Eduskunnan kuntoutusverkosto järjesti viime viikolla Kansalaisinfossa tilaisuuden, joka kokosi päättäjiä ja asiantuntijoita keskustelemaan siitä, millaiseen tietoon kuntoutusta koskeva päätöksenteko tällä hetkellä nojaa ja millaista tietoa päättäjät ja kuntoutuksen toimijat kipeimmin kaipaavat.
Lue lisää: Tiedolla johtaminen kuntoutuksessa – mahdollinen vai mahdoton tehtävä? -tilaisuuden ohjelma
Päätöksenteon tueksi tarvitaan ajantasaista, vaikuttavuuteen perustuvaa ja helposti hyödynnettävää tietoa
Päättäjäpaneeliin osallistuivat eduskunnan kuntoutusverkoston jäsenet Aki Lindén ja Sari Sarkomaa sekä verkoston puheenjohtaja Mira Nieminen. He korostivat tarvetta saada kuntoutuksesta ajankohtaista, ymmärrettävää ja kansallisesti vertailtavissa olevaa tietoa, joka tukee vaikuttavien ratkaisujen tekemistä.
Erityisesti toivottiin tietoa kuntoutuksen laadusta ja kustannusvaikuttavuudesta, jotta voidaan arvioida, millä toimenpiteillä saadaan aikaan parhaat tulokset sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta.
Kansanedustajien vastauksissa korostettiin, että laadukas tieto auttaa päätöksenteossa, jos se on oikea-aikaista, helposti saavutettavaa ja esitetty ymmärrettävässä muodossa. Myös tiedon esitystapaa pidettiin tärkeänä: raporttien ja tilastojen on oltava tiiviitä, selkeitä ja nopeasti omaksuttavia.
Tilastojen ja selvitysten rinnalla nostettiin esiin, että relevantti tieto voi löytyä myös ruohonjuuritasolta – järjestöistä, käyttäjäkokemuksista ja ammattilaisten arjen havainnoista. Näiden näkökulmien systemaattisempi kerääminen ja hyödyntäminen nähtiin tärkeänä kehityssuuntana.
Hajallaan oleva tieto vaikeuttaa kehittämistä
Useat kuntoutuksen toimijat – kuten Kela, THL, STM, hyvinvointialueet, työeläkelaitokset ja järjestöt – tuottavat ja hyödyntävät kuntoutukseen liittyvää tietoa. Yhteistyö eri toimijoiden välillä on kuitenkin puutteellista, eikä yhteistä, koordinoitua tietopohjaa ole onnistuttu rakentamaan.
Kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointi edellyttää kattavaa ja yhteismitallista tietopohjaa. Tällä hetkellä kuntoutukseen liittyvä tieto on kuitenkin hajanaista ja vaikeasti hyödynnettävissä päätöksenteossa.
Tutkimukset, selvitykset ja kuntoutujakohtainen tieto eivät muodosta yhtenäistä kokonaisuutta, mikä vaikeuttaa vaikuttavien toimintatapojen tunnistamista ja käyttöönottoa.
Toimintakyvyn mittaaminen keskiössä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Heli Valkeinen muistutti puheenvuorossaan, että kuntoutuksen ytimessä on yksilön toimintakyvyn tukeminen. Fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky muodostavat perustan, johon vaikuttavuutta tulisi arvioida. Vertailukelpoista tietoa toimintakyvystä on kuitenkin niukasti saatavilla, käytännöt vaihtelevat eivätkä mittarit ole vakiintuneita.
”Tarvitaan järjestelmät, jotka tukevat yhteistä tietotuotantoa. Yksi yhteinen paikka tiedolle ja sen käsittelylle olisi ihanteellinen ratkaisu”, Valkeinen totesi.
Järjestöillä työkaluja vaikuttavuuden osoittamiseen
Erityisesti kolmannen sektorin toimijoiden – kuten järjestöjen ja säätiöiden – rooli tiedontuottajina on merkittävä. Kolmannen sektorin toimijat ovat tiedon tuotannossa merkittäviä monessa eri roolissa. Järjestöt ovat tiiviisti mukana kuntoutujien arjessa ja tunnistavat palvelujen toimivuuden käytännössä.
Kolmannen sektorin toimijat ovat tehokkaita innovoimaan ratkaisuja oman kohderyhmänsä haasteisiin ja useilla kolmannen sektorin organisaatioilla on myös korkealaatuista tutkimusosaamista ja oman erikoisalansa asiantuntemusta, ja ne ovat tärkeitä toteuttajia erilaisissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa, totesi Kuntoutusverkosto KUVEn varapuheenjohtaja Riikka Shemeikka.
Neuroliiton kuntoutuskeskuksen johtaja Päivi Hämäläinen kuvasi MS-tautia sairastavien kautta, kuinka haastavaa vaikuttavuuden mittaaminen voi olla etenkin etenevissä sairauksissa. Vaikka tautia ei voida parantaa, kuntoutuksella voidaan ylläpitää arjen toimintakykyä ja ehkäistä toimintakyvyn nopeaa heikkenemistä.
”Kuntoutuksen tavoitteet eivät ole aina suoraviivaisia. Tämä tekee vaikuttavuuden mittaamisesta haastavaa”, Hämäläinen totesi.
Sininauhaliiton suunnittelija Jaana Joutsiluoma esitteli SOLA-työkalua, jolla mitataan kuntouttavan työtoiminnan vaikutuksia esimerkiksi työllistymiseen ja etuuksien käyttöön. Kuntoutuksen vaikuttavuuden mittaaminen ei tuota tietoa vain yhteiskunnallisen arvon osoittamiseen vaan myös toiminnan kehittämiseen.
Kohti yhteistä tiedon perustaa
Kuntoutuksen tietopohjan vahvistaminen on perusta vaikuttavalle palvelujärjestelmälle. Tiedon tulee palvella sekä päätöksentekoa että arjen työtä – ja lopulta kuntoutujaa itseään.
Yhteinen viesti puhujilta oli selvä: tietoa on, mutta sen hyödyntäminen vaatii yhtenäisiä tietorakenteita, mittareita, järjestelmien yhteensopivuutta ja eri toimijoiden yhteistyötä.
Tieto ei kuitenkaan yksin riitä – tarvitaan kykyä kuunnella, ymmärtää ja rohkeutta toimia, Mira Nieminen kiteytti puheenvuorossaan.
Katso tallenne Eduskunnan kuntoutusverkoston tilaisuudesta: Tiedolla johtaminen kuntoutuksella – mahdollinen vai mahdoton tehtävä? (youtube.com)
Eduskunnan kuntoutusverkosto tukee ja edistää kuntoutuksen kenttää Suomessa. Eduskunnan kuntoutusverkosto toimii yhteistyössä SOSTEn ja Kuntoutussäätiön koordinoiman Kuntoutusverkosto KUVEn kanssa.
Lisätietoja:
- Mira Nieminen, Eduskunnan kuntoutusverkoston puheenjohtaja (mira.nieminen@eduskunta.fi)
- Soile Kuitunen, Kuntoutusverkosto KUVEn puheenjohtaja (soile.kuitunen@miinasillanpaa.fi)