Skip to content

Miksi koronaepidemia parantaisi hyvinvointia?

1.7.2020 9.00

Hyvinvointi ja terveys
Hyvinvointi ja terveysSosiaalibarometri 2020Hyvinvointi ja terveysSosiaalibaro

SOSTEn vierasblogin rintakuva: Heikki Hiilamo, Sakari Karvonen ja Lars Leemann Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta

Kun aloimme maaliskuussa 2020 suunnittelemaan uutta Sosiaalibarometriä, odotimme synkkiä tuloksia. Koronapandemia on pelottava maailmanlaajuinen katastrofi, jonka voi odottaa horjuttavan perusteellisesti turvallisuuden tunnetta ja hyvinvointia.   

Kukaan ei voinut välttyä koronan vaikutuksilta siihen, miten liikuimme ja keitä tapasimme, miten teimme töitä ja miten vietimme vapaa-aikaa. Monien tulevaisuuden suunnitelmat romuttuivat. Lyhyessä ajassa sadattuhannet menettivät työpaikkansa tai lomautettiin. Aikaisemmat kevään 2020 kyselytutkimukset antoivat odottaa monenlaisten huolien kasvavan. 

Hyvinvointikyselyiden yleinen haaste on, että kysymysten vaihteleva sanamuoto ja kyselyn ajankohta vaikuttavat vahvasti tuloksiin. Luotettavamman kuvan tilanteesta saa vertailemalla samalle kohderyhmälle eri vuosina tehtyjä kyselyjä. Sosiaalibarometrissä on kysytty vuodesta 1997 alkaen sosiaali- ja terveydenhuollon, Kelan ja TE-palvelujen näkökulmasta arviota väestön hyvinvoinnin kokonaistilanteesta. Tämä on vuodesta 1991 toteutetun Sosiaalibarometrin suuri vahvuus.   

Arvioijina ovat näiden sektorien johtajat, jotka ovat antaneet vuosi vuodelta korkeampia arvioita väestön kokonaishyvinvoinnista. Arvelimme, että koronakevät toisi arvioihin notkahduksen, jonka suuruus antaisi mittarin siitä, miten vakavasti epidemia vaikuttaa koko väestön hyvinvointiin.  

Tärkeää on huomata, että kysymys koskee nimenomaan koko väestön hyvinvointia. Kriisitilanteissa korostuvat niiden ihmisten kokemukset, joita kriisi koskettaa välittömästi.

Kokonaishyvinvointi Sosiaalibarometrin historian korkein

Todella suuri yllätys oli se, että vastaajat eivät arvioineet väestön kokonaishyvinvointia huonommaksi – vaan paremmaksi kuin aikaisempina vuosina. Koronaepidemiasta huolimatta (tai juuri sen johdosta) 88 prosenttia johtajista arvioi väestön hyvinvoinnin hyväksi tai melko hyväksiOsuus on korkein koko Sosiaalibarometrin historiassa. Vain alle prosentti vastaajista piti nykytilannetta huonona, kun edellisvuonna vastaava osuus oli lähes nelja prosenttia.

Sosiaalibarometrissä on tiedusteltu aikaisempina vuosina väestön kokonaishyvinvointia asteikolla yhdesta kymmeneen. Toukokuussa 2020 keskiarvo oli 7,43, mika sekin on korkein mitattu arvo vuosina 2011–2020.

Täysin odotuksista poikkeava tulos vaatii uusia tulkintoja. Myönteinen arvio hyvinvoinnin kokonaistilanteesta viittaa siihen, etta koronaepidemian kielteiset vaikutukset kansalaisten hyvinvointiin kohdistuivat väestön vähemmistöön: sosiaali- ja terveyspalvelujen, TE-toimistojen ja Kelan ammattilaisten arvion mukaan väestön hyvinvointi kokonaisuudessaan ei vähentynyt, vaan itse asiassa parani. Tulos haastaa aikaisemmat tutkimukset ja eritoten mediakeskustelun ja poliittisen keskustelun antaman kuvan koronaepidemian vaikutuksista. Kriisiaikana ongelmat ja uhat saavat enemmän huomiota kuin kriisin mahdolliset myönteiset vaikutukset.

