Maailman terveysjärjestön WHO:n maailmanlaajuinen potilasturvallisuuden tavoiteohjelma 2021–2030 on luonut suuntaviivan asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittämiselle Suomessa. Asiakas- ja potilasturvallisuudella tarkoitetaan sote-alan ammattilaisten sekä sote-organisaatioiden periaatteita ja toimintoja, joilla hoidon ja palveluiden turvallisuus varmistetaan ja asiakkaiden ja potilaiden vahingoittuminen vältetään.
Asiakas- ja potilasturvallisuutta koskevan vaikuttamistyön määrä on SOSTEssa viime vuosien aikana lisääntynyt merkittävästi. Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus Sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksessa valmistelee parhaillaan uutta asiakas- ja potilasturvallisuusstrategiaa kaudelle 2027–2031, minkä kommentoinnissa myös sote-järjestöt ovat mukana.
SOSTE toteutti marraskuussa 2025 kyselyn KUVE-, POTKA- ja Terveyden edistämisen verkostossa toimiville jäsenjärjestöilleen asiakas- ja potilasturvallisuuden kehityskohteista, merkityksestä, järjestöjen omista toimista sekä palveluista ja kohderyhmän kannalta keskeisistä turvallisuutta vaarantavista tekijöistä sote-palveluissa.
Kysely lähetettiin 75 SOSTEn jäsenelle, joista 19 (25 %) antoi vastauksensa. Noin puolet vastaajista toimii järjestön johtotehtävissä ja loput järjestön muissa asiantuntijatehtävissä.
Järjestöjen huolissa useita yhteneviä teemoja
Kyselyssä pyydettiin järjestöä valitsemaan, millaisen turvallisuusriskin erilaiset ajankohtaiset palvelujärjestelmän muutokset tai näkökulmat kohderyhmälle aiheuttavat. Suurin osa järjestöistä (84 %) piti palveluiden alueellisten saatavuuserojen aiheuttamaa riskiä suurena tai erittäin suurena. Avoimissa kysymyksissä alueellisia eroja koskevia näkemyksiä oli erilaisia, mutta palvelu- ja hoitopolkujen tasa-arvoisuus sekä pitkät välimatkat korostuivat keskeisinä riskitekijöinä turvallisuudelle.
Toisena keskeisenä huolena ja kehityskohteena vastanneet järjestöt näkivät palvelu- ja hoitohenkilökunnan tiedon ja osaamisen puutteet kohderyhmän erityistarpeista (74 %). Avoimessa kysymyksessä turvallisuutta vaarantavista tilanteista, joihin kohderyhmä tyypillisesti joutuu, 44 prosenttia vastanneista järjestöistä ilmoitti tilanteiden johtuvan puutteellisesta tietämyksestä hoidon ja palvelun tarpeista.
Digipalvelut ja niistä johtuvat tiedonkulun puutteet sekä viestinnän ja kommunikaation saavutettavuus nousivat myös kourallisessa vastauksia keskeisiksi turvallisuusriskeiksi.
Asiakas- ja potilasturvallisuustyö koetaan merkittäväksi ja toiminta on monipuolista
Kyselyssä selvitettiin myös asiakas- ja potilasturvallisuuden merkitystä järjestöjen toiminnassa. Lähes kaksi kolmasosaa (64 %) vastanneista järjestöstä kokee asiakas- ja potilasturvallisuuden merkityksen toiminnassaan suureksi tai melko suureksi. Kohtalaiseksi merkityksen kokee 26 prosenttia ja pieneksi tai melko pieneksi 10 prosenttia (Taulukko 1). Tulokset korostavat, kuinka tärkeä osa sote-palveluiden turvallisuus on ihmislähtöisessä vaikuttamistyössä.
Noin puolet järjestöistä ilmoitti asiakas- ja potilasturvallisuutta edistävän työn määrän pysyneen samalla tasolla (47 %) ja noin puolet ilmoitti toiminnan lisääntyneen (47 %). Vain yksi järjestö ilmoitti toiminnan vähentyneen hieman. Toiminnan vähentyminen ja samalla tasolla pysyminen voivat selittyä avoimeen kysymykseen tulleilla vastauksilla resurssipulasta. Syille toiminnan lisääntymisestä avoimista vastauksista ei saatu analyysissä yhtenäistä kuvaa.
