SOSTEn tavoitteena on olla rohkea vaikuttaja ja asiantuntija, joka rakentaa oikeudenmukaista ja vastuullista yhteiskuntaa. Tämä periaate näkyy kaikessa edunvalvonta- ja vaikuttamistoiminnassamme.
Ensi vuoden STEA-leikkauksissa suurennuslasin alla ovat järjestöjen edunvalvonta- ja vaikuttamistyö sekä näihin liittyvät päällekkäisyydet. Linjaus on herättänyt enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Erityisesti mietityttää, miten edunvalvonta ja vaikuttaminen määritellään. Katsooko rahoittaja järjestöjen edunvalvonnaksi ja vaikuttamistyöksi esimerkiksi sen, että järjestöt tuovat lausuntojen kautta kohderyhmiensä näkökulmia palvelujen ja lainsäädännön kehittämiseen? Tähänkö halutaan puuttua?
Kohtavan työnsä lisäksi järjestöt edistävät jäsentensä asioita kertomalla, miten palvelut toimisivat sujuvammin, mitä hoidossa pitää ottaa huomioon tai miten vaikka esteettömyyttä voi parantaa.
On itsestään selvää ja mielestäni toivottavaa, että kohtaavan työnsä lisäksi järjestöt haluavat myös edistää jäsentensä asioita. Kertoa, miten palvelut toimisivat sujuvammin, mitä hoidossa tai hoivassa pitää ottaa huomioon tai miten vaikkapa esteettömyyttä ja saavutettavuutta voidaan parantaa.
Tiedontuotantoa järjestökentältä päätöksenteon tueksi
SOSTEn vaikuttamistyön fokuksessa ovat sote-järjestöjen ja niiden kohtaamien ihmisten tarpeiden ja näkemysten kanavointi päätöksentekoon ja toisaalta järjestöjen toimintaedellytysten puolustaminen. Rakennamme yhteyksiä järjestökentän sisällä ja toisaalta kentän ulkopuolisiin toimijoihin.
Tarkoitus on vaikuttaa esimerkiksi lainsäädäntöön siten, että se parhaalla mahdollisella tavalla huomioisi järjestöjen edustamien ihmisten erilaiset elämäntilanteet, palvelut, työllistymismahdollisuudet sekä toimeentulon. Toisaalta haluamme varmistaa, että järjestöillä säilyvät mahdollisimman hyvät edellytykset toimia jäsentensä hyväksi: neuvoa ja ohjata, tarjota tukea ja apua, tarjota osallisuuden väyliä sekä vaikuttaa.
Korostamme, että järjestöt ovat tärkeitä demokratian ylläpitäjiä ja vahvistajia, kansalaisten osallisuuden ja hyvinvoinnin edistäjiä sekä yhteiskunnan resilienssin tukijoita.
Miten SOSTE vaikuttaa?
SOSTE vaikuttaa monella eri tavalla: annamme lausuntoja hallituksen esityksistä, olemme kuultavina eduskunnassa, vaikutamme erilaisissa työryhmissä ja verkostoissa, pidämme puheenvuoroja ja esityksiä, koulutamme sekä olemme yhteydessä päättäjiin. Pelkästään viime vuonna SOSTE esimerkiksi antoi lähes 100 lausuntoa.
Tärkeitä vaikuttamisen paikkoja ovat järjestöjen kannalta keskeiset lakihankkeet, budjettiriihi- ja talousarviovaikuttaminen sekä vaalit. SOSTE aktiivisesti esittää myös omia ratkaisujaan ja tekee selvityksiä ja laskelmia vaikuttamistyönsä tueksi. Pidämme tärkeänä tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Korostamme päätösten vaikutusten arvioinnin tärkeyttä.
Tunnetuimpia tutkimuksiamme ovat Sosiaalibarometri ja Järjestöbarometri, mutta toimeentuloon liittyvät SISU-laskelmat sekä pääekonomistin talouskatsaukset ovat myös erinomaisia kuvauksia siitä, miten päätöksenteko vaikuttaa eri ihmisten taloudelliseen pärjäämiseen. Olemme tehneet myös eri teemoihin liittyviä selvityksiä vaikuttamistyömme tueksi, kuten selvityksen terveysverosta ja sosiaaliturvan uudistamisesta. Tuoreimpana selvityksenä SOSTElta on kesällä tulossa ulos hyvinvointitalouskatsaus.
SOSTE ei näin ollen ole vaikuttamistoiminnassaan vain reaktiivinen vaan pyrkii proaktiivisuuteen ja asioiden nostamiseen julkiseen keskusteluun. Tärkeä osa vaikuttamistyötämme on medianäkyvyys mielipidekirjoitusten, vieraskynätekstien, haastattelujen ja tiedotteiden kautta.
SOSTE ei toimi yksin. Kokoamme erilaisia jäsenistöstämme koostuvia teemapohjaisia verkostoja, joissa vaihdamme ajankohtaista tietoa ja järjestämme tapahtumia.
Keihin SOSTE vaikuttaa?
SOSTEn vaikuttamistyö on jatkuvaa ja pitkäjänteistä ja pääasiallinen kohderyhmämme ovat valtakunnan tason päättäjät. SOSTE lähestyy säännöllisesti myös hyvinvointialueiden ja kuntien päättäjiä uutiskirjeellä, johon kokoamme ajankohtaiset järjestökentän kuulumiset. Ylläpidämme hyviä suhteita kaikkiin puolueisiin.
Avoimuusrekisteriin jättämämme viimeisimmän toimintailmoituksen (raportointijakso 1.7.–31.12.2024) mukaan SOSTE vaikutti 17 eri aiheen parissa ja yhteydenottoja päättäjiin oli noin 200. Kohdistimme vaikuttamistyötä erityisesti järjestöjen toimintaedellytysten vahvistamiseen sekä sosiaaliturvaan ja toimeentuloon liittyviin kysymyksiin. Viime syksynä kiersimme myös puoluetoimistot ja kävimme keskusteluja kunta- ja aluevaaleista.
Luupin alla edunvalvonta- ja vaikuttamistyö
Tällä hallituskaudella järjestöjen mahdollisuudet tehdä perustyötään – edistää sosiaalista hyvinvointia ja terveyttä, auttaa, neuvoa, ohjata ja tukea ihmisiä – ovat olleet koetuksella.
Jo Petteri Orpon hallitusohjelmassa 2023 linjattiin 100 miljoonan euron leikkaukset valtionavustuksiin. Sen jälkeen sekä kevään 2024 että 2025 kehysriihissä leikkauksia on tehty lisää. Vaalikauden aikana sote-järjestöjen valtionavustuksia tullaan leikkaamaan yli kolmanneksella, mikä on järisyttävä luku.
SOSTE on koko vaalikauden ajan keskustellut avustusasioista hallituspuolueiden kanssa ja tuonut näkemyksensä esiin leikkauksista ja avustusjärjestelmän uudistamisesta. Olemme pitäneet vahvasti esillä sosiaali- ja terveysjärjestöjen merkitystä sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, äänettömien äänten esille tuojina sekä matalan kynnyksen avun tarjoajina. Myös oppositiopuolueiden edustajat on pidetty ajan tasalla.
On aivan keskeistä, että järjestöt voivat jatkossakin tehdä kohtaavan työnsä lisäksi edunvalvontaa ja vaikuttamista. Edunvalvonnassa – ihmisten äänen ja tarpeiden esiin nostamisessa – ei ole mitään pahaa tai epäilyttävää.
Lisäksi järjestöjen pitää itse saada päättää leikkausten kohdentamisesta, jotta vahingot jäävät mahdollisimman pieniksi.