Eduskunnassa 29.4.2025 järjestettyyn köyhyyspäivään kokoontui noin 30 eri järjestöä ja muuta tahoa jakamaan tietoa ajankohtaisesta köyhyystilanteesta ja keinoista, joilla köyhyyttä voitaisiin vähentää. Päivän avauspuheenvuoron piti köyhyysryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Bella Forsgrén. Kansanedustajilla oli päivän aikana mahdollisuus vierailla näyttelypisteillä tutustumassa eri toimijoiden viesteihin.
Osallistujien viesti köyhyystilanteesta oli varsin huolestuttava
Paikalla olleet järjestöt ja muut toimijat kohtaavat työssään laajasti erilaisia ihmisryhmiä, muun muassa lapsiperheitä, nuoria, opiskelijoita, työttömiä, maahanmuuttajia ja eläkeläisiä. Osallistujien viesti ihmisten toimeentulon kehityksestä oli varsin synkkä. Viime vuosina tehdyt mittavat sosiaaliturvaleikkaukset näkyvät ihmisten arjessa toimeentulo-ongelmina.
Tässä joitain nostoja tilanteista, joita näyttelypisteillä tuotiin esille:
- Sosiaaliturvaleikkaukset ovat sysänneet arviolta 17 000 lasta köyhyyteen. Leikkauksilla on vakavia vaikutuksia perheiden hyvinvointiin ja ne rikkovat lapsen oikeuksia. Leikkaukset osuvat samoihin ihmisiin, kuten yksinhuoltajiin. Pienituloisten perheiden lapsista 19 % kokee, että ei saa ruokaa riittävästi ja säännöllisesti kotona.
- Käytettävissä olevat tulot ovat pienentyneet erityisesti 18–24-vuotiaiden ikäryhmässä. Nuorten tyytyväisyys omaan taloudelliseen tilanteeseen on romahtanut.
- Esimerkiksi keikkatöitä tekevän nuoren tukien kerrottiin laskeneen 270 euroa kuukaudessa, mikä tarkoitti toimeentulon pienemistä 70 prosentilla. Rahat riittävät vain välttämättömiin menoihin ja nuori johtuu pohtimaan, onko varaa edes lääkkeisiin.
- Nykyinen opintotukijärjestelmä on liian lainapainotteinen, ja opiskelijoiden velkaantuminen on kasvanut. Kaikki eivät pysty käymään opintojen ohella töissä. Erityisen huolestuttavaa on oppivelvollisuusikäisten velkaantuminen: kaikki eivät pysty opiskelemaan pakollista toisen asteen tutkintoa velkaantumatta. Valmistuvan maisterin keskimääräinen laina rikkoo 30 000 euron rajan tällä vaalikaudella.
- Eläkkeensaajien asumislisän indeksijäädytys on heikentänyt pienituloisten eläkeläisten toimeentuloa. Iäkkään ihmisen mahdollisuudet muuttaa kodistaan ovat rajalliset. Myös sairastamisen hinnan nousu vaikeuttaa pienituloisten eläkeläisten toimeentuloa. Sote-asiakasmaksuja päätyy nykyisellään aivan liian paljon ulosottoon.
- Pitkäaikaistyöttömät on ahdistettu nurkkaan. He saavat huonosti tarvitsemiaan palveluja ja työllistymisnäkymät ovat entistä heikommat.
- Suomen ev.lut. kirkon diakoniatyöntekijöillä on vuosittain noin 650 000 kohtaamista ahdingossa olevien ihmisten kanssa. Kohtaamisten syinä korostuvat talouteen sekä terveyteen ja sairauteen liittyvät kysymykset. Työssäkäyvien asiakkaidenmäärä diakonian kohtaamisissa on lähes kaksinkertaistunut vuonna 2024 ja kasvanut 16 %:iin, kun se on aiemmin ollut noin 9 %.
- Edullisempia asuntoja ei ole riittävästi saatavilla, ja myös kaupunkien tarjoamien vuokra-asuntojen vuokrat ylittävät usein hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärät. Vuokravelkojen ja häätöjen määrä on kasvanut. Aiemmat vuokravelat vaikeuttavat myös uuden asunnon saamista. Tuloköyhyyteen perustuva asunnottomuus on jo kerran saatu Suomessa oikealle uralle, mutta kehitys on nyt kääntymässä vastakkaiseen suuntaan.