Taulukko 1: Järjestöjen näkemys asiakas- ja potilasturvallisuuden merkityksestä järjestön toiminnassa.
| ASIAKAS- JA POTILASTURVALLISUUDEN KOETTU MERKITYS JÄRJESTÖN TOIMINNASSA | ||||
| Pieni | Melko pieni | Kohtalainen | Melko suuri | Suuri |
| 5 % | 5 % | 26 % | 32 % | 32 % |
Järjestöillä on paljon ja monimuotoista asiakas- ja potilasturvallisuutta edistävää toimintaa, mikä selviää taulukossa 2 esitettävistä tuloksista. Kaikilla järjestöillä oli jotakin kuudesta kyselyyn valitusta toimesta, ja jopa 37 prosenttia vastanneista järjestöistä ilmoitti toteuttavansa kaikkia toimia.
Kolme eniten vastauksia saanutta toimea olivat toiminnan kohderyhmälle annettu neuvonta ja tiedottaminen (95 %), palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden kehitystyö (90 %) ja kokemusasiantuntijoiden ja -toimijoiden hyödyntäminen sote-palveluiden kehittämisyhteistyössä (84 %). Tulokset kertovat vahvasta asiakas- ja potilasturvallisuutta edistävästä toiminnasta, minkä vuoksi järjestöjen roolia kehitystyössä on jatkossakin ylläpidettävä ja vahvistettava.
Taulukko 2: Järjestöjen ilmoittamat asiakas- ja potilasturvallisuutta edistävät toimet.
| ASIAKAS- JA POTILASTURVALLISUUTTA EDISTÄVÄ TOIMI | Vastausprosentti |
| Toiminnan kohderyhmälle annettu neuvonta ja tiedottaminen | 95 % |
| Palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden kehitystyö | 90 % |
| Kokemusasiantuntijoiden ja -toimijoiden hyödyntäminen sote-palvelujen kehittämisyhteistyössä | 84 % |
| Viestintä erityisryhmien tarpeista sote-palveluissa | 74 % |
| Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kouluttaminen toimintanne kohderyhmän tarpeista sote-palveluissa | 68 % |
| Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kouluttaminen järjestönne tarjoamista palveluista | 68 % |
Järjestöt huolissaan asemastaan asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittämisessä
Kysyimme muita esiin tulevia asioita aiheesta, ja vastauksissa korostui huoli järjestöjen asemasta kehittämistyössä. Haavoittuvassa asemassa olevien ihmisryhmien ongelmat jäävät kehitystyössä jopa huomioimatta, ja vammais- sekä iäkkäiden järjestöt toivovat jatkossakin aktiivista osallistamista strategioiden kehittämiseen. Huoli on aiheellinen, sillä sote-järjestöihin kohdistuvat leikkaukset heikentävät järjestöjen toimintaedellytyksiä ja julkisessa keskustelussa asenteet järjestöjä kohtaan ovat kiristyneet.
Monille haavoittuvassa asemassa oleville ihmisryhmille sote-järjestöt ovat ainoa matalan kynnyksen toimija, joka neuvoo ja puolustaa asiakkaan ja potilaan oikeuksia ja ajaa turvallisempien sote-palveluiden toteutumista heidän näkökulmastaan. Asiantuntemuksen sekä asiakas- ja potilaskohtaamisten vuoksi järjestöillä on korvaamatonta tietoa palvelujärjestelmän katvealueista. Kyselytutkimuksen tulokset osoittavat, että järjestöillä on merkittävä rooli asiakas- ja potilasturvallisuuden edistämisessä ja niiden asema kehitystyössä on jatkossakin tunnustettava.
Henric Kultalahti
siviilipalvelusvelvollinen
Kirjoittaja suoritti osan siviilipalveluksestaan SOSTEssa syksyllä 2025 ja alkuvuonna 2026.