjestelmän uudistamista työnteon kannustimien vahvistamiseksi ja julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden tukemiseksi ottaen samalla huomioon haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien tarpeet.
Pääministeri Orpon hallituksen ohjelmaan on kirjattu 1,2 miljardin euron säästö sosiaaliturvasta vuoteen 2028 mennessä. Esimerkiksi lapsikorotukset on poistettu työttömyysturvasta ja useiden etuuksien indeksikorotukset on jäädytetty vuoteen 2027 asti. Uudistuksia on perusteltu sillä, että pienemmät sosiaaliturvaetuudet lisäisivät työnteon kannustimia.
Toisaalta hallitus on myös poistanut työttömyysturvan ja yleisen asumistuen suojaosat. Suojaosien on havaittu lisäävän osa-aikatyötä eli uudistukset ovat vähentäneet etuuden saajien kannustimia osa-aikatyön tekemiseen. Osa-aikatyön on puolestaan arvioitu tukevan työllistymistä myöhemmin.
”Tässä kohdin komissio olisi voinut olla täsmällisempi. Kannustinongelman voi nimittäin ymmärtää kahdella päinvastaisella tavalla. On järkevää kannustaa etuuden saajia työntekoon suojaosien avulla. Toimeentulon heikentäminen ei sen sijaan ole järkevää etenkään nykyisessä heikossa työmarkkinatilanteessa. Kannustin, johon ei voi reagoida, ei aktivoi vaan passivoi”, painottaa Kyyrönen.
Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan vuosina 2024–2025 tehtävät sosiaaliturvauudistukset korottavat Suomen pienituloisuusastetta 1,7 prosenttiyksiköllä. Tämä tarkoittaa noin 100 000 uutta köyhää. Suomi on sitoutunut osana Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanoa vähentämään köyhyysriskissä olevien ihmisten määrää 100 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä.
”Mikäli komissio suosittelee Suomelle etuuksien leikkaamista, se olisi ristiriidassa Suomen ja EU:n yhteisen köyhyystavoitteen kanssa”, Kyyrönen huomauttaa.
