Hallitus ei tehnyt kehysriihessä edellisten kahden vuoden tapaan päätöksiä suurista sosiaaliturvaleikkauksista. Se olisikin ollut kohtuutonta huomioiden kuluvalla hallituskaudella jo tehdyt mittavat leikkaukset. STM on arvioinut vuosien 2024 ja 2025 sosiaaliturvaleikkausten lisäävän köyhien ihmisten määrää noin 100 000:lla.
Kuitenkaan köyhyyden kasvua pysäyttäviä päätöksiä ei myöskään nähty. Hallituksen aiemmin päättämät sosiaaliturvaetuuksien indeksikorotusten jäädytykset leikkaavat etuuksien tason kehitystä edelleen vuoteen 2027 asti. Myös toimeentulotukeen on suunnitteilla lisäleikkauksia. Nämä yhdistettynä muun muassa työttömyyden kasvuun tarkoittaa sitä, että köyhien määrä tulee edelleen kasvamaan.
Veronkevennykset hyödyttävät eniten suurituloisia
Viimeiset pari vuotta haavoittuvassa asemassa oleviin pienituloisiin ihmisiin kohdistuvia leikkauksia on perusteltu sillä, että näitä ikäviä päätöksiä on pakko tehdä, jotta julkinen talous saadaan tasapainoon. Nyt kuitenkin hallitus päätti kehysriihessä suurista veronkevennyksistä, jotka kasvattavat Suomen alijäämää entisestään. Tämä on varsin konkreettinen osoitus siitä, että ”pakkoja” ei ole, vaan se mistä leikataan tai ollaan leikkaamatta, on aina poliittinen päätös.
Pienituloisten ansiotuloverotuksen keventyminen ja sitä kautta ostovoiman vahvistuminen on sinällään tervetullutta, mutta tosiasiallisesti hallituksen veropaketti hyödyttää eniten suurituloisia suomalaisia. SOSTEn pääekonomisti Otto Kyyrönen kirjoittaa, että korkeimpien marginaaliveroasteiden lasku 52 prosenttiin hyödyttää vain yli 96 000 euroa vuodessa tienaavia palkansaajia. Esimerkiksi 10 000 euroa kuussa tienaavien nettotulot kasvavat vuonna 2027 noin 2 400 euroa vuodessa, kun taas 1 600–7 000 euroa kuussa tienaavien kotitalouksien nettotulot vain 140–390 euroa vuodessa. Pienituloisten suomalaisten painiessa toimeentulo-ongelmien kanssa moni kokee suurituloisille kohdennetun veroalen varsin epäreiluna politiikkana.
Hallitus päätti myös keventää alennettuun verokantaan kuuluvien hyödykkeiden, kuten ruoan ja lääkkeiden arvonlisäverotusta 14 prosentista 13,5 prosenttiin. Tämä on pieni pakitus aiemmasta päätöksestä siirtää 10 prosentin ALV-kannan piirissä olleet tuotteet 14 prosentin ALV-kantaan. Nyt tehty alennus ei kuitenkaan välttämättä laske hintoja, vaan alennus saattaa mennä yritysten katteisiin ja voittoihin. Kuten Otto Kyyrönen toteaa: ”ALV-korotukset ovat ongelmallisia, koska niitä on vaikeaa perua jälkikäteen.”
Joitakin myönteisiä pilkahduksia
Kehysriihessä tehtiin myös joitain sote-järjestöjen jäsenistön toimeentulon kannalta myönteisiä päätöksiä. Hallitus lupasi esimerkiksi valmistella yleistä keliakiakorvausta koskevaa lainsäädäntöä vuoden 2026 loppuun mennessä. Se myös pyörtää päätöksensä ensimmäisen sairauspäivän palkattomuudesta. Osa-aikayrittäjien sosiaaliturvaa on tarkoitus parantaa ottamalla käyttöön yhdistelmävakuutus.
Pienimpiä omaishoidontukia korotetaan. Hyvinvointialueille myös laaditaan kansallinen ohjeistus omaishoidon tuen myöntämisperusteille, palkkioluokille ja käytännöille. Lisäksi tuetaan toimeksiantosuhteisten perhehoitajien asemaa tilanteessa, jossa perhehoito päättyy ennakoimattomasti.
Köyhyyden kehityksen suunta olisi voitu kääntää kohtuullisen edullisesti
SOSTEn tuoreiden laskelmien mukaan kehysriihessä olisi köyhyyden kasvu voitu kääntää laskuun palauttamalla sosiaaliturvaetuuksien indeksikorotukset, työttömyysturvan lapsikorotukset sekä yleisen asumistuen ja työttömyysturvan suojaosat. Näiden palauttaminen olisi vähentänyt köyhien ihmisten määrää 19 200:lla ensi vuonna ja 21 200:lla vuoteen 2027 mennessä.
Tämä olisi lisännyt menoja noin 255 miljoonalla eurolla ensi vuonna. Esitykset olisi voinut rahoittaa esimerkiksi kiristämällä listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta. Suomalaiset ekonomistit ja veroasiantuntijat ovat pitäneet listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kiristämistä laajasti tarpeellisena. Maltillinenkin verouudistus lisäisi valtion tuloja noin 280–440 miljoonalla eurolla vuodessa.