Hieman vastaava tulos saatiin Elinkeinoelämän valtuuskunnan keväisessä kyselyssä, jonka mukaan poikkeuksellisen suuri osuus vastaajista86 prosenttia, ajatteli, että on onni ja etuoikeus olla suomalainen. Edellisen kerran samassa kyselyssä oli saatu yhtä korkeita lukemia 1980-luvulla.

Sosiaalibarometri täydentää kuvaa väestön hyvinvoinnista

Emme tiedä tarkkaan, miksi Sosiaalibarometrin vastaajat arvioivat väestön kokonaishyvinvoinnin parantuneen. Voisiko kyse olla siitä, että epidemian aikana ihmisillä oli enemmän aikaa olla yhdessä samassa taloudessa asuvien kanssa? Eri selvitykset ovat osoittaneet, että etätyö otettiin myönteisesti vastaan. Kiirettä ja työpainetta oli ehkä aikaisempaa vähemmän. Ei liene mahdotonta sekään, että vastaajien oma tilannekin on vaikuttanut arvioon. Kun kiireisten johtajien ja heidän lähipiirinsä olosuhteet ovat kehittyneet myönteisesti, he ovat saattaneet yleistää kokemustansa myös muuhun väestöön. 

Sen sijaan vastausaktiivisuus tuskin selittää tulosta. Vaikka kyselyihin vastataan yhä heikommin, tällä kertaa Sosiaalibarometriin vastanneita oli selvästi enemmän kuin edellisvuonna. Peräti 273 johtajaa oli ehtinyt vastaamaan, kun edellisvuonna vastaajia oli 229. Indikaattori kiireen helpottamisesta ehkä sekin.

Tässäkin kyselyssä vastausajankohta on voinut vaikuttaa tuloksiin. Epidemian huippu oli ohitettu kyselyajankohtana, eivätkä pahimmat uhkaskenaariot olleet toteutuneet. Vain hyvin pieni osa väestöä oli saanut koronatartunnan. Toisaalta monet kielteiset vaikutukset – esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyys ja ylivelkaantuminen – olivat vielä tulevaisuuden uhkakuvia. Vastaajilta kysyttiin arviota hyvinvoinnin kokonaistilanteen kehittymisestä vuoden päähän. Nämä arviot olivat keväällä 2020 synkempiä kuin vuotta aikaisemmin.  

Kuva poikkeustilan hyvinvointivaikutuksista täsmentyy vähitellen. Perjantaina 3.7. julkaistava Sosiaalibarometri 2020 kertoo, että puutteistaan huolimatta kyselytutkimus voi täydentää tärkeällä tavalla hallinnollis-tilastollisia aineistoja. Jatkotutkimuksessa on kiinnostava selvittää, voisivatko nyt välttämättömyyden pakosta syntyneet uudet käytännöt, kuten etätyö, parantaa hyvinvointia myös normaalioloissa. Kiinnostavaa on myös seurata, muuttuvatko väestön arvostukset tässä suhteessa pysyvästi.

Heikki Hiilamo, tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL 

Sakari Karvonen, tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Lars Leemanntutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Kommentit

  1. Irma Hirsjärvi sanoo:

    Todella kiinnostava tulos. Tähän voi tietysti liittyä yleinen ilmiö tarpeesta miellyttää kyselyn tekijää tai sitä, jolle raportoidaan. Kyse lienee myös johtajan vastuusta olla positiivinen ja eteenpäin vievä, rooli, joka korostuu kriisihetkellä. Tämä tekee ongelmista helposti näkymättömiä. Esimerkki tästä on vanhustenhuollon valtakunnallinen kriisi. Omassa kaupungissani kunnan johdolle tuli jatkuvasti vahva tieto hoidon erinomaisesta tasosta. Edes henkilökunnan toistuvat kriisi-ilmoitukset eivät tätä muuttaneet. Vasta vaatimus kaupunginhallitukselle kuulla suoraan henkilökuntaa, ohi kaiken johtotason, toi laajat ongelmat esiin. Myös esimerkiksi työttömien yhdistykset ovat päättäjille näkyviä, jos niillä on suora linja kaupunginhallitukseen. Ehkä tähän liittyy sekin, että kolmannesta sektorista käytetään yllättävän yleisesti näillä main edelleen sanoja ”kuntalaisten virkistystoiminta”. Tällä hetkellä näkymättömäksi tuntuu jäävän myös tämän toiminnan esiin tuoma ruoka-aputarpeen lisääntyminen. Ruokajakelu on ollut kunnan kannalta perinteisesti näkymätöntä, riippumatta sen merkittävästäkin mediajulkisuudesta. Näen ylipäätään, että sosiaalisista ongelmista kertovat heikot signaalit saavat kunnissa harvojen päättäjien huomiota. Korjausvaiheessa ne ovat kalliita ja raskaasti hoidettavia.