- Yhä useamman pientiuloisen asuminen on epävarmaa. Pienituloisten asumiskustannusrasitteisuus (yli 40 % tuloista kuluu asumiseen) lisääntyy. Häädöt ja asunnottomuus lisääntyivät 11 % vuonna 2024. Palvelutarve kasvaa: sosiaalihuolto, asumisneuvonta, ruoka-apu, järjestöjen tarjoama tuki.
- Palvelujen saatavuus heikkenee, kun sekä julkisista palveluista että kolmannen sektorin toimijoiden rahoituksista leikataan. Takuusäätiön asiakkailla näkyy esimerkiksi enenevässä määrin erilaisia mielenterveyden haasteita ja rahapeliongelmia. Olisi erittäin tärkeää, että tällaisten ongelmien vähentämiseksi olisi riittävästi tarjolla varhaisen puuttumisen malleja ja tukitoimia. Nämä ovat perinteisesti olleet järjestöjen tekemää työtä, mutta tämä edellyttää riittäviä resursseja. Mitä useampi ihminen putoaa järjestöjen tukiverkostoista pois, sitä kalliimmaksi se tulee yhteiskunnalle pitkällä aikavälillä.
- Ruoka-avun hakijoiden määrä on kasvanut kuusi vuotta peräkkäin. Leikkaukset sosiaaliturvaan ovat lisänneet ja tulevat edelleen lisäämään ruoka-avun tarvetta.
- Toimeentulotuen menot ja saajamäärät ovat kasvaneet. Sosiaaliturvaleikkausten lisäksi tähän on vaikuttanut ukrainalaisten tuen saajien määrä. Muiden kuin ukrainalaisten osalta saajamäärät alkoivat kasvaa syyskuusta 2024 alkaen.
Tarvitaan toimia köyhyyden vähentämiseksi
Sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä politiikka edellyttää sitoutumista köyhyyden vähentämiseen. Köyhyyspäivässä järjestöt esittivät lukuisia toimia, joilla köyhyyttä voitaisiin vähentää. Tässä koottuna muutamia niistä:
- Riittävä perusturvan taso on turvattava. Sosiaaliturvaetuuksien indeksijäädytyksistä on luovuttava jo ensi vuodesta lähtien. Asumisen kuluja on tuettava enemmän. Opiskelijoiden etuuksia tulee parantaa. Oppivelvollisten toimeentulo on turvattava ilman lainaa. Työttömyysturvan ja asumistuen suojaosat sekä työttömyysturvan lapsikorotukset on palautettava. Indeksijäädytyksistä on luovuttava vuodesta 2026 eteenpäin.
- Terveys ei saa olla varallisuuskysymys. Sosiaali- ja terveyspalveluiden maksuja ja lääkkeistä aiheutuvia kustannuksia pitää kohtuullistaa pienituloisille heidän maksukykynsä mukaan.
- Kohtuuhintainen asuminen on mahdollistettava kaikille. Asumisneuvontaa on oltava tarjolla kaikille sitä tarvitseville. Asumisneuvonta ehkäisee tehokkaasti häätöjä, vuokravelkoja ja asunnottomuutta.
- Osa-aikatyön mahdollisuuksia on edistettävä.
- Lapsille ja nuorille on tarjottava maksuttomia ja edullisia harrastuksia.
- Järjestöjen toimintaedellytykset ja niiden tarjoaman matalan kynnyksen tuki on turvattava.
Tilaisuuteen osallistuneet järjestöt ja muut tahot:
Amnesty, Diakonissalaitos, EAPN-Fin ja EAPN-Finin lapsiköyhyys työryhmä(MLL, Pienperheyhdistys, Pelastakaa Lapset), EETU ry (Eläkeliitto, Eläkeläiset ry, Kansallinen senioriliitto, SPF), Ihmisoikeusliitto, Kaiku-kortti, Kela, Kirkkohallitus, Kuka kuuntelee köyhää -verkosto, NAL, Nuorisoala, SAKKI, SAMOK, Sininauhaliitto, SPR, Stadin ruoka-apu, SOSTE, SYL, Takuusäätiö, Tatsi ry, Työttömien Keskusjärjestö, VVA, Y-säätiö.