Hyvinvointialueiden perustaminen on ollut suurin hallinnollinen uudistus Suomessa kautta aikojen. Uutiset ja ajankohtaislähetykset ovat olleet täynnä sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituskriisiä, lähipalveluiden karsimista, hoitotakuun pidentämistä ja kansalaisten huolta.
Vuoden 2025 valtioneuvoston kanslian Kansalaispulssi-kyselyssä kansalaisten luottamus terveydenhuoltojärjestelmään on laskenut 66 prosenttin viidessä vuodessa. Myös juuri julkaistun Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Terve Suomi 2024 -tutkimuksen mukaan kansalaisten luottamus terveydenhuollon toimintaan on heikentynyt ja on nyt 54 prosenttia. Tämä luottamuksen lasku näyttää olevan pidempiaikainen suuntaus. Maailman onnellisimman kansan luottamus terveyskeskuksiin ja hoitoon pääsyyn on rapissut muutamassa vuodessa.
Sosiaalibarometriin 2025 vastanneiden sote-johtajien ja Kelan esihenkilöiden näkemys julkisen terveydenhuollon tulevaisuudesta on mielenkiintoinen. Miten nämä avainhenkilöt näkevät 2030-luvun terveyspalvelut? Vastauksissa haettiin heidän omaan asiantuntijuuteensa ja kokemuksiinsa pohjautuvia arvioita – ei siis toiveita tai ihannemallia.
Kommentoin alla vastaajien näkemyksiä Sosiaalibarometri-kyselyssä esitettyihin väittämiin
Yksilön vastuu omasta hyvinvoinnista ja terveydestä kasvaa
- 89 % vastaajista täysin tai jokseenkin samaa mieltä
- Kommenttini: Yksilön omasta vastuusta on puhuttu yhä enemmän viime vuosina. Liikunnasta, ravinnosta, unesta ja riippuvuuksista on varmasti tietoa tarjolla aikuisille, nuorille ja lapsillekin. Terveys- ja hyvinvointierojen kasvu viime vuosina on kuitenkin huolestuttavaa. Kyvyt, tosiasialliset mahdollisuudet ja motivaatio terveellisiin valintoihin ja tapoihin vaihtelevat. Löytyykö tiedon jakamista parempia keinoja ohjata ja kannustaa heikoimpia terveellisempiin elämäntapoihin, kuten liikuntatilat, kevyen liikenteen väylät ja verotus?
Sosiaali- ja terveydenhuollon sisältö ja taso määrittyvät valtion taloudellisen kehyksen mukaisesti
- 89 % vastaajista täysin tai jokseenkin samaa mieltä
- Kommenttini: Tämä viesti on tullut harvinaisen selväksi Petteri Orpon hallituksen aikana. Yhtälö on vaikea, mikäli kansantalous ei kasva, väestö ikääntyy ja puolustusmenoihin pitää ohjata yhä suurempi osuus veroista.
Omaisten ja läheisten vastuu ikääntyneiden, sairaiden ja vammaisten hoidosta ja hoivasta kasvaa
- 77 % vastaajista täysin tai jokseenkin samaa mieltä
- Kommenttini: Tämä on toisaalta hyvä ja arvostettava suuntaus. Omaisten ja läheisten auttaminen on tärkeää. Ei ole kuitenkaan oikein eikä inhimillistäkään ajatella, että kaikki vastuu ja arkihuolehtiminen kuuluisivat yksin yhteiskunnalle, viranomaisille ja sote-laitoksille. Toisaalta emme varmaankaan halua naisten jäävän pois työelämästä hoivatehtäviä varten, kuten usein tapahtuu eteläisisä ja kehittyvissä maissa. Tasa-arvon ja kansantalouden näkökulmasta tämä olisi kestämätöntä.
Elinkeinoelämän edut ohittavat päätöksenteossa väestön terveyden edistämisen
- 63 % vastaajista täysin tai jokseenkin samaa mieltä
- Kommenttini: Onko alkoholi enemmän elinkeino- kuin sosiaalipolitiikkaa? Miksi niin kutsutun sokeriveron toteuttaminen tai nikotiinituotteiden rajoittaminen on niin vaikeaa? Pidetäänkö 2030-luvullakin valtion verotuottoja pelaamisesta, viinasta ja nikotiinista tärkeämpinä kuin niiden aiheuttamia terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja?
Lisäksi
- Palveluiden kehittämisessä vastaajat arvioivat, että 2030-luvun Suomessa omalääkärimalli vakiintuu perusterveydenhuollossa (65 %) ja että yksityiset palveluntuottajat tuottavat terveydenhuoltoa laajamittaisesti julkisella rahoituksella (63 %).
Kommenttini: Hoidon jatkuvuus ja sujuva pääsy peruspalveluihin olisi vihdoin viimein saatava kuntoon. Tämä parantaisi sekä potilaiden että henkilökunnan tyytyväisyyttä ja myös hoidon kustannusvaikuttavuutta. - Sosiaalibarometrin vastaajat arvioivat digitaalisten palveluiden lisääntyvän ja myös tekoälyn hyödyntämisen tulevan mukaan terveyspalveluihin.
Kommenttini: Sähköisten järjestelmien käytettävyyden parantaminen olisikin tarpeen, ja teknisluontoisissa rutiinitehtävissä tekoäly voisi hyvin avustaa.
Ja lopuksi
Riittäviin julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin uskoo täysin vain vajaa neljäsosa vastaajista!
Vain muutama vastaaja mainitsi, että ihmiset maksaisivat jatkossa enemmän palveluista itse. Yksityisten palveluiden roolin arvioivaan kasvavan terveyspalveluissa.
Nyt on aika todelliselle hyvinvointipalveluiden arvokeskustelulle
Tulevaisuus ei muotoudu automaattisesti viime vuosien ratkaisujen ja muutostrendien pohjalta. Ei suomalainen sote saa ajelehtia kuin ajopuu johonkin suuntaan. Nyt pitää käydä keskustelua siitä, minkälaiset palvelut haluamme, miten Suomen hyvinvointi rakennetaan ja kuinka aina rajalliset resurssit käytetään viisaasti.
Viime vuosien poukkoilu on lopetettava
Yksi hallitus vahvistaa julkista terveydenhuoltoa, seuraava sitten yksityissektoria sairasvakuutuskorvauksilla ja palveluseteleillä. Hoitotakuuta veivataan edestakaisin.
Tarvitaan parlamentaarista yli hallituskausien ulottuvaa terveyspolitiikkaa
Yhteiset tavoitteet ja yhteiset arvot. Onko yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus sote-palveluiden arvopohja?
Onko 2030-luvun terveydenhuollossa kahden, kolmen vai kuinka monen kerroksen väkeä? Ja onko kaikilla varaa terveyspalveluihin, lääkkeisiin ja asiakasmaksuihin? Kuinka Suomen kokoisessa maassa saadaan rahat ja henkilöstö riittämään? Tämän keskustelun aika on nyt.
Suomen turvallisuuspolitiikkaa linjataan parlamentaarisesti ja yli hallituskausien tavoitteellisesti. Nyt on aika rakentaa myös sote-palveluihin vastaava pitkäjänteinen kehittämissuunnitelma.
Kati Myllymäki
Lääkintöneuvos
kati.myllymaki@fimnet.fi