  2. Anne Huotari sanoo:

    Yllättävä tulos, kun samaan aikaan tilastot osoittavat, että lastensuojelun korjaavan työn kustannukset ja asiakasmäärät nousevat. Joko vastaukset annetaan mutu-periaatteella tai tilastoja ei ole tutkittu.

  3. Sakari Karvonen sanoo:

    Kysehän on arviosta joka koskee koko väestön hyvinvointia. Miten tähän keskiarvoarvioon päädytään, on juuri pohdintamme kohteena. Vain johtajien (mahdollisesti) huono tuntuma ihmisten tilanteisiin ei taida olla taustalla, sillä myös sosiaalityöntekijöiden arviot olivat samansuuntaisia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvointi ja terveys -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
erityisasiantuntija

29.11.2021 09:00

Arvostava ja kiireetön kohtaaminen ei ole itsestäänselvyys sote-palveluissa – näin palveluiden ihmislähtöisyyttä voitaisiin parantaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut Useimmilla meistä on omakohtaisia kokemuksia siitä, millainen on hyvä ja vastaavasti huono palvelukokemus. Tällainen kokemus voi olla esimerkiksi vaikkapa lääkärikäynniltä. Hyväksi kokemukseksi mielletään käynti, joka järjestyy nopeasti, kun tarvetta sille on. Hyvällä lääkärikäynnillä minulla on tunne, että minut kohdataan yksilöllisesti ja arvostaen. Saan tarvitsemani avun tai minut ohjataan tarvittaessa hoitopolulla eteenpäin. Voin luottaa, että minua […]

Blogi
johtava erityisasiantuntija

22.11.2021 13:00

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen ääni välittyy SOSTEn edustusten kautta

Hyvinvointi ja terveys Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on vakiintunut asema lausuntojen antajina ja erilaisten työryhmien edustajina. SOSTE saa valtakunnallisena sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestönä nimeämispyyntöjä erilaisiin ohjaus- ja työryhmiin, verkostoihin ja neuvottelukuntiin. Kuten SOSTEn yli 240 sote-alan järjestön kenttä, myös SOSTEn nimeämät edustajat eri työryhmissä välittävät monialaisesti ja laajasti sote-järjestöjen ääntä yhteiskunnallisessa valmistelussa ja vaikuttamistyössä. SOSTElle saapuvat nimeämispyynnöt liittyvät SOSTEn […]

Blogi
johtaja, varapääsihteeri

18.11.2021 08:00

Kysely nosti esiin järjestöjen huolen alueellisista hyvinvointieroista – sote-uudistuksen pitää muuttaa toimintatapoja, jotta erot voivat kaventua

Sote-uudistus Sote-uudistuksen tarpeellisuuden pääperustelut ovat pysyneet samantapaisina kaikissa läpikäydyissä uudistusyrityksissä. Hyvinvointieroja halutaan kaventaa samaan aikaan kun palvelutarpeet lisääntyvät väestön vanhetessa ja heikkenevä huoltosuhde aiheuttaa huolta kustannuskasvusta ja henkilöstön saatavuudesta. SOSTEn sote-palveluja koskevan kyselyn mukaan järjestövastaajat odottavat, että tämänkertainen sote-uudistus kasvattaisi sote-alan osaamista, toisi helpotusta resurssipulaan ja lisäisi palvelujen saannin alueellista yhdenmukaisuutta. Puutteiden korjaamiseksi ja haasteiden ratkaisemiseksi